Lue keskustelun säännöt.
Hermoja koittelee, vauvan ja taaperon kanssa kotona
11.01.2011 |
Joo, on kiva, että lapsia hoidetaan kotona, mutta miten ihmeessä tästä talvesta selviää? Puistoon ei tuplarattailla ole asiaa. Miten te muut oikein saatte aikanne kulumaan ilman että koti on pommin jäljiltä, taapero hyppii seinille tai nököttää päivän telkkarin äärellä?
Kommentit (23)
Muista itse tuon ajan oikein hyvin, meillä vanhimmilla ikäeroa 1,5 vuotta. Olin ensimmäiset 7 kk lasten kanssa kotona ja sitten mies jäi kotiin. Kakkonen synty tammikuussa ja ne ekat viikot sujuikin oikein mukavasti. Oltiin kotosalla, tentin kotimaista kirjallisuutta ja hain kirjastoautolta lisää luettavaa. Cappuccinoa kului.
Mutta sitten koitti kevät. Univelkaa oli kasautunut, mies teki pitkää päivää (työmatkoihin meni 3 h per päivä) ja tuntui, että kaikki ovat jossain muualla kuin meidän pihoilla. Ulkoilin yksin lasten kanssa ja meinasin nukahtaa mm. liukumäkeen. Ja kerran seisaalteen bussiin.
No, siitäkin selvittiin ja kesällä alkoi jo helpottaa.
Mutta koettakaa pärjäillä! Meillä vauvat ovat ensimmäisen puoli vuotta nukkuneet miten sattuu, mutta sen jälkeen ollaan alettu yrittää niitä vähän järkevämpään rytmiin. Meillä lapset nukkui harvoin yhtä aikaa, joten itse ei oikein saanut levättyä. Meillä siis huonosti nukahtavat lapset, jotka ei sammunut, vaikka vispasi tunnin rattaissa.
Mutta joo, nyt lapset 5 ja 6 ja oikein ihania ovat. Noita alkuaikoja kuin muistelee, miettii vain, miten ihanaa oli :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla oli myös tuo sama tilanne, eikä se ole helppoa, tiedän sen. Kokeile tehdä sellaista, että menet itse vaikka parisängylle köllöttelemään ja annat lasten köllötellä ja peuhailla siinä ympärilläsi, siitä saattavat tykätä. Kylpemistä ja vesileikkejä voisi kokeilla myös. Ja kokeile laittaa (klassista) musiikkia taustalle, voi kummasti rauhoittaa teidän kaikkien oloa. Unohda ne parisuhdemurheet nyt pariksi vudoeksi ihan kokonaan. Älä ajattele mitään syntyjä syviä, tuossa tilanteessa tulee vain synkkia ajatuksia. Kohta helpottaa!
koettelee hermoja; itselläni on pelkän taaperon kanssa joskus tiukkaa. Välillä tuntuu ettei tästä talvesta tule millään loppua, jatkuu ikuisesti!
Tuplarattailla meidän lähipuistoomme kyllä pääsee taas (kävelyteiltä on viety lumet ja sopii jo pulkkaa leveämmätkin liikkumaan) ja siellä oli tänäänkin useampia tuplarattaita.
En ymmärrä kuinka äidit jaksavat niitä työntää umpihangessakin sinne, me sentään liikumme pulkan kanssa pahimpien lumisateiden jälkeen ja sekin on aika tuskaista välillä.
Olisiko teillä mahdollisuutta liikkua vaikka rintreppu & pulkka yhdistelmällä, jos tiet ovat niin heikossa kunnossa, ettei rattailla pääse?
hoitopaikan ainakin osa-aikaisena. Onneksi ei ole nyt se tilanne, mutta sanokoot muut mitä tahansa virikehoidosta ja siitä ettei noin pienet tarvitse ikäistään seuraa vaan äitiä, minä ehdottomasti pitäisin hoitopaikan ja mitä vanhempi lapsi sitä varmemmin. Ainakin meidän tapauksessa lapsi viihtyy kun saa ulkoilua, ruokaa, leikkiä ja seuraa pph:lla. Olisiko kivempaa muka kotona, kun äidin huomio on kirkuvassa pikkusisaressa, ulkoilu on tappelua ja koko ajan on tylsää.
Mutta mietin että miten kaukana teidän puisto on, tai onko teillä omaa pihaa? Jos asutte taloyhtiössä niin pihalla on varmaan leikkipaikka, menkää sinne, vauva vaunuissa ja peuhaat esikoisen kanssa lumessa. Jos on yhtään tuttuja lapsiperheitä, kyläilkää toistenne luona. Meillä muuten tuo vajaa kaksivuotias kävelee yllättävän pitkiäkin matkoja, vaikka kieltämättä se etenemään motivointi ei ole aina helppoa, ja jos lapsi on väsynyt/nälkäinen/kuumissaan ei liiku senkään vertaa. Ei suostu myöskään istumaan pulkassa. Olen vain sitkeästi koittanut keksiä innostavia tapoja saada lapsi liikkumaan haluamaani suuntaan, olen esimerkiksi kävellyt eteenpäin ja ääneen ihmetellyt että mikäs lumikokkare tässä on, ohhoh onpas hieno, tai mennyt rapsuttelemaan jotain tienvarren puuta, että onpa hieno puu, tulepa katsomaan mitä täällä on... Lapsi katselee vähän aikaa ja ryntää sitten itsekin ihastelemaan. Siirryn taas eteenpäin ja toistan rutiinin. Tai sitten alan jahtaamaan lasta kutitellen häntä oikeaan suuntaan. Tai rupean tepastelemaan/tanssimaan niin että hän alkaa matkia. Tai jos on vaunut mukana, annan hänen työntää niitä. Tai annan hänelle käteen jonkun hienon jutun, vaikka kuitin, kolikon, kävyn tai leipäpussin, ja sitä hän sitten kantaa hyvin keskittyneenä kotiin.
Ihastelen perhepäivähoitajia yms., jotka saavat neljä saman ikäistä siirtymään hyvässä järjestyksessä ilman houkutteluja ja reippaassa tahdissa oikeaan suuntaan yhtäaikaa :D. Meillä mennään nyt hassuttelemalla, ja pienempi sisarus vaunuissa menisi siinä sivussa.
Itselläni on lapset 1 v 7kk ikäerolla ja selvisin minäkin - rimaa hipoen ehkä mutta silti hengissä ollaan!
Itselleni se ulkoilu oli kyllä henkireikä, pakko oli kymmeneen mennessä ängetä ulos, jotta selviäisi loppupäivästä. Mulla oli peräkkäinistuttavat tuplarattaat (aika pienillä renkailla) ja kyllä siinä vähän sankariäiti - menttaliteetilla pukattiin 15 cm syvyisessä loskassa eteenpäin. Esikoinen käveli välillä ja kerrankin karkasi lumivallin yli rivitaloasunnon takapihalle...itse upposin siihen samaiseen lumivalliin ja vauva parkui rattaissa. Voih, oli se niin ihanaa aikaa ;) Mutta toisaalta ulkoilureissun kun oli saanut tehtyä niin loppupäivä tuntuikin sitten paljon helpommalta. Kyllä siitä selviää ja näin jälkikäteen ajateltuna oli niitä mukaviakin hetkiä. Tsemppaa itsesi henkisesti sellaiseen tilaan, että nyt perkules otetaan naisesta mittaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla sama ongelma. Kerran kävin puistossa pulkalla ja lopputulos oli, että itkin lumisateessa jalkakäytävällä kun taapero makasi hangessa raivareissa ja heitteli myssyn, hanskat ym. ojaan.
Et juu, meillä ei ulkoilla muuten kun että aikuisia ja pulkkia tms. on useampia.
Anteeksi että naurattaa. Yhdestä ainoasta kerrasta grande katastrofi! LOL
Jos osaa jo istua, voi laittaa pulkkaan ja toista vedät ratikelkassa tai myös pulkassa.
Mutta tuttua tuo on mullekin. Nyt vauva on jo yli 1v. ja helpottanut hurjasti. Itse makasin monesti lattialla ja puuhastelin lapsen/lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lattialla makoilu ja puuhastelu kuulostaa mukavan rennolta:) Meillä olisi taaperolle päiväkotipaikka, mutta haluamme pitää hänet kotona. Välillä kuitenkin kaduttaa rankasti, kun taiteilee kotihommien, vauvan vatsanväänteiden ja uhmakohtausten välissä.
Kyl me vaan puistoillaan vauvan ja taaperon kanssa; joko tuplarattailla, tai sitten vaunuilla+taapero pulkassa. Hulluksi tultaisiin kaikki jos ei välillä päästäis puistoon!!!
Lisäksi käydään srk:n perhekerhossa; vauva joko nukkuu sen ajan vaunuissaan kerhon pihassa itkarin kanssa tai sit jos sattuu olemaan hereillä ni tulee tietty mukaan kerhoon.
Meillä ei oo esikoiselle mitään hoitopaikkaa. Välillä on raskaita päiviä ja tuntuu että pää hajoaa, mut koko ajan helpottaa kun molemmat kasvavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meilläpäin on tehty lumityöt kaupungin puolesta niin surkeasti etten mitenkään pääse edes yhdillä rattailla puistoon( vauva rattaissa, esikoinen kävelee) Helsingissä tämä
Ja ei, niitä ei voi laittaa yhdessä pulkkaan, kahta pulkkaa en pysty vetämään ja pelkästään vauvalle en voi ottaa pulkkaa koska silloin myös esikoinenkin haluaisi. mutta me ulkoillaan siellä missä pystytään.
Kaikki sympatiat ap:lle!!
Mulla meinaa hajota pää välillä,meillä uhmis 2v2kk ja vauva 6kk.... Meinaa niiiiiiiin mennä järki! taapero on tosi tosi tosi vaikea, vauva suht tyytyväinen tapaus mutta vaatii toki silti tosi paljon. Tähän päälle vakavat parisuhdeongelmat ja miehen pitkät työpäivät, on soppa valmis! Välillä vaan itkettää kun vauva huutaa ja taapero hyppii kintuissa ja puree ja kiljuu. :(
Huoh, ei auta itkut. En tiedä selviänkö tästä. Tuntuu etten jaksa lähteä mihinkään mutta se vaan pahentaa tässä mökkihöperyydessä.
Kyllähän tuplilla pääsee puistoon siinä missä muutenkin, miksei pääsis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mummolaa lähellä? Kavereita, joilla lapsia? Jos olisin kotiäiti, kyläilisin/kutsuisin kavereita kylään. Vähintään kerran-pari viikossa kävisin lasten kanssa mummolassa, joka on lähellä. Vai eikö teillä ole autoa? Autolla on kieltämättä helpompi matkustaa lasten kanssa kuin julkisilla. Meillä on ollut 2 autoa koko ajan, täällä on pakko olla. Onhan perhekerhoja, muskareita yms..esikoinen 1v3kk uhmaikäinen (aikaisin alkoi) ja ei ole vauvakuumetta..
Ap, kyllä se joskus vielä helpottaa..
Sympatiat kaikille!!
Kyllähän sitä nyt jokainen kunnon äiti jaksaa yhden taaperon ja vauvan hoitaa kotona valittamatta. Eikös juu? Jos ei muuten, niin ainakin on mahdollisuus kruunuaan kiillottaa niiden edessä, jotka ovat uskaltaneet vanhemman lapsen laittaa osa-aikahoitoon. Eipäs valiteta turhasta. Kun on ne lapset tehnyt, pitää ne myös itse jaksaa hoitaa, ja valittamatta mielellään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meilläpäin on tehty lumityöt kaupungin puolesta niin surkeasti etten mitenkään pääse edes yhdillä rattailla puistoon( vauva rattaissa, esikoinen kävelee) Helsingissä tämä Ja ei, niitä ei voi laittaa yhdessä pulkkaan, kahta pulkkaa en pysty vetämään ja pelkästään vauvalle en voi ottaa pulkkaa koska silloin myös esikoinenkin haluaisi. mutta me ulkoillaan siellä missä pystytään.
mulla sama ongelma. Kerran kävin puistossa pulkalla ja lopputulos oli, että itkin lumisateessa jalkakäytävällä kun taapero makasi hangessa raivareissa ja heitteli myssyn, hanskat ym. ojaan.
Et juu, meillä ei ulkoilla muuten kun että aikuisia ja pulkkia tms. on useampia.
Kyllähän sitä nyt jokainen kunnon äiti jaksaa yhden taaperon ja vauvan hoitaa kotona valittamatta. Eikös juu? Jos ei muuten, niin ainakin on mahdollisuus kruunuaan kiillottaa niiden edessä, jotka ovat uskaltaneet vanhemman lapsen laittaa osa-aikahoitoon. Eipäs valiteta turhasta. Kun on ne lapset tehnyt, pitää ne myös itse jaksaa hoitaa, ja valittamatta mielellään...
T: ehkäisy kondiksessa
(sorge, vähän ilkeä kuitti. Mutta mielestäni naisia ei tarpeeksi varoitella siitä, miten raskasta on useamman pikkulapsen kanssa kotona. Laita nyt ees ukkos siivoomaan!)
Äippä saa kunnon tehojumpan eikä tarvii höyrytä kotona tuskissaan.
Suksi suolle
Kyllähän sitä nyt jokainen kunnon äiti jaksaa yhden taaperon ja vauvan hoitaa kotona valittamatta. Eikös juu? Jos ei muuten, niin ainakin on mahdollisuus kruunuaan kiillottaa niiden edessä, jotka ovat uskaltaneet vanhemman lapsen laittaa osa-aikahoitoon. Eipäs valiteta turhasta. Kun on ne lapset tehnyt, pitää ne myös itse jaksaa hoitaa, ja valittamatta mielellään...
Just näitä tän tyyppisiä jeesusteluita löytyy joka ainoasta "vanhempi lapsi päiväkodissa", "lapset hoidossa mummolassa" -tyyppisistä ketjuista löytyy. Potut pottuina :D
T: ehkäisy kondiksessa (sorge, vähän ilkeä kuitti. Mutta mielestäni naisia ei tarpeeksi varoitella siitä, miten raskasta on useamman pikkulapsen kanssa kotona. Laita nyt ees ukkos siivoomaan!)
Jee, hei olipas virkistävää lukea kommentteja! Kiitos. Mutta oikeasti, aina ja iänikuisesti kirjoitellaan siitä, ettei lapsia saa laitaa päivähoitoon, mutta pitkät ne on päivät kotonakin. Meillä ikäeroa alle 2 v, joten molemmat tarvitsevat vielä paljon (henkilökohtaista) huomiota. Mies tekee pitkää päivää. Ehkäpä tästä helpottaa, kun tosiaan nyt alkavat kerhot sun muut harrasteet. Ainoa vaan, että 90% ajasta kaverina on nuha, niin sitten joudutaan olemaan keskenään. Tsemppiä vaan muillekin kotiäideille!