Lue keskustelun säännöt.
lapseni pahin (vuotta vanhempi) kiusaaja on kuulemma nykyään hyvä kaveri. Voikohan luottaa??
11.01.2011 |
juuri äsken poikani soitti minulle töihin, ja kysyi saako hakea termariin kaakaota, lähtevät hiihtämään tämän isomman pojan kanssa. Kuulostaa kivalta, mutta voikohan luottaa että kiusaaja on yhtäkkiä muuttunut ystäväksi?
Takana on mm. haukkumista, tönimistä, vaatteiden viemistä ja ojaan heittämistä, pyörällä kaatamista jne.. pariin kuukauteen näitä ei ole tapahtunut. Silti pelkään pahaa...
Kommentit (4)
tahtoo nyt olla hänen kanssaan. Poika muutti meidän naapuriin, ja on ehkä sen takia lopettanut kiusaamisen, tai niin toivon..
Mä en kuitenkaan halua kieltää kaveruutta, koska se tuottaa pojalleni niin paljon iloa. Jos nyt jotain käy, sittenhän asia on selvä, mutta jos pojat on sovussa, täytyy opetella luottamaan.
On pojallani muitakin kavereita, mutta ei ns. parasta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä se pidä paikkaansa, että kerran kiusaaja olisi aina kiusaaja. Kyllä ne lapsetkin kasvavat ja kehittyvät. Lasten kohdalla ei välttämättä tarvita kuin yksi yhteinen kiva (tai huono!) kokemus, niin suunta muuttuu ihan toiseksi.
Pojan kohdalla tuo saattaakin olla ihan oikeaa kaveruuden etsimistä. Poikien maailma on niin erilainen kuin tyttöjen, saattavat kiusailla ihan vaan sellaisen vahvempi/heikompi -asetelman luodakseen, mutta se saattaa olla ohimenevää, ja varsinkin nä kovat kundit on kovia kääntämään takkia, eli ei oikeasti halunnutkaan kiusata jotakuta, ja kun kukaan ei ole näkemässä, ollaankin kaveria. Tosin kiveen hakattua tämä ei ole, ja pojillakin on sitä tyttöjen maailmasta tuttua ansojen virittelyä. Mutta huomattavasti vähemmän.
Jos kyseessä olisi tyttö, en päästäisi missään nimessä tai kannustaisi luottamaan hitustakaan, mutta pojan antaisin mennäkin.
kerran kiusaaja aina kiusaaja. Eikö lapsella ole muita kavereita joiden kanssa olla. Tuo ojaan heittäminen ja pyörällä kaataminen kuulosta niin pahalta etten ottaisi riskiä.