Olen alkanut jo stressata =(
Vanhin lapseni lähtee ensi syksynä kouluun. Nyt jo olen pohtinut läksyissä auttamista, miten kun en enää itse muista mitään matematiikasta, äidinkielestä...No eihän ne onneksi heti ole yhtälöitä.
Ja varmaan kaikista eniten mieltä kaihertaa se kuinka lapsesta on kasvanut iso. Miten kuvioihin tulee kaikki muut jutut, mikä on ihan hyvä asia, mutta itse en vain vielä haluaisi päästää irti...
Tämä on vain varmaan jokaisen käytävä läpi ja hyväksyä.
Kommentit (2)
Itse olen NIIN onnellinen kun olen saanut nuorimmankin koulutielle. Toki tietynlainen haikeus iskee samalla kun lapset ovat jo "niin isoja" mutta pääasiassa tykkään tästä elämänvaiheesta.
Äläkä niistä läksyistä murehdi. Tyvestä puuhun siellä koulussa edelleen noustaan; siinä samalla sitä oppii äitikin! :)
en kyllä ole samoja stressannut.