Naputankohan turhaan ukon viikonloppu juomisesta,
On ruvennu tajuttomasti ärsyttään tuo kun joka ikunen perjantai töistä tulessa on mäyris mukana, menee mulla heti naama sitruunaksi ja siitähän se alkaa viikonlopun jurmutus.Joskus mietin pitäskö vaan hymyillä ja antaa kaljotella, harmittaa kun viikonlopun alotus menee lähes aina mökötykseksi.Ei ukko juo kun vasta illalla, ei möykkää eikä örvellä, ei edes välttämättä huomaa että olis humalassa. Silti sieppaa, en voi sietää kun se sanoo että pitää rentoutua työviikon jälkeen, juu, kyllä saa ja voi rentoutua mutta eikö se onnistu ilman olutta.Jotenkin loukkaakin se,tuntuu että omaa perhettä ja yhteistä aikaa ei jaksa selvinpäin.
Kommentit (16)
joka viikonloppu sama homma. Monesti olen siitä sanonut, mutta tuntuu että se on yhtä tyhjän kanssa. Mies ei tunnu asiaa käsittävän. Ja vielä se että kun on muutenkin rahat tiukilla niin ukko kusee pöntöstä alas ne vähäisetkin! En tiiä mitä tekis että se oivaltais tilanteen...
Vierailija:
Sinuna vetäisin orrelle tästä.
Keinot on loppu jo! (oon ollu vihainen, niinkuin en välittäis, iloinen, oon juonut itsekkin (harvoin!) oon päkättäny asiasta...) Eikä tässä erota huvittais tollasen takia. :(
t.4
juo olutta vaan parisen siideriä. Ja sitten myöhemmin illalla avaamme ukon kanssa viinipullon. Kyllä se juhlistaa ja rentouttaa viikonlopun alkamista. Mies juo minua jonkin verran enemmän. En edes tajua, miksi pitäisi yrittää olla nauttimatta näitä juomia, koska emme örvellä emmekä ole alkoholiongelmaisia. Normaali ihminen katsoo milloin lopettaa ja seuraa myös viikkomääriään. Miehet ottavat olutta varsinkin viikonloppuisin naisia enemmän ja mieluummin. Niin se vain on. Itsekin mainitsit, ettei ukostasi edes hiprakkaa välttämättä huomaa. Mikä siis mättää? Ihme nipotusta. Ei ihme jos ukkosi vielä hermostuu.
Ap:n kirjoitus olisi voinut olla omani! Meillä sama juttu: perjantaina mies tulee töistä 12-packin kanssa. Juo sen joko perjantaina tai lauantaina saunan jälkeen. Joka ikinen viikonloppu sama rutiini. Kyllä saisi vähintäänkin maanjäristys tulla, että tuosta kaavasta poikkeaisi! Tavallaan siis hyvin riippuvainen tuosta oluesta. Muina iltoina ei sitten ota, paitsi tietysti, kun tiistaina tai keskiviikkona käydään saunassa, ottaa sen jälkeen litran verran kaljaa. Joskus hyvin harvoin ottaa ne kännit SEKÄ lauantai- että perjantai-iltana.
Vetoaa työn rankkuuteen ja siihen, että tienaa, kun käy töissä. Vaikea tilanne, kun toisaalta tuntuu, että hän voi olla oikeassakin, kun sanoo. ettei alkoholi ole hänelle ongelma jne. (minullehan se vaan sitä on!) Ei tavallaan haittaa meitä muita juomisellaan, kuten itsekin aina muistuttaa; ei reuhaa, huuda, ole väkivaltainen. Ei hänestä oudompi edes huomaa sitä humaltumista. Minua se vaan ärsyttää, kun toinen on " omissa maailmoissaan" , vajoaa lapsen tasolle älyllisesti jne.. Pahimmassa tapauksessa vaatii päästä illan päätteeksi kapakkaan. Hän on joskus kauan kauan sitten minua pettänyt tuollaisella reissullaan..
Onneksi oma mies ei juo kuin joskus harvoin ja silloinkin mielellään minun kanssani. Eli lapsella on hoitaja ja voimme lähteä yhdessä vähän ulos.
EX-mies joi paljon ja kyllä se oli yhtä vitutusta.
että alkoholismi on juuri sitä että se annos on saatava, säännöllisesti. Toisille se on joka päivä vähän, toisille joka perjantai paljon. Se usein lähtee juuri siitä ettei osaa rentoutua muuten kuin kännillä. Riippuvuuden huomaa siitä että ilman ei tosiaan voi olla. Kokeilkaa 2 viikkoa niin huomaatte että mies hyppii seinille ja keksii mitä vaan että lopulta saa sen känninsä. Sitten on taas niin kivaa ja vaikka katuvaistakin jos tarvii.
Et nipota turhasta, minusta alkoholi on ihan liian iso kingi tässä yhteiskunnassa, ja se on asia jota pidetään yleisesti hyväksyttävänä ja normaalina jopa tuossakin mittakaavassa. Minusta yleisesti hyväksyttävää on satunnainen käyttö ei-humaltumistarkoituksessa. Tämä on jotain ihan muuta.
Mikä siinä kaljottelussa oikein viehättää? Onko se nyt kiva olla pöhnäisenä ja maha turvoksissa, kaiken lisäksi, jos ei tule edes hiprakkaan :-)
Eikö miehelläsi olisi jotain muuta rentoutumismuotoa? Jospa yrittäisi edes vähentää (erityisesti jos rahat ovat tiukalla)?
Noinhan se alkoholismi alkaa.
Jokaisessa alkoholinkäyttö -kyselyssä yksi kysymys on; onko läheisesi ollut joskus huolissaan alkoholin käytöstäsi?
Se on aina heräte, jos puoliso huolestuu. Silloin jokin on jo vinossa.
Mä oon juonut joka ikinen ilta ja viikonloput aamusta iltaan jo viisi vuotta.
Kerran viikossa on amatöörien mehuttelua.
Töissä käyn, muulloin käkenä.
Ja tunnen paljon kaltaisiani.
Miehennehän voisivat vaikka laulaa virsiä perjantai-illat, hyvin lähtisi viikonloppu käyntiin.
Juominen on perheeltä pois. Se tarkoittaa, että perheen kanssa ei sitten voi tehdä mitään. Kaljan himoajalla alkaa kiristää, jos puoliso ehdottaa vaikka reissua tai muuta tekemistä, eikä voisi sitten jättää juomista väliin. Jos rentoutumiseen tarvii alkoa edes vähän niin se on ongelma.
Alkoholismi on vakava asia, mutta nämä kommentit kertovat lähinnä nalkuttamisesta. Ihme ämmiä olette. Jos juominen ei haittaa, eikä humalatila edes näy niin, mitä valittamista teillä on? Ei se mies ole mikään lapsi, jota tulee holhota ja kyylätä. Aikuinen ihminen se on ja saa tehdä omilla rahoillaan ihan mitä lystää. Typeriä perusteluja ovat myös vaatimukset "perheen yhteisestä ajasta". Joka helvetin minuuttiko sen miehen pitää olla vieressä? Ei ihme jos sille tulee tuollaisessa taloudessa vähän jano ja tarve rentoutua.
Ei sinun tarvitse sitä sietää jos se ei ole sinun tapasi elää elämää, etkä tunne siksi oloasi hyväksi. Ei sitä tarvitse edes perustella, sinulla on oikeus tuntea noin.
Miehelläsikin on oikeus pöhnäkuplaansa ja elää elämäänsä sen sisällä.
Siinäpä ristiriita.
Onko sulla tarjota sille jotain muuta tekemistä? Kun ei tuosta juttusi perusteella mitään näkyvää haittaakaan ole. ja se on varma että kun mökötät niin äijäs korkkaa vielä pari kaljaa ihan vaan sen takia vaikkei enää maistuiskaan.