Minkä voi sanoa tekosyyksi sille ettei imetä vastasyntynyttä?
Sairaalassa ajattelin imettää mutta haluan lopettaa sen heti alkuunsa ja siirtyä korvikkeisiin.
Mikä voisi olla hyvä tekosyy, minkä voi kertoa anopille, ystäville jne? Esim. voinko valehdella ettei maito noussut ollenkaan?
Olen rv 39 ja viime viikkojen aikana masentunut. Räyhään miehelleni, lapsillemme, itken kaikki päivät. Kurkkua kuristaa ja ahdistaa. En todellakaan halua imettää, aiempien kanssa se oli vaivalloista, kivuliasta, ahdistavaa ja aiheutti syyllisyyttä. Nyt en jaksa yhtään mitään, en ihmettelisi vaikka sairastuisin lapsivuodepsykoosiin.
En puhu neuvolassa, tämän tuppukylän neuvolatäti on sellainen että hänelle en varmasti puhu. Mutta nyt kaipaan vinkkejä miten voisin välttää sen ettei esim. imetysmyönteinen anoppi ala hiillostamaan miksen imetä?
on se hankala puoli, että siinä on kauheasti muistamista. Mitä ja miten on valehdellut kellekin. Jotta valhe olisi uskottava sen on oltava mahdollisimman yksinkertainen ja lähellä totuutta. Valheessa pitää olla sopiva määrä yksityiskohtia, mutta ei liikaa. Valhe ei saa antaa aihetta hankaliin lisäkysymyksiin. Ja valheesta on pidettävä kiinni loppuun asti (vuosia?), lisäksi on oltava tarkkana yllättävissä tilanteissa ettei puhu sivu suunsa.
Kannattaa myös olla jonkunlainen varasuunnitelma jos jää valheesta kiinni, koska silloin kaikki käy kimppuun ja on loukkaantuneita koska heille valehdeltiin.
Kaikille, miehelle, lapsille, suvulle, ystäville ja neuvolassa pitää kertoa sama valhe, mutta ei samoin sanoin ettei kuulosta ulkoa opetellulta. Jos vuosien päästä tulee tämän kohta syntyvän lapsen kanssa puhetta hänen vauva-ajastaan, niin ehkä silloinkin vielä pitää muistaa se valhe.
Tee niinkuin teet, ap, vetoa johonkin lääkitykseen vaikka. Mä kyllä uskon, että pääset vähimmällä jos vain sanot kaikille jotka utelevat, että et halua imettää.