Mitä mieltä runostani?

Ehkä jotenkin tähän tyyliin:



Malttamattomat käteni kampaavat alastonta kehoani katuvalon rikkomassa yössä kuoleman lupausta etsien.





Sana vimmoissani tuli valittua siksi, että näen hetken ikään kuin pikakelattuna. Kädet sätkivät pimeässä yössä katuvalon paisteessa alastoman yläruumiin ympärillä.



Yritän kirjoittaa sitä hetkeä sanoiksi. Olette oikeassa, että sana ei ole paras valinta. Yritän kai selittää liikaa.



T: Ap

[/quote]

Huomaat ehkä, että siinä on ihan hengästyttävän paljon kuvailevia sanoja, kielikuvia. Ilman muuta sinulla on paljon luovuutta ja mielikuvia, mutta jos ladot niitä toinen toisensa perään, ne läkähdyttävät ja syövät toisensa.



Anna lukijalle hengitystaukoa. (17)

lukijan, joka "korjasi" runoa.

Kimmeltäviä pisteitä kaukaa

avaruudesta,

olen tähtikirkas yö, jos niin haluan

olen hevosenpääsumu.

Astun hämärään välitilaan,

vedän sieraimieni täydeltä kylmää ilmaa, haistan palaneet huonekalut, kolmen sukupolven

menetykset ja surun.

Kuolevaisuus asuu minussa, ruumiissani, ihollani,

etsin itsestäni merkkejä siitä,

samaanaikaan toivon ja en toivo.

Kuin

etsisin autiomaasta viimeistä juomapaikkaa,

ja kun sinne saavun, se lähde olisikin

juomakelvoton.

Jos et, tuota ei voi sanoa muokkaamiseksi vaan kirjoitat hänen runonsa uudelleen. Muutat sen täysin omaksesi. (17)

Jos et, tuota ei voi sanoa muokkaamiseksi vaan kirjoitat hänen runonsa uudelleen. Muutat sen täysin omaksesi. (17)

Olet oikeassa. Kirjoitin sen kokonaan uudelleen, paria lausetta lukuunottamatta, ei toi ollut muokkausta. Mulla vähän heitti yli, Anteeksi ap.