Lue keskustelun säännöt.
Menee hermo imettämiseen!
08.01.2011 |
Tän meidän kolmannen imetyksestä on seesteisyys kaukana. Alan olla todella väsynyt koko pelleilyyn ja mieli tekee koko ajan siirtyä pulloruokintaan.
Ensimmäiset 2 vkoa vauva söi hyvin ja maitoa riitti yksi rinta per kerta.
Nyt syöttöhetket ovat menneet ihan mahdottomiksi. Ensimmsenä jätkä vetää rintaraivarit vaikkei tissi ole edes kunnolla suussa. Rinta ei ole liian täysi, otteen saisi hyvin mutta ensimmäiset minuutit hän vain huutaa tissiin/ tissi suussa kunnes rauhoittuu syömään. Liian nälkäiseksikään ei vauva pääse, on ihan rauhallinen siihen asti kunnes tarjoan rintaa.
Hetken syötyään hän irroittaa rinnasta ja taistellaan uudestaan se tissi suuhun ja oikea imuote. Sama toistuukin sitten koko imetyksen ajan. Vähän aikaa syö ja sitten taas repäisee suunsa irti tissistä ja alkaa ähisemään. Harvemmin on niitä kertoja ettei kertaakaan irroita ja saa vain nuo alkuraivarit.
Ja lopuksi tämä että riittääkö maito. Nykyään tarvitsee kummatkin tissit nukahtaakseen pidemmäksi aikaa kuin puoleksi tunniksi. Usein hän nukkuukin vain pari tuntia ja herää sitten taas syömään.
Muutoin poika on tyytyväinen ja kasvaa hyvin.
Alan vaan olla todella väsynyt tähän taisteluun tissillä, kaksi aikaisempaa eivät tuollaisia olleet ja olen ihan ulalla että mikä tämän kaverin ongelma on.. Pojalla ikää nyt 6vkoa.
Kommentit (36)
ja melkein joka ruokailussa. Kaikki vaan lässytti, että "se on väliaikaista, kyllä se ohi menee". No, menihän se ohi kun lopulta 3kk:n iässä vauva ei suostunut rinnasta yhden päivän aikana syömään MITÄÄN ja siinä vaiheessa annoin periksi ja siirryin pulloon. Ihana rauha laskeutui meidän perheeseen.
oli aivan järkkyä taistelua ekan kanssa 3kk:n iästä 5kk:n ikään jolloin lapsi teki myös totaalisen rintalakon, ei tissiä suuhun ei millään ja kauheat raivarit sai jos yritti tarjota rintaa. Itku kurkussa sitten kaivoin tuttipullon esiin kun olin imetyshysteerikkojen aivopesemä, etten ole hyvä äiti jos en vähintään 6kk imetä :)
Ah sitä helpotusta ja rauhaa kun lapsi sai ruokaa ja se kaikki taistelu jäi pois. Kyllähän tuo ap:n tilanne ihan rintalakolta kuulostaa.
Itse päätin esikoisen jälkeen, että minä en enää vauvan kanssa moisesta asiasta ala tappelemaan ei muuta ku pullot kehiin, niin elämä helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuluu asiaan, samoin rintaraivarit. Lapsi tilaa itselleen sopivan määrän maitoa ja maito varmasti riittää kun vaan muistat juoda ja imetät usein, etkä stressaa. Siitä se lisääntyy ja tasaantuu. Nyt ei kannata alkaa pullotouhuihin, se ei edistä maidon herumista. Kannattaa vierailla imetystukilistan sivuilla, sieltä löytyy hyviä vinkkejä!
Tsemppiä!
oli ihan samanlaista raivoa välillä. Tulkitsin sen niin ettei pojalla ollut nälkää vaan vain väsy. Laitoin tutin suuhun ja yleensä nukahti sitten. Herätessään söi tyytyväisenä. MAito varmaan riittää, pojalla on ehkä nyt se tiheän imun kausi menossa ja tankkaa enemmän.
ja melkein joka ruokailussa. Kaikki vaan lässytti, että "se on väliaikaista, kyllä se ohi menee". No, menihän se ohi kun lopulta 3kk:n iässä vauva ei suostunut rinnasta yhden päivän aikana syömään MITÄÄN ja siinä vaiheessa annoin periksi ja siirryin pulloon. Ihana rauha laskeutui meidän perheeseen.
Mutta jos menee kuukausien taisteluksi kuten 4:lla, niin kannattaa tarkistaa, että vauvalla ei esim. ole liian kireä kielijänne, jonka takia ei pysty imemään. Tai jotain muuta isompaa häikkää, oppinut huonon imuotteen, allergiaa tms. Mutta yleensä siis on kyse tuosta tiheän imun kaudesta, joka menee ohi max. muutamassa viikossa.
t.2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vauva saa "rintaraivareita" tuosta syystä, yrittää syödä, mutta kun nenästä pihisee liian vähän happea, joutuu irrottamaan otteen että saa suunkautta ilmaa. Meillä "tiheänimun kaudet" on kestäneet vain pari päivää, ei viikkoja. Vauva nyt 3kk.
Ehkä muutaman kerran tuli tuollainen tilanne, että vauva jotenkin hermostui rinnalla ja alkoi huutamaan naama punaisena. Silloin otin hänet syliin, hyssytin hetken ja asettelin meidät vähän eri asentoon imettämään. Sitten homma taas lähti käyntiin. En tiedä, miten pitäisi menetellä, jos vauva vaan koko ajan huutaisi rinnalla. Yrittäisin varmaan rauhoitella häntä ja tarjoaisin rintaa hetken kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei nenä tukossa, maitoa tuli muttei kuitenkaan suihkuna, kaikki mahdolliset imetyasennot kokeiltiin moneen otteeseen, rintakumia kokeiltiin jne jne. Kaikki mahdolliset, ja mahdottomatkin, konstit kokeiltiin tuloksetta. Ennen lapsen saantia olin luulossa, että jokainen vauva HALUAA imeä rintaa. Että imetysongelmat johtuvat kaikki vain äidistä. Mutta näinpä vain käsissä oli elävä esimerkki siitä ettei se aina niin olekaan.
Alkaa tulla meillä kyllä imettäminen tiensä päähän.
Vauva on syönyt viimeksi kuuden aikaan, silloinkin rintaraivareiden saattamana, ja nyt ei huoli rintaa niin millään. Raivoaa ja huutaa heti kun otan tissille. Tyynnyttelen hetken ja kun rauhoittuu, yritän uudestaan, vaan ei onnistu vaan sama raivoaminen alkaa (kuten aina, tällä kertaa vaan on taisteltu 1,5h). Neuvolantäti sanoi että niin ja niin onnistuu, mutta mitkään vinkit ei toimi. Lopulta olen saanut vauvan aina syömään mutta lähestulkoon joka kerta itsekin itken. Viimeistään itken sillon kun vauva alkaa syödä ja hiljaisuus laskeutuu taloon taas hetkeksi.
Yöllä syö hyvin kun on niin väsynyt mutta päivisin tämä on edelleen yhtä taistelua. Vieläkö joku ehdottaa tiheänimunkautta?
Eikö tämä ole jo lapsen kidutusta? Ihan mielipuolista että joku suosittelee imettämistä kaikesta tästä huolimatta, että jaksa jaksa vaan kun se rintamaito on niin tärkeää kun ihan oikeasti tekee mielil heittää välillä koko vauva seinään.
Mies tuola keittelee pulloja ja mä yritän vielä kerätä voimia jotta jaksaisin näitä raivareita. Mutta kun nyt ei enää äitillä meinaa voimat riittää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin ne vauvat kasvaa niinkin :)
Tottakai sinun pitää ottaa huomioon omatkin voimavarat! Tyytyväinen äiti ja tyytyväinen vauva :)
Pääasia on että lapsi saa ruokaa, tuli se tissistä tai sitten pullosta. Ja on myös tärkeää että äiti ei kuluta itseään loppuun :)
Nauvolasta ja joka puolelta kun koko ajan vaan tuputetaan ja hoetaan tuosta imetyksestä. Ennen en välittänyt koko hommasta (ehkä siksi että edellisten lasten kohdalla imetys onnistui) mutta nyt olen jotenkin ottanut asian hyvin henkilökohtaisesti. Varmaan väsymyskin tekee sen että on epävarma itsestään jos siirrytään pulloon.
Tai itseasiassa, Nyt Kun siirrymme pulloiluun.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pulloruokintaan. Jaksat itse paremmin ja tiedät, minkä verran vauva saa ravintoa.
Mulla ainakin palais hermo tuollasessa.
Oma vointisi on ykkösasia. Et jaksa olla äiti, tai oma itsesi, jos väsyt lisää.
ja antaa vauvalle omaa maitoasi pullosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut meillä vauva 7vko ja kolmeviikkoisesta asti ollu pulloruokinnalla.. Mulla ei ehermo yksinkertaisesti kestäny imettämistä myöskään hyvinkin samankaltaisista syistä..
Mut siis ohi aiheen on se että meidän vauva koheltaa sen pullon kanssa myöskin aika-ajoin.. Mut ei mitään raivareita saa.. Eli nälkä on, mut ei malta jostain syystä syödä.. vähän ohi mut kuitenkin..
Pulloruokinta on ihan hyvä ratkaisu, turha itseään kiusata. Voithan antaa omaa maitoa ainakin jonkin verran myös pullosta, niin vauva saa äidinmaitoakin.
asia, jonka äiti päättää aivan itse. Mitä hyötyä imetyksestä on?
Meillä kolme pitkään rintaruokittua lasta, yhdellä diabetes, toisilla allergiaa..Että miltähän suojaa..
Olisiko asiat paremmin ilman imetystä meillä..
luovuttaa noin helpolla. Mutta omahan on lapsesi. Jotkut vaan pystyy parempaan.
Jaksat sitten itsekin paremmin! Eikä tarvitse taistella raivareiden kanssa :)
Imetystä kaikki suosittelee, mutta ei ainakaan meillä ole ollut vaikutusta onko saanut korviketta vai rintamaitoa. Esikoinen oli pullolapsi, tavallisia flunssia sairastanut, kuopus oli taas rinnalla, hänellä itseasiassa on ollut enemmän sairastelua kuin esikoisella.
luovuttaa noin helpolla. Mutta omahan on lapsesi. Jotkut vaan pystyy parempaan.
Ilmeisesti kauan painiskellut asian kanssa.
pakko antaa pullosta lisämaitoa?
Ei ole aikaa hörppyyttää 40-50ml kun jaloissa on vanhempia lapsia.
Lisäksi on hyvä että lapsi oppii juomaan myös pullosta. Jos äidille tapahtuisi jotain ja joutuisi päiväksi/päiviksi pois olisi lapselle traumaattista pelkästään jo se että äiti häviää mutta myös se ettei ressukka osaa juoda pullosta ja joutuu stressaantuneena opettelemaan!
Uskoisin että Ap:n lapsi on jo osannut imeä, eikä opetellut enää jos ensimmäiset viikot meni hyvin. Nyt on vaan tilalla selittämättömiä raivareita.
Voimia ap, kyllä se siitä. Eikä pulloruokinta ole yhtään huonompi vaihtoehto, pääasia että lapsi on kylläinen ja tyytyväinen. Niin tärkeää se rintamaito ei ole että sen tähden kannattaisi vauvaa nälässä pitää tai kiristellä hermoja kuukausia!