Hoitovapaalla olevat!

Mies on todella pihi. Onneksi minulla on säästöjä joita voin käyttää. Käytän perheen menoihin huomattavsti enemmän kuin mies. Mies vain sijoitaa osakkeisiin ja omien sanojen mukaan "turvaa tulevaisuutensa".



Mies kyllä auttaa jonkin verran kotitöissä ja lastenhoidossa, lisäksi saan lainata hänen autoaan.

Joudun luopumaan varmaan kohta omasta autosta (on jo maksettu), koska nyt tuntuu, että elän täysin ilman mitään omaa käyttörahaa. En ole vielä joutunut lainaamaan mieheltä, mutta jotenkin tämä rahattomuus ja miehen siivellä eläminen on alkanut stressaamaan viime aikoina. Luin täältä jokin aika sitten keskustelua, jossa oli aiheena omat ja yhteiset rahat kotitalouksissa. Olin yllättynyt miten monessa kodissa miehet antavat hoitovapaalla oleville vaimoille käyttörahaa - ja aika suuriakin summia. Itse en ole edes tajunnut pyytää.

ap

Että nro 2 saa ihan autoa lainata... Huh huh. Ja että joutuu lainaamaan rahaa mieheltä.



Eihän tässä käteen mitään jää, menee ylikin mutta kun me ollan perhe, niin eipä tässä lasketa minun ja sinun rahoja. Meillä molemmilla on oma tili sekä yhteinen käyttötili. Nyt hoitovapaan aikana mä en siirrä yhtään rahaa yhteiselle tilille koska ei ole mitä siirtää. Ja se on kaikille osapuolille ok. Eli tällä hetkellä mies maksaa lainanlyhennykset, melkein kaikki yhteiset laskut jne. Kun käydään kaupassa yhdesä, niin mies maksaa. Silloin kun käyn kaupassa yksin, niin tietenkin maksan itse. Mutta pääasiassa tuo vähäinen rahasumma, joka tilille tulee, niin menee omien henk.kohtaisten laskujen maksuun. Ja sillä ei tosiaan paljoa juhlita.



Mutta meillä tuo on aivan vieras ajatus, että mun pitäisi pyytää käyttörahaa tai lainaa mieheltä. Me olemme perhe, rahat ovat yhteisiä myös. Tällä hetkellä on työnjako on, että mies tienaa meille rahat, minä hoidan kotona lapsen. Sitten kun palaan työelämään, luonnollisestikin alan maksaa taas oman osuuteni lainoista ja muista. Mutta silloinkaan emme erittele sinun ja minun rahoja. Se maksaa, jolla rahaa on.



Minä en ikinä suostuisi tuollaiseen 2:n ja 3:n kaltaiseen tilanteeseen. En ikinä.