Kielten opetus tulevaisuuden peruskouluissa

Eli ala-asteelle (kuten nykyisinkin) yksi pakollinen vieras kieli (yleensä englani), yksi vapaaehtoinen kieli (A2) ja sitten yläasteella yksi pakollinen ja yksi vapaaehtoinen.

Siis kaksi pakollista vierasta kieltä maksimissaan on hyvä niille, jotka eivät ole kielellisesti lahjakkaita.

Neljä kieltä sitten niille, jotka ovat hyviä kielissä, mutta aikaa jää muuhunkin opiskeluun. Lukiossa voinee sitten ottaa vaikka viidennen kielen.

Yläasteen alussa tulee muutenkin todella paljon uutta, siksi en laittaisi silloin kahta uutta kieltä alkamaan, vaan esimerkiksi niin, että toinen alkaisi seiskalla ja toinen kasilla (sama systeemi kuin nykyään) tai sitten niin, että joku alkaisi jo kutosella. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto on tosin vaikeampi järjestää, koska sitten me kieltenopettajat joutuisimme kiertelemään entistä enemmän.

Ja vaihtoehtoja voi olla enemmänkin, esim. espanja, portugali, italia, latina (omasta mielestäni ei niin hyödyllinen, mutta toiset arvostaa).

Yläasteen alussa tulee muutenkin todella paljon uutta, siksi en laittaisi silloin kahta uutta kieltä alkamaan, vaan esimerkiksi niin, että toinen alkaisi seiskalla ja toinen kasilla (sama systeemi kuin nykyään) tai sitten niin, että joku alkaisi jo kutosella.

Mutta miten tällöin valinnan mahdollisuudet? Olisiko mahdollista järjestää sama valikoima (ruotsi, saksa, ranska, venäjä) alkamaan sekä 7. että 8. luokilta? Vai olisiko esim. niin 7. luokalla ruotsi ja venäjä ja 8. saksa ja ranska? Ja näistä valittaisiin 1 tai 2 kieltä?

Kyllähän me opettajat opetetaan, mutta kun kouluilla pitäisi myös olla resursseja maksaa opetuksesta. Pienissä kouluissa valikoima pitäisi pitää pienempänä, koska ryhmiä ei varmaankaan saataisi kovin helposti täyteen.



Toinen ongelma, joka tästä syntyy, on jatkuvuus. Miten voidaan varmistaa se, että esim. ala-asteella aloitettua kieltä pääsee opiskelemaan keskeytyksittä koulu-uran loppuun saakka? Ja miten ylioppilaskirjoitukset sopeutetaan uuteen tilanteeseen? Itselleni nimittäin kävi niin, että aloitin erään kielen kahdeksannella luokalla, mutta pystyin lukiossa jatkamaan sitä vain kahden vuoden ajan. Kirjoitin sen sitten lukion 2. vuoden keväällä.

Mitä nuorempi lapsi sen luonnollisempaa on kielen oppiminen. Itse kannattaisin kielikylpyä tai kielisuihkua päiväkodissa 4-5 vuotiaasta alkaen.

Ensimmäinen pakollinen kieli 2. luokalla ja toinen 4. luokalla. Jos kielikylpyä olisi käynyt niin se olisi toinen pakollisista kielistä. Yläkoulussa sitten vapaaehtoisia kieliä 1-2.



Valtaosa varmasti lukisi englantia vieraana kielenä. Toisen pakollisena mahdollisimman laajakirjoinen valikoima, ruotsi, venäjä, saksa, ranska, espanja ja kiina

Ja vaihtoehtoja voi olla enemmänkin, esim. espanja, portugali, italia, latina (omasta mielestäni ei niin hyödyllinen, mutta toiset arvostaa).

Mistä tahansa kielestä on enemmän hyötyä.



Jos joku haluaa sitä ruotsia lukea niin ihan sama kunhan muille lapsille annetaan VAPAUS VALITA!

eli ensimmäisen vieraan kielen voisi hyvin aloittaa jo eka luokalla.

minusta 3 ruotsi niin oppii sen helpoiten. englanti 5 ja sitten yläasteella 1-2 valinnaista kieltä lisää. lukiossa sitten enemmän jos haluaa. hyvä jos osaa edes 1-2 vierasta kieltä niin että niistä on hyötyä.

Sen opettajia ei myöskään ole pilvin pimein, joten siksi kommentoin. Nuoria harvemmin innostaa ns. "kuolleen kielen" opiskelu.

Meinasin mainita listassani myös kiinan (kuten huomaat, kielten nimet pienellä alkukirjaimella), mutta pätevien opettajien löytäminen ei ole kovin yksinkertaista. Italiaa ei missään nimessä kannata väheksyä. Se on suhteellisen helppo kieli, mutta sen puhujia ei ole Suomessa kovinkaan paljoa. Italian osaaminen on todella merkittävä portti eurooppalaiseen kulttuurin ja sivistykseen.

Siitä olen samaa mieltä, että ensimmäisen kielen voisi aloittaa jo ensimmäisellä luokalla, mutta pakollisia kieliä ei voi ottaa kovin montaa, koska kaikki eivät pärjää kielten kanssa.



-Se kieltenope-

(vastasin kahteen otteeseen, mutten muista numeroita)

Sitä suuremmalla syyllä lapsen ja vanhempien tulisi saada valita ne tärkeimmät kielet.



Pakkoruotsilla ei tee mitään.

no vapaaehtoisella ruotsilla tekee ja paljon. monet ovet ovat itselleni auenneet kun olen osannut ruotsia. englanti on vaikeampi kuin ruotsi vaikka sitä kuulee jokapuolelta ja varmaan suurinosa suomalaisista osaa huonoa englantia sen verran et pärjää esim. etelän reissulla mutta aika harva niin että voisi työskennellä kirjallisesti sillä. saksa ja ranska ennen kiinaa. venäjä on turhan hankala kieli ainakaan ensimmäisiksi kieliksi ja englannillakin pärjää pitkälle. latina auttaa lääketieteen opinnoissa ym

ensimmäisellä luokalla useimmat lapset opettelevat istuvat paikallaan ja toimimaan ryhmässä. suurinosa ajasta menee lasten ohjaamiseen ei siihen koulunkäyntiin. tietty kielikylpyä leikin nimessä voi antaa jopa päiväkodissa tai eskarissa. ensin opetellaan kirjoittamaan suomea sitten aloitetaan vieraita kieliä. vaikeaa opetella jos ei tiedä omalla kielelläkään kirjoitusta eikä kielioppijuttuja. laskemista ym muutakin 1 on ..ei taida paljoa mahtua uusia aineita sinne

muut vapaaehtoisia

Tiedän kuitenkin useita kouluja, joissa aloitetaan englanti leikinomaisesti jo ekalla (ja kielenopetushan ei sitten ole luokanopettajan, vaan aineenopettajan tehtävä), ja tulokset ovat olleet ihan rohkaisevia. Ei siinä vaiheessa puhutakaan "oikeasta" kielen opiskelusta, vaan enemmän kielikylvyn tyyppisestä ratkaisusta.

Hankalammat kielet nimenomaan kannattaa aloittaa aikaisin, niin ehtii kuin huomaamattaan oppia hankaliakin juttuja. Tätä tukevat esim. Suomalais-venäläisestä koulusta ja Ranskalaisesta koulusta saadut tulokset. Oletko koskaan tavannut nuoria, jotka ovat käyneet nuo koulut?

että ruotsi pitäisi olla 1. kieli, koska se on helppo! Ei tietenkään, vaan vaikella kielellä kannattaa aloittaa, koska se ei tunnu vaikelta, kun laulun/leikin avulla pienenä aloitetaan.



Helpon ruotsin voi sitten opiskella vaikka kansalaisopistossa, jos sattuu tarvitsemaan.

samoin vaikkapa espanja saattaa joissakin kouluissa olla suosituin valinnaisaineista.

samoin vaikkapa espanja saattaa joissakin kouluissa olla suosituin valinnaisaineista.

Oli todella hämmentävää, että opetusministeri yritti entisestään hankaloittaa näiden "harvinaisten" kielten opiskelua vaatimalla pakkoruotsin jo ala-asteelle. Onneksi ehdotus hylättiin.

Tiedän erään lukion, jossa sadasta uudesta lukiolaisesta 70 otti valinnaiseksi kieleksi espanjan :)

Tiedän erään lukion, jossa sadasta uudesta lukiolaisesta 70 otti valinnaiseksi kieleksi espanjan :)

Tuosta huippuluvusta on muutama vuosi aikaa, mutta se on tosiaan aika iso luku.

Kyseessä on helsinkiläinen lukio.