Koirani tekee minusta hullun

Koira vetää - koira ja omistaja liikkuu - koira on tyytyväinen. Näin yksinkertainen ajatteluketju koiralla on.



Reagoi vetämiseen päinvastaisella tavalla, eli pysähtymällä. Kun koira pysähtyy ja on rauhallisesti vetämättä, niin palkitse se namupalalla (jos se välittää namupaloista). Sitten lähdette taas liikkeelle. Pysähdyt AINA kun koira alkaa vetää. Tämä harjoitteluvaihe voi kestää päivän jos toisenkin, ja se voi näyttää hullulta, mutta vuosien kärsimysten välttämiseksi sen kestää kyllä.



Kärsivällisyyttä harjoitteluun!

13 vuotta vetäjä, mutta vapaana kulki kuin unelma vierellä. Aina saatiin kehuja, kun on niin tottelevainen koira... :o

Kokeiltiin vedonestovaljaita, kuonopantaa (auttoi kohtuu hyvin) sitten noita kaikkia aina välillä vaihdellen, mutta auta armias, kun laitoin koiralle hysky-valjaat, ei ollut mikään reki koira, ni vetäminen loppu siihen :)

Kannatta ainaki kaikkia kokeilla ja se auttoi, kun oltiin miehen kanssa yhdessä ja kumpikin kovasti sanoi samaan aikaan, ni tajus, että nyt kai pitää totella.

Muuten aivan ihana koira, helppo ja oppivainen, mutta tuo oli jotenkin vaikea sisäistää.

Tsemppiä!

varaisin ajan lääkäriltä, sterilointi ja saman tien voi nukutuksen aikana mahdollisesti kuvauttaa selän ja niskan. Kolme vuotta hihnassa vetämistä ja etenkin (!) kiskaisuja voi tehdä vaikka mitä nivelille. (Sama ohje tuosta kuvauttamisesta hänelle jonka kääpiöpinseri saa ihmiseltä kädet ja niskat jumiin, mietipä niitä koiran niskoja!)



Kipu voi aiheuttaa vetämistä, koira yrittää vetää karkuun, ja toisaalta se höyryäminen nostattaa adrenaliinia vereen ja peittää kipua.



Sitten lenkeillä täytyy ihmisen ensimmäiseksi rauhoittua. Voi ottaa napakan linjan, mutta rauhoittuminen on ihan pakko. Vaikka harmittaisi kuinka, niin täytyy ymmärtää ettei se koira tule yllättäen muuttumaan, muutos lähtee sieltä taluttajasta. Jos koira poukkoaa jo siitä kun ihminen vaihtaa suuntaa, niin on aika selvää ettei se koira tajua mistä on kyse ja mitä sen pitäisi tehdä jotta ihminen rauhoittuisi.



Ei ole mahdotonta antaa koiran vetää miehen kanssa ja kävellä nätisti sinun kanssa. Suosittelisin että miehen ulkoilutuslenkeille koiralle puetaan valjaat, se saa vetää rauhassa ja ero tuntumassa on suuri verrattuna pantaan tai kuonopantaan.



Se pysähtyminen on mielestäni hyvä ratkaisu, selkeä eikä väkivaltainen (kovat rangaistukset luultavasti vain lisää sitä koiran hermostuneisuutta). Pidä hihna kohtuullisen lyhyenä, pysähdy heti kun hihna kiristyy tai koira tekee syöksyn, ja seiso niin kauan paikallasi, että koira rauhoittuu seisomaan paikallaan löysällä hihnalla. Hengitä syvään ja rentouta kädet ja hartiat. Ajattele rentouttavia ajatuksia. Älä lähde liikkeelle niin kauan kuin koira vaikuttaa yhtään kiihtyneeltä. Paikallaan seisominen toimii myös tietynlaisena lievänä rangaistuksena, hihnan kiristymisestä seuraa seisoskelua.



Liikkeelle lähtiessä sano koiralle "nätisti", ja pysähdy heti jos se meinaa tehdä syöksyn tai hihna kiristyy. Odottele taas että koira rentoutuu ennen kuin yrität uudestaan.



Koiralla on kuitenkin tarve tietysti päästä pissalle että haistella hajuja. Tee ero nätisti lyhyehkössä hihnassa kävelemisen ja vapaan haistelun välille. Nätisti kävellessä pidä koira lyhyellä hihnalla ja mieluummin pois pientareen puolelta, niin ettei sillä ole mahdollisuutta vetää nenä maassa sinua perässään. Jos koira tottelee irtiollessa, ota suunnaksi joku lähin paikka missä voit koiran päästää irti, kävele sinne pysähtyen aina kun koira alkaa poukkoilla tai vetää, perilläkin odota että koira on rento, ennen kuin päästät se irti jollakin vapautussanalla. Koira saa nyt haistella ja merkkailla sen minkä haluaa, saa vähän liikuntaakin. Kun päätät että se riittää tältä erää, kutsu koira luo, palkkaa makupalalla ja kytke koira, kerää hihna käteen ja kävele kotiin, taaskin pysähdy aina kun koira alkaa kiihtyä tai vetää, ihan sama vaikka olisitte metrin päässä kotiovelta, ei askeltakaan hihna kireällä tai kiihtyneenä.



Jos koiraa ei pysty pitämään vapaana, kävelytä se lyhyellä hihnalla "nätisti" sopivaksi katsomallesi puskalle, odota että koira ei kisko sinne, löysää hihna niin pitkäksi kuin mahdollista ja anna koiralle joku vapautuskäsky, vaikka "mene vaan". Anna koiran haistella sen minkä se hihnassa pystyy, ja kävele itse koiran perässä jottei hihna kiristyisi, älä ala tässä tapella vetämisestä vaan koita liikkua niin ettei hihna kiristy (tietysti jotkut älyttömät poukkoilut voit keskeyttää keräämällä hihnan ja seisomalla paikallaan kunnes koira rauhoittuu).



Tällä tavalla edeten hihnan pitäminen lyhyellä on koiralle jo itsessään vihje kävellä lähellä, hihnan päästäminen löysäksi on merkki laittaa nenä maahan. Pysähtyminen (ja hihnan kerääminen) on merkki rauhoittua. Jos taluttaja pystyy pysymään rauhallisena, koirankin ahdistus alkaa hellittää.



Mutta jos tämä ei ole mahdollista, eikä koirasta ole enää mitään iloa, siitä kannattaa varmaankin luopua.

Johtajuusongelma. Saisin ton kuntoon yhen lenkin aikana

Päätit sitten nostaa 5v takaista ketjua että pääsisit pätemään... huh huh