Mies 13 vuotta vanhempi - kokemuksia?

et usko nyt vaikka sinulle mitä kirjoitettaisiin.



Toivottavasti maltat mielesi ja pidät ajatuksesi kirkkaana asioissa jotka sinua mietityttää hänen kanssaan. jOS JOKIN ASIA TÖKKII se voi tökkiä aina. Varaudu siihen että 41 V MIES EI MUUTU ENÄÄ NIIN PALJOA KUIN 20 V, jota voi vielä muokata mieleisekseen.

Ikäero ei näy suhteemme arjessa mitenkään, ainoa asia oikeastaan missä näkyy, on nuoruus/lapsuusmuistelot, kun olemme kasvaneet eri vuosikymmenillä.



Tosin kai tämä on kiinni asenteestakin, minusta 13 vuoden ikäero ei ole mitenkään suuri :)

"Mikä tahansa suhde tuntuu alussa hyvältä" Juu no näinhän se taitaa olla. :D Mies tuntuu juuri sopivalta paketilta mulle, enkä ole ajatellut, että häntä pitäis jotenkin "muokata". :P



AP

Voi kamala.. Kai sitä nyt ihmistä voi rakastaa sellaisena kuin hän on, eikä yrittää muokata.

Mun siskolla on 11 vuotta vanhempi mies ja hyvin toimii.

Millaisia kommentteja/asenteita/ennakkoluuloja olette kokeneet lähipiirissä tms.? Siis ikäeronne takia.



AP

Voi kamala.. Kai sitä nyt ihmistä voi rakastaa sellaisena kuin hän on, eikä yrittää muokata.

Ja silti kaikki sitä tekee vaikka toisin sanoo.

Jos lähdette "eri maailmoista", tuhoontuomittua valitettavasti...

Muutamien kavereiden tilannetta seuranneena sanoisin että ikäero ei vielä tuossa vaiheessa tunnu haittaavaan, mutta mitä vanhemmaksi mies ehtii, sitä enemmän alkaa haitata. Mies ei välttämättä jaksa samalla tavalla pienten lasten kanssa vaikka tykkäisi ja rakastaisikin heitä. Toinen kaveri valittelee ettei mies enää viitsisi lähteä tanssimaan tai yleensäkään mihinkään. Muutenkin miehen jaksamista alkavat valitella kun mies menee yli 45 vuotta. Itse tietysti tuolla ikäerolla on silloin vähän päälle kolmikymppisenä "parhaimmillaan " :)

ei oikeestaan huomaa mitään siihen liittyvää, kaikki on mun mielestä enempi luonne-eroja, kuitenki ollaan tavallaan samalla aikakaudella eletty nuoruutta, kun hän on ollut menevä poikamies vielä 90-luvulla kun minulla oli jo pitkä parisuhde ja lapsi. Hän on itse sanonut että yli 3-kymppisenä vasta tuli mieleenkään että voisi perheen hankkia. Systerillä taitaa miehensä kanssa olla jotain 13 vuotta ikäeroa, heilläkin tuntuu olevan luonne-eroja hyvin pitkälti kotikasvatuksen takia, ei niinkään ikäeron takia. Mies ehkä on pelännyt että vaimo lähtee jonkun nuoremman miehen matkaan.

on miehesi jäämässä eläkkeelle. Mieti sitä.

Tai ainakaan sellaisia, jotka johtuisivat ikäerosta. Tietysti sitähän en tiedä, mitä selkäni takana on puhuttu..



Ja ei minunkaan ole tarvinnut muokata miestäni mitenkään :) Jos muokkaisin, eihän hän sitten enää olisi se mies, johon rakastuin.



-3-

Nyt itsellä ikää kohta 40 vuotta ja mies siis täyttää 53v. tänä vuonna. Naimisissa ollaan oltu 12 vuotta, lapsia siunaantunut 3 ja elämä mallillaan.



Niin ja pienin meillä on vielä "taaperoiässä" ja eipä yksikään kolmekymppinen pihapiirissämme asuva "isukki" leiki ja ulkoile omiensa kanssa samaan tahtiin kuin oma rakas mieheni. Että ei sillä iällä ole hitonkaan väliä, miten jaksaa/viitsii/osallistuu lapsiensa hoitoon.



Ja hittoako sinä mistään mielipiteistä välität, tähän maailmaan mahtuu aina "soraääniä" oli kyseessä mikä tahansa asia. Eikä tämä ole edes vielä mikään ISO ikäero...

Vanessa oli 20 v ja Kurri jotain 47 kun menivät naimisiin. Ja Kurri ei edes ole komea

Ikäero on todella suuri, varsinkin kun ottaa huomioon, että suomalaisen miehen keskimääräinen elinikä on noin seitsemän vuotta naista lyhyempi. Olet todennäköisesti kuusikymppisenä leski.

Aluksi ajatteline, ettävoi keuhea, mitä muut ajattelevat, mutta toisaalta en itsekään uskonut mieheni olevan 36v, kun tapasimme, minä siis oli sen 23v.



Nyt minä olen 30 ja mies 43 ja kodissamme vipeltää 2 ja 4 vuotiaat lapset.

Meillä ainakin on hyvä, että mies on vanhempi, koska nuorempana hänestä ei olisi isäksi ollut. Nyt on vastuuntuntoinen ja ei enää kiinnosta noi iltajuoksut, niinkuin nuorempana (kyllä me niitä baarin penkkejökin ihan kiitettävästi silloin alkuvuosina kulutettiin). Ihan paras isä lapsilleni.

Toki mietin, että olisin ehkä halunnut vieä kolmannen lapsen, mutta kun mies kuitenkin on "tuon ikäinen", niin ehkö tämä kaksi on sopiva määrä.

Jsokus olen kysellyt jälkeen päin tuttaviltani, että mitä ajattelivat, kun meillä on niin paljon ikäeroa, mutta pääsääntöisesti kaikki on sanonut, ettei sitä edes huomaa. Normaali arjessa asia ei käy edes mielessä.

Ei kai ihmisten iällä ole periaatteessa mitään väliä jo suhde toimii. Ei se minua ainakaan häiritse.



Entä sitten kun miehesi on jäämässä eläkkeelle, lapsenne on ehkä kouluikäinen ja itse olet vielä täysillä mukana työelämässä.

Jotenkin alkaa miettiä että jaksatkohan enää siinä vaiheessa kuunnella miehesi höpinöitä jostain puutarhanhoidosta tai eläkeläiskerhoista...

Meillä on samanlainen ikäero lähestulkoon ja se sopii meille loistavasti. En osaisi kuvitellakaan muuta. Kunnioitan miestäni, sillä hänellä on jo elämänkokemusta ja kaikki arvot kohdillaan. Hän osaa laittaa kodin, perheen ja tavallisen arjen etusijalle sen sijaan, että lähtisi kavereiden kanssa viihteelle tms. Paljon toki merkitsee se, että olemme hyvin samanhenkisiä ihmisiä ja ikäero ei meillä tunnu missään. Itse en näin päin huomaa ikäeroa.