Olenko ainoa, jolle ei tullut edes mieleenkään harrastaa 14-vuotiaana seksiä?
Kommentit (33)
leikittiin barbeilla 12-vuotiainakin, 14-vuotiaana alkoi menkat ja samana vuonna menetin neitsyyteni poikakaverille(vuosi oli -81).
Kyllä ainakin minä nautin joka hetkestä.
Eikä minusta tullut mitenkään vastuuntunnotonta ihmistä. Hain heti pillerit. Muutaman vuoden seurustelun jälkeen vaihtui poikaystävä muutaman kerran, ennenkuin löytyi se elämänkumppani. Seksi kuuluu edelleen jokapäiväiseen elämääni.
Jos nuoren naisen itsetunto on nollassa tai huomionhaku suhteetonta, olisin enemmänkin huolissani aikaisesta aloitusiästä.
Ei minullekaan olisi tullut mieleen tuon ikäisenä. Ja nyt kun olen 10 vuotta vanhempi, ei kiinnosta oikein vieläkään. En tiedä, mulla on vaan muitakin asioita elämässä kuin joku seksi.
Näiden kanssa samoilla linjoilla. Aika nuorena minua alkoi jo kiinnostaa, ja ajatuksen tasolla olisin ollut valmis touhuihin, mutta käytännön järki sanoi muuta. Lisäksi olin hieman hiljaisempi tyttö, yläasteen aikana ei vielä mitään "poikaystäviä" ollut ollenkaan, neitsyyteni menetin ensimmäiselle poikaystävälleni 17-vuotiaana.
"Lainaus:
se kiinnosti ajatustasolla, mutta tiesin olevani ihan liian nuori mihinkään todelliseen. Haaveilin vain, enkä voinut ymmärtää miten jotkut ikäiseni jo harrastivat seksiä oikeasti. se oli (ja on) jotenkin tosi irvokasta, eivät ymmärrä omia rajojaan."
"seksistä oli kiva haaveilla ja olihan se jännittävää ja kiihottavaa lukea esim. Reginan seksijuttuja (tämä siis 90-luvun alkupuolella), mutta en todellakaan olisi oikeasti ollut valmis seksiin ja onneksi tiesin sen itsekin. Neitsyyteni menetin 18-vuotiaana."
enkä ymmärrä miksi tuon ikäisenä pitäisi vielä harrastaa. harrastin ekan kerran vasta parikymppisenä ja tuli silloin tunne, että onneksi en harrastanut aiemmin. Ihan turhaa hankkia raskauden pelkoa yläasteikäisenä. Mikään ehkäisy ei ole varmaa..ehtii harrastamaan myöhemminkin.
Hei, 14-vuotiaana ajateltiin seksiä ja kavereiden kanssa jopa puhuttiin siitä. Mutta eipä olisi tullut mieleen harrastaa sitä. Tai itse asiassa 14-vuotiaana ajattelin, että ehkä sitten 15-vuotiaana. No, ei ollut oikeastaan edes tilaisuutta.
16-vuotiaana poikakaveri olis ehkä halunnut. Mutta tein kyllä heti selväksi, että en ole valmis eikä ole ainakaan vuoden sisään tapahtumassa mitään seksiä. Tissit se tais kerran nähdä... (erosimme mutta seksi tai seksittömyys ei siihen liittynyt.)
17-vuotiaana päätin, että ei seksiä ennen kuin olen 18. 18-vuotiaana päätin, että ei seksiä ennen kuin olen valmis ja varmasti haluan sitä.
Poikien kanssa tehtiin siis vähän kaikkea muuta mutta ei yhdyntää. Seksi ei noussut kynnyskysymykseksi missään seurustelusuhteessa. Kerran seksittömyys kyllä esti suhteen syntymisen, tai poika ei halunnut seksitöntä seurustelusuhdetta. Minä taas en muista syistä halunnut seurustelusuhdetta pojan kanssa, joten yhdyntä jäi tekemättä. Silloin 18-vuotiaana olisin periaatteessa ollut valmis jos sopiva poika olisi löytynyt.
Sopiva poika löytyi kun olin 19.
Ekan orkunkin sain vasta 15-v. ja senkin puolivahingossa. Oikeastaan siitä se mielenkiinto aiheeseen vasta virisi..
Tunnustan, että minä 12-vuotiaana haaveilin "hieman" vanhemmista pojista, eli n. 25-30-vuotiaista. Muistan erään vuoden ihan täysin, miltä lihaksikkaat remonttimiehet näytti ja mitä vaatteita heillä oli. Olisin todellakin ollut valmis sänkyhommiin em. ikäisten kundien kanssa enkä olisi koskaan syyttänyt heitä pedofiliasta. Toiset ehkä kehittyy seksuaalisesti aikaisemmin....
Seksi oli kyllä joka päivä mielessä ja masturboin paljon. Mutta ei olisi tullut mieleeni harrastaa sitä käytännössä, tai en olisi uskaltanut. Olin kovin ujo 14-vuotias.
Masturboinnin aloitin jo ala-asteella. Minusta on normaalia, että murkku ajattelee seksiä, sehän on ihana asia ja kiihottava.
Sitä seksiä uskaltauduin sitten harrastamaan vasta just ennen kuin täytin 20 vuotta.
Varmaan joku olisi voinut helpolla hyväksikäyttää minua himojeni ansiosta, mutta ujous suojasi. Ja kiltteys.
Olen aina ollut hyvin seksuaalinen, mutta silti myös kiltti ja ujo. Hormonit hyrräsivät ja 15-vuotiaana rakastuin ensirakkauteeni. Se oli menoa se ja seurustelua kesti yli kaksi vuotta. Kaikin puolin minusta hyvä kokemus. Turvallista, ehkäisyasiat kunnossa, yhteiseen haluun ja rakkauteen perustuvaa.
Hoidin aina myös koulun kunnolla, että mikään paha ja huono tyttö en ollut, "vaikka" maailman luonnollisinta asiaa tykkäsinkin harrastaa jo nuorena: Peruskoulusta valmistuin luokkani parhaana, jatkoin lukioon ja yliopistoon. Nyt teen tohtoriopintoja, on pari lasta, ihana mies ja muutenkin elämä mallillaan.
Myös myöhemmät seurustelusuhteet ensirakkauden ja nykyisen mieheni välissä olivat hyviä, turvallisia ja niissäkin harrastettiin paljon hyvää seksiä :))
Tämä vain esimerkkinä, että eivät aikaiset seksikokemukset tarkoita automaattisesti sitä, että on jotain white trashia tai että ne olisivat jotenkin traumaattisia kokemuksia. Minulle seksi on aina ollut luonnollinen, sekä teini- että aikuisempiin parisuhteisiin ja rakkauteen sopiva asia eikä minua kummastuta ollenkaan, että teinillä hormonit hyrrää :)
Tärkeintä on, että tuntee itse itsensä, tekee asioita vastuullisesti ja oman halun ja yhteisen rakkauden pohjalta. Ja hyvissä suhteissa, joissa on rakkautta ja kunnioitusta.
seksistä oli kiva haaveilla ja olihan se jännittävää ja kiihottavaa lukea esim. Reginan seksijuttuja (tämä siis 90-luvun alkupuolella), mutta en todellakaan olisi oikeasti ollut valmis seksiin ja onneksi tiesin sen itsekin. Neitsyyteni menetin 18-vuotiaana.