Miksi eronneet miehet puhuvat usein vapaasta viikonlopusta

on ihan tavallista sanoa "omaa aikaa" tai "vapaa-aikaa" tarkoittaen sellaista aikaa, jolloin tekee omia asioitaan eikä ole lasten tai perheen kanssa. Toki jos keksii paremman sanan, sen voi lanseerata käyttöön. Suurin osa kuitenkin taitaan käyttää jo olemassaolevia suomenkielen sanoja, jotta muut ymmärtäisivät, mistä puhutaan.

kuullut yhdenkään miehen väittävän että ne viikonloput kun lapset ovat käymässä ovat velvollisuuksia. Kyllä ne kaikki odottavat lapsia ja kaipaavat niitä myös ns vapaaviikonloppuina - vaikka olisivat "vetämässä perseet" jossain lähikapakassa.

Ihme jeesustelija ap.

olen kuullut, että ne viikonloput, jolloin lapset ovat isällä ovat velvollisuuksia ja sitten kun lapset on poissa niin voi vetää perseet olalle ja pitää hauskaa. Enkä siis tarkoita, että lapsettomina viikonloppuina ei saa juhlia, vaan tosiaan sitä, että lapsia pidetään vaan (ikävänä) velvollisuutena ja tuodaan se puheissa selvästi ilmi, että näin on. Äideillä harvemmin on vastaavaa asennetta! Onko se sitten sitä, että etäisät vieraantuvat lapsistaan, jos näkevät vaan joka toinen viikonloppu ja siksi nuo lapsiviikonloput tuntuvat niin raskaille?

ap

Mies puhuu lapsettomasta vkonlopusta, hänelle on normaalia, että vetovastuu yhteisistä on aina mulla. Mulle se ei ole tavallista, että pääsen lasten ikeen alta.

Eli sä AP olet täysin PÄÄTELLYT nämä asiat veljesi puhelusta. Kyse on siitä että sä omassa pienessä päässäsi olet jostain syystä asenteellinen sen suhteen että joku käy baarissa silloin vapaa viikonloppunaan. Sun veljes ei ole maininnut muuta kuin että on pitkästä aikaa vapaata ja haluaa mennä baariin - ihan normaalia mun mielestä. Voihan se olla että hänellä on ollut muina vapaina viikonloppuina jotain sellaista että ei ole päässyt rentoutumaan tavalla tai toisella.

Sä oot ap ihan hirveän asenteellinen ja mitä ilmeisimmin juurikin näitä "mä olen niin täydellinen äiti" tyyppejä jotka haluaa kiillotuttaa sädekehäänsä joka välissä. Sussakin on puutteita, usko pois. Yksi niistä on selvästi se, ettet sä pysty hyväksymään erilaisuutta - onneksi sun lapset pääsee jossain välissä kouluun oppimaan senkin taidon.

kun juttelin veljeni kanssa puhelimessa tuossa yhtenä lauantaina (eronnut etäisä, lapset hänellä joka toinen viikonloppu) ja hän huokaili, että miten äitimme ei ymmärrä, että hän ei nyt voi tulla auttamaan yhdessä asiassa, kun on pitkästä aikaa vapaata ja voi rentoutua ja ottaa vähän viinaa. Siis se henki hänen äänensävystään, miten raskasta oli ollut, kun lapset olivatkin kahtena viikonloppuna peräkkäin hänen luonaan ja ei päässyt vetämään kalsarikännejä. Sitten vähän myöhemmin törmäsin samanlaiseen juttuun jonkun muunkin sanomana.

Siitä tuli mieleeni, että onkohan tämä yleinenkin asenne, kun vähälle aikaa kaksi eri miestä puhui samasta asiasta. Ehkä mun veli on vaan erikoistapaus ja tätä ei voi yleistää. Mun on vaan niin vaikea ymmärtää, miten joku voi pitää omia lapsiaan vain velvollisuutena, koska just siltä se mun veljen puhe kuulosti. :( Ehkä se on tosiaan se syy, miksi se on ex ja etäisä.

Ei ollut tarkoitus loukata ketään eikä nähdä mitään piilomerkityksiä missään, taisin vaan yleistää vaan liikaa.

Ot, mä en muuten puhu vapaaviikonlopuista, jos en ole lasten kanssa, mun mielestä lapset sisältyy vapaa-aikaan. :)

ap

mitä sitä kaunistelemaan. Totta kai se on vapaa viikonloppu, jos ei tarvitse lapsia vahtia, ruokkia, nukuttaa, ulkoiluttaa tai muuten hoitaa. Ihan sama se on ydinperheelliselläkin, jos vaikka toinen vanhemmista lähtee lasten kanssa jonnekin.

on varattu...lapsille.



Joka toinen viikonloppu vapaa eli voi itse päättää, mitä tekee, kenen kanssa tai on tekemättä.



Varattu ja vapaa...yksinkertaista