Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten neuvoa lasta toimimaan erittäin ailahtelevaisen kaverin kanssa?
04.01.2011 |
Tytölläni 8v on saman ikäinen kaveri joka suuttuu milloin mistäkin (yleensä vaan jos ei leikitä hänen haluamaansa tai muuta) sitten kaveri lakkaa puhumadta ja lähtee kotiin. Edellispäivänä taas ollut sellaista riitaa eikä kaverista kuulu mitään. Nyt tyttö on surullinen ja miettii että pitäis kai pyytää anteeksi että toinen leppyy vaikka hän on täysin syytön...ei vaan itsekään tiedä mistä pyytäis anteeksi kun ei tajua mitä teki väärin. Riita johtui siitä että kuka sai laskea jostain mäestä ekana tai vastaavaa ja lapseni oli ehtinyt istahtamaan pulkkaansa ensimmäiseksi...
Kommentit (5)
paha vaan mennä lapselle sanomaan että hanki uusia kavereita...mun tytöllä on muitakin kavereita mutta asuvat kauempana. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että samanlaista on aikuisillakin. Jos kokee, että työelämässä joku on aluksi sosiaalisesti lahjakas, niin myöhemmin huomaakin, että tyyppihän on salaa vihainen, kateellinen ja loukkaa sillä tavalla vielä syvemmin, kuin joku heti läiskyvä ja siten ailahtelevamman kuvan itsestään antava.
Eikö suoruus auta tulemaan toimeen tämän kaverin kanssa? Ehkä hän tarvitsee välittömän rehellisen palautteen? Jos ei sitä saa, vaistoaa pinnan alla liikkuvat ajatukset ja alkaa manipuloimaan toisen käytöstä mieleisekseen?
Jos ei ole tytölläsi muita kavereita lähellä niin ei ilmeisesti tällä ailahtelevaisellakaan?
Minä pistäisin hänet "hautumaan omissa liemissään", eli tyttäresi ei pidä turhaan mennä nöyristelemään kaverinsa edessä, vaan odottaa, että se toinen tekee aloitteen. Samalla laillahan se kaveri joutuu kärvistelemään kaverinpuutteessa, jos tyttäresi ei mene hänen luokseen, ja ehkä se tekee hänelle hyvää. Hän joutuu huomaamaan, ettei valta kaverisuhteessa olekaan yksiselitteisesti hänellä.
Tietenkin jos kaveri pääsee tytärtäsi useammin muiden lasten luokse leikkimään, tilanne on hankalampi tyttäresi kannalta.
Jos ei ole tytölläsi muita kavereita lähellä niin ei ilmeisesti tällä ailahtelevaisellakaan?
Minä pistäisin hänet "hautumaan omissa liemissään", eli tyttäresi ei pidä turhaan mennä nöyristelemään kaverinsa edessä, vaan odottaa, että se toinen tekee aloitteen. Samalla laillahan se kaveri joutuu kärvistelemään kaverinpuutteessa, jos tyttäresi ei mene hänen luokseen, ja ehkä se tekee hänelle hyvää. Hän joutuu huomaamaan, ettei valta kaverisuhteessa olekaan yksiselitteisesti hänellä.
Tietenkin jos kaveri pääsee tytärtäsi useammin muiden lasten luokse leikkimään, tilanne on hankalampi tyttäresi kannalta.
Alue: Aihe vapaa
ja olenkin patistanut lastani hankkimaan uusia kavereita - ei tuollainen ole vastavuoroista eikä sellaista touhua miten ystävää kohtaan käyttäydytään. Harmi ettei niitä ystäviä kasva ihan joka oksalla niin lapseni on surullinen kun ei välillä ole ketään kaveria. Mutten haluaisi että lapseni oppii sellaistakaan että häntä kohtaan saa muut käyttäytyä ihan miten tahansa. Näin niitä läheisriippuvaisia aikusia syntyy (siis niitä jotka sallivat puolisoiltaan tai keneltä tahansa kuinka alistavan käytöksen hyvänsä ihan vaan siksi että on "joku")...