Vaihdevuodet 35-vuotiaana... arrgh, miten tämän nielis
Tulipahan hankala tilanne: sairastuin melko vakavasti ja yksi hoidon haittapuolista on vaihdevuodet.
Olen 35-v ja vähänpä tämä sylettää...
Oisko hyviä näkökulmia positiivisella mielellä pysymiseen?
Yksilapsiseen perheeseen on nyt vaan pakko tottua mutta mistä ihmeestä tähän kaivetaan jonkinlainen itsetunto saati seksihaluja???
huoh.
Kommentit (6)
Aloitin korvaushoidon, Indivina 1/5 (muistaakseni), viikon olen syönyt ja alkaa helpottaa.
Alkuun käytin Ovestin-puikkoja, niistä oli apua alapään kuivuuteen ja seksin pelkoon ja haluttomuuteen. Olen ymmärtänyt, että niitä voi käyttää silloinkin kun varsinainen hormonikorvaushoito ei tule kyseeseen.
Onneksi sain luvan aloittaa ne horppalääkkeet, olin tulla hulluksi kuumien aaltojen kanssa!
Mulla nää positiivinen mielialajutut on sitten ihan oma lukunsa, perussairauteni on sen laatuinen, että ihan sama kaikelle muulle kun vaan hengissä pysyn. Mulla on varmaankin sitten rautainen itsetunto sillä tukan lähtö tai rutikuiva pillu eivät ole siihen millään tapaa vaikuttaneet kuten ei muutkaan tähän asiaan liittyvät epämukavat asiat. Siinä, ettei lapsia saa lisää on aika paljon nielemistä mutta ajan kanssa senkin sulattaa.
vaihtarit saanut vakavan sairauden hoitojen takia. Ihan syvältä, kun muuten voisin elää elämäni parhainta aikaa pienokaisteni kanssa.
Terveys meni kokonaan niihin hoitoihin. Eikä huomisesta tiedä.
Estrogeenit vähän jelppaa tosin niistäkin pirusti sivuvaikutuksia.
sitä positiivisuutta saan työstä ja lapsista. Annan myös itselleni aikaa eli jätän joskus lapset isän kanssa kotiin ja hemmottelen itseäni ostamalla jotakin kivaa. Yritän nauttia elämästä, tähän kun ei auta kuin sopeutua.
minäkin ne jouduin käymään läpi syöpähoitojen takia. Paskamaisia oireita mutta ei niihin kuole.
Minä sain diagnoosin kun olin 29v. Kyllähän se tuntui, että elämä loppu siihen...Ei ole yhtään lapsia, mutta onneksi on vaihtoehtoja ja mahdollisuus saada tavalla tai toisella.
3 lääkekokeilu menossa ja hyvin olen pärjännyt.
Tsemppiä vain kaikille jotka liian aikaisin saavat vaihdevuodet .
sama juttu eukolla 35,5v. ei palljon jhurrata. 2 pientä lasta. sairastelee ja vvt alkoi. eli elämä on mennyt. rakastan silti mutta tiedättehän kun toinen ei voi "kaiuttaa" aina takaisin.