Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hypervanhemmat:

Vierailija
02.01.2011 |

Su 2.1.2011 klo 12.02 YLE Teema



YLE Teemalla nähdään Tiededokumentti: Hypervanhemmat, jossa tutustutaan ylisuojelevaisten ja kilpailuviettisten vanhempien maailmaan. Nykyajan vanhemmat haluavat lapsillensa parasta, mutta pumpulissa kasvattaminen ja menestymispaineiden iskostaminen lasten mieliin voivat aiheuttaa ongelmiakin.



Kilpailuviettiset hypervahemmat varaavat kohdussa olevalle sikiölleen tarhapaikan ja konttaavalle vauvalle metsästetään urheiluseuran jäsenyyttä. Eliittikoulujen jonotuslistoille ilmoittaudutaan jo ensimmäisen uhmaiän koittaessa. Vanhemmat taistelevat rakkaimpiensa puolesta, mutta missä kulkee raja ja milloin apu muuttuu ahdistavuudeksi.



Sharon Bartlettin ja Marria LeRoseen dokumentti esittääkin kysymyksen: ovatko hypervanhemmat pikemminkin tuotekehittelijöitä kuin kasvattajia?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
02.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täytyy kattoa, kuulostaa mielenkiintoselta.

Kilpailuviettiset hypervahemmat varaavat kohdussa olevalle sikiölleen tarhapaikan ja konttaavalle vauvalle metsästetään urheiluseuran jäsenyyttä.

Tää kohta ei kyllä kerro pelkäsät hypervanhemmuudesta vaan siitä todellisuudesta mikä keski-euroopassa vallitsee. Ystäväni Brysselissä oli _myöhässä_ etsiessään hoitopaikkaa lapselleen ollessaan noin neljännellä kuulla raskaana. Sai vaan kuulla, että kyllä pitäis heti hakea kun tietää olevansa raskaana, että saa varmemmin paikan sieltä mistä haluaa (siis esim läheltä kotia).

Vierailija
2/6 |
02.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aivan järjetöntä.



Ei ihme ettälapsille tulee ADHD ja muita keskittymishäiriöitä, jos alle kouluikäisenä jo kuskataan lakkaamatta harrastuksesta toiseen, jatkuvaa ärsykettä lapsille :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
02.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Turha nostella ylös! Ihan sama minulle mitä Brysselissä tekevät. Tämä aihe kannattaisi kääntää suomalaisten vanhempien tasolle. Ei puhuttaisi tarhapaikkojen varaamisesta ja eliittikoulujen listoista.



Suomessa tämä ilmiö voisi olla vanhempien kilpailuvietti ja menestymispaineiden iskostaminen lapsiin. Mutta tässäkin keskustelussa on vissi ero erityisesti pääkaupunkiseudun ja isojen kaupunkien versus maaseudun ja pikkukaupunkien välillä. Tässä on kulttuurillinen kuilu. Ihan samaa luokkaa kuin Brysselin ja Suomen välillä.

Vierailija
4/6 |
02.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuollaista on aistittavissa myös Suomessa. Itse ajoittain mietin onko lapselleni jotain haittaa siitä, että hän on kotona kanssani. Emme käy muskareissa emmekä missään harrastuksissa. Tuttavapiirissä on vain muutama lapsi, joita tavataan harvoin. Lapsi on nyt 10 kuukautta, joten ajatukseni tuntuvat typeriltä.

Vierailija
5/6 |
02.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

näkyy ainakin vanhempainilloissa

Vierailija
6/6 |
02.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Turha nostella ylös! Ihan sama minulle mitä Brysselissä tekevät. Tämä aihe kannattaisi kääntää suomalaisten vanhempien tasolle. Ei puhuttaisi tarhapaikkojen varaamisesta ja eliittikoulujen listoista.

Suomessa tämä ilmiö voisi olla vanhempien kilpailuvietti ja menestymispaineiden iskostaminen lapsiin. Mutta tässäkin keskustelussa on vissi ero erityisesti pääkaupunkiseudun ja isojen kaupunkien versus maaseudun ja pikkukaupunkien välillä. Tässä on kulttuurillinen kuilu. Ihan samaa luokkaa kuin Brysselin ja Suomen välillä.

Kyllä oli ahdistavaa ja minusta on ihanaa, että suomalaiset ovat jotenkin sen verran aitoja ja "kovapäisiä", etteivät kaikkeen hömppään lähtisi edes mukaan :) Meillä on myös julkinen päivähoitojärjestelmä ja koulujärjestelmä, joten sinänsä erilaiset lähtökohdat kuin monissa muissa maissa.

Kyseenalaistaminen on hieno piirre. Eli että jos jokin tilanne tuntuu olevan ihan persiistä - niin kuin ohjelmassa nainen parkui ohjelmoitua vapaa-aikaa - niin sitten siitä voi luopua!! Onko noilla vanhemmilla niin huono itsetunto, ettei uskalla tehdä omansalaisia ratkaisuja.

Voi herranjumala, ei se ole lapsille hyväksi, että ovat koko ajan jossain oravanpyörässä. Monilla on kuitenkin hoito- tai koulupäivä alla. Sen vastapainoksi tarvitsee rauhaa ja vapaa-aikaa, ei ohjelmoitua sellaista vaan oikeasti vapaata. Hoitopäivien jälkeen otetaan iisisti eikä juosta harrastuksesta toiseen. Tuollainen elämä olisi meille vanhemmille persiistä ja lapset väsyisivät. Ihmiselle pitää jäädä aikaa vain olla. Ja jos jostain aivojen kehittymisestä, oppimiskyvystä jne puhutaan, niin varmasti sellainen vapaa oleminen kehittää lasta paremmin kuin jatkuva ohjelmoitu viriketulva, joka vain sekoittaa pään.

Ihanaa katsoa omia poikia painimassa vapaasti ilman helikopterivanhempaa ohjaamassa ja "valmentamassa"! :))

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yhdeksän kahdeksan