Lue keskustelun säännöt.
mä olen ihan hukassa. auttakaa
01.01.2011 |
tuntuu, että tässä tämä elämä nyt oli. en saanut missään asiassa mitä toivoin. on vaikea keksiä mikä mun tarkoitus tässä elämässä muka on ja oli. kaikki oli niin läheltä piti. mutta onnellinen minusta ei tullut :(
sain lapsia, aivan niin kuin aina toivoinkin. mutta en yhtään tyttöä jota olin aina halunnut. mieletön tyhjyys sydämessä on kohdattava se tosiasia, että jään ilman omaa tyttöä.
sain hetken tehdä töitä johon olen tuntenut intohimoa. sain maistaa kuinka hienoa se on ja nyt ovet ovat sulkeutuneet sinnekin.
olen aina rakastanut kilpailemista ja saanutkin nuorena kilpailla urheilussa. nyt koen suurta tyhjyyttä kun ei ole mitään missä kilpailla. eikä mitään lajia missä edetä.
olen aina ajatellut, että haluaisin asua ulkomailla vuoden/pari. vaikka perheeni kanssa. nyt kuitenkaan mieheni ei innostu ajatuksesta ja lapsia minulla on niin monta, että taloudellisesti ei ole mitään mahkuja lähteä niiden kanssa yksin. ei se tietenkään muutenkaan houkuta, rakastan miestäni ja haluaisin perheen pysyvän yhdessä.
miten tästä nousta?
Kommentit (28)
tämä "äidin ja tyttären välinen suhde"? Mitä jos tyttäresi olisikin 200 prosenttisesti erilainen kuin sinä? JOs hän ja sinä olisitte kuin yö ja päivä, niin erilaisia, ettei tässä suhteessa voi olla kovin läheisiä? Jos tyttäresi olisikin täysi poikatyttö, jota kiinnostaa vain poikien jutut, eikä välittäisi mistään keskusteluista? Ei ole olemassa mitään absoluttista "äidin ja tyttären välistä suhdetta", mitä ei mikään muu ystävyyssuhde pystyisi korvata. Joillain voi olla tällainen kokemus, joillain voi olla kokemus ainutlaatuisesta suhteesta sisareen - mutta ei ole sanottua, että juuri sinä olisit voinut saada tuollaisen suhteen. Ja jos sinulla olisi tytär, jonmka kanssa et olisi saanut sellaista suhdetta - niin kirjoittaisit tällä palstalla, että elämäsi on tyhjää, koska siitä puuttuu jotain. Yritä löytää se suhde muista ihmissuhteistasi.
todellinen ongelmasi vain henkilöityy siihen tyttölapseen. Mikä on tämän tunteen taustalla oleva TARVE? Tarpeethan ovat niitä, joiden tyydyttämistä me janoamme. Minkä perustavan laatuisen tarpeen tytön saaminen tyydyttäisi? (Ei, kauniiden vaatteiden ostaminen ei ole ihmiselle mikään "tarve"). Tämän tarpeen löytymisen jälkeen voit päästä kiinni siihen, mitä elämästäsi puuttuu, mihin etsit ratkaisua.
se tarve on yksinkertaisesti saada äidin ja tyttären välinen suhde. Siinä se. se on oikeastaan ainoa merkittävä asia mitä olen elämältä toivonut. muut toiveet ovat enemmän oleet sellaisia, että olen tiennyt niiden olevan vain haaveita, ne eivät välttämättä toteudu. mutta koska olen aina tiennyt tekeväni ison perheen (tavalla tai toisella) on tyttölapsi ollut aina selviö. sellaisen tulen saamaan. voiko minulla muka olla niin huono tuuri, että saan 4 tai 5 poikaa? voisiko olla? no kyllä voi!!!
minulla on todella läheinen sisko ja todella läheinen paras ystävä. en siis etsi ystävää itselleni. vaan tytärtä. en mitään tyttöjen juttuja vaan toista naista perheeseen, että en olisi niin yksin. ehkä eniten pelottaa tulevaisuus kun siskoni ja paras ystäväni viettävät aikaa tyttäriensä kanssa. mitä minä sitten teen?
mikään ei kiinnosta. ja tiedän, että valitan nyt aivan naurettavista asioista. täällä on ketjuja ihmisistä jotka on menettäneet puolisonsa. mutta mikään, ei mikään järkeily auta olotilaani. ei ole mitään mitä odottaa, ei mitään mitä toivoa enää. todellakin mietityttää, että onko elämäni ollut aivan turhaa. mitä minä tälle maailmalle muka annoin?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He viettävät aikaa tyttäriensä kanssa, kirjoitit.
Voisitko päästä mukaan ja osallistua heidän kauttaan tyttölasten maailmaan?
Minä olen se jolla ei ole tytärtä mutta veljentyttäret ovat tärkeitä ja erityisesti esikoistyttö on sydäntä lähellä. Olen tietoisesti panostanut suhteiden luomiseen ja nyt nautin näistä "hedelmistä". Tytär on kiintynyt minuun.
Ja olen miettinyt myös että voisin joskus olla aikuisena jollekin lapselle joka tarvitsee tukea.
Vapaaehtoismessuilla oli yksi esite jossa kerrottiin tästä mahdollisuudesta.
Toisaalta tuntuu väärältä ettet saisi saada sitä tytärtä kun mies kieltää...??
15
He viettävät aikaa tyttäriensä kanssa, kirjoitit. Voisitko päästä mukaan ja osallistua heidän kauttaan tyttölasten maailmaan? Minä olen se jolla ei ole tytärtä mutta veljentyttäret ovat tärkeitä ja erityisesti esikoistyttö on sydäntä lähellä. Olen tietoisesti panostanut suhteiden luomiseen ja nyt nautin näistä "hedelmistä". Tytär on kiintynyt minuun. Ja olen miettinyt myös että voisin joskus olla aikuisena jollekin lapselle joka tarvitsee tukea. Vapaaehtoismessuilla oli yksi esite jossa kerrottiin tästä mahdollisuudesta. Toisaalta tuntuu väärältä ettet saisi saada sitä tytärtä kun mies kieltää...?? 15
jotenkin tuntuisi vaan väärältä tyrkyttää itseään esimerkiksi siskoni tyttärelle. en tarkota, että sinä niin olisit tehnyt, mutta minun tapauksessani se olisi hyvin läpinäkyvää kun siskoni hyvin tietää kuinka olen tyttöä aina toivonut. en usko,että hän haluaa minun toteuttavan itseäni omalla tyttärellään :) toki voihan sitä ihan luonnostaankin tulla läheiseksi siskoni tai ystäväni tyttärien kanssa. eihän sitä koskaan tiedä.
ja enhän minä tiedä sitäkään millainen suhde minulla on poikiini kun isoksi kasvavat. toistaiseksi ei kuitenkaan hyvältä näytä, ovat todella poikamaisia ja rakastavat rellestää isän kanssa. meno on todella raisua. olen jollain tavalla jo nyt ulkopuolinen. vauva on ainoa joka on vielä lähellä minua. mutta pian hänkin kasvaa...
olen ehkä ajatellut aina "eläväni lapsille" nauttivani lapsien kanssa tekemisestä, teinien kanssa matkustamisesta jne. olen nähnyt elämäni niin erilaisena. työelämsätkin olen tipahtanut lapsia tehtaillessa. tässä kävi nyt vähän ohrasesti. aina ei riskinotto kannata!
ap
Millainen on ollut oma suhteesi äitiisi? Onko äitisi ollut sinulle läheinen ja kyennyt vastaamaan sinun tunnetarpeisiisi?v Korvaisiko hyvä äiti-tytärsuhde omaan tyttäreen puutteita ja pettymyksiä suheesssi omaan äitiisi? Korvasitko oman tyttären kautta oman lapsuutesi pettymyksiä ja yrittäisit elää' tyttäresi kautta uudelleen hyvän ja turvallisen lapsuuden ja saada itsellesi näin läsnäolevan äidin rakkauden?
Useinhan naisen syvät toiveet saada tiettyä sukupuolta oleva lapsi liittyy lapsuuden traumoihin tai pettymyksiin.
Miksi pelkäät jääväsi yksin poikien äitinä? Etkö voi saada syvää tunneyhteyttä ja ymmärrystä pojilta tai mieheltäsi? Miksi juuri tytär?
Itsetuntosi taitaa olla aika pohjalla. Sinun olisi opittava arvostamaan itsesi sellaisena kuin olet, siinä hetkessä jossa olet. Pitäisi myös oppia elämään hetkessä, ei elää "sitten kun" elämää. Elämäsi on tässä ja nyt. Lopeta vertailu mitä muilla on. Sinulla ei ole uraa, mutta lapsilla on äiti enemmän läsnä. Kilpa urheilukin on unelmaa totena vain voittohetkellä, ne 364muuta päivää vuodessa on kovaa työtä.
Kehoittaisin menemään perheneuvolaan juttelemaan psykologin kanssa. -Sinne mennäkseen ei tarvitse olla ns. pöpi, vaan voit mennä pohtimaan sinne tilannettasi ääneen joka helpottaa sinua etsimään onneasi muilta elämän alueilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millainen on ollut oma suhteesi äitiisi? Onko äitisi ollut sinulle läheinen ja kyennyt vastaamaan sinun tunnetarpeisiisi?v Korvaisiko hyvä äiti-tytärsuhde omaan tyttäreen puutteita ja pettymyksiä suheesssi omaan äitiisi? Korvasitko oman tyttären kautta oman lapsuutesi pettymyksiä ja yrittäisit elää' tyttäresi kautta uudelleen hyvän ja turvallisen lapsuuden ja saada itsellesi näin läsnäolevan äidin rakkauden? Useinhan naisen syvät toiveet saada tiettyä sukupuolta oleva lapsi liittyy lapsuuden traumoihin tai pettymyksiin. Miksi pelkäät jääväsi yksin poikien äitinä? Etkö voi saada syvää tunneyhteyttä ja ymmärrystä pojilta tai mieheltäsi? Miksi juuri tytär?
oma suhteeni äitiini on ollut todella läheinen. olen ollut koko lapsuuden ja vielä nuorenakin jollain tavalla kiinni äidissä. en fyysisesti, mutta henkisesti. näin aikuisena ja sen jälkeen kun olen sanut omat lapset, ovat välimme hieman viilentyneet.
minulla ei siis ole pettymystä tytär-äiti suheessa. ainakaan niin, että sen tiedostaisin. olen isosta perheestä ja meidän perheessä äidin suhde tyttäriin on paljon vahvempi kuin poikiin. pojat ovat jollain tavalla todella etäisiä ja kapinoineet perhettämme vastaan aina. olisiko tällä jotain vaikutusta?
isäni kuoli ollessani lapsi. ehkä haluaisin tyttären myös siksi, että minun tyttöni saisi elää isänsä kanssa, toisin kuin minä sain. (mutta se ei sinäänsä liity minun ja tyttären suhteeseen).
ehkä en ole koskaan saanut miehiltä kauheasti ymmärrsytä. pelkään niin käyvän myös poikieni suhteen. minulla ei ole miespuolisia ystäviä. isä kuoli kun olin lapsi ja veljet ovat etäisiä. mieheni on poikkeus, mutta ei hänkään minua mitenkään kauheen hyvin ymmärrä. itseasiassa mieheni ja hänen äitinsä suhde on yksi syy miksi poikien äitinä oleminen ahdistaa. heidän suhteensa on todella mitään sanomaton. eivät keskustele mistään, kumpikaan ei varmasti tiedä mitään toistensa ajatuksista. ovat tekemisissä pakolliset asiat, mutta eivät muuten. eivät soittele, eivät juttele. aivan kauhukuva siitä mitä elämäni ehkä tulee olemaan :( ja poikanihan todella näkevät tuon mallin.
ap
äiti ja poikakin olla läheiset ja äiti ja tytär etäiset ja jopa vihamieliset toisilleen, sama sukupuoli ei automaattisesti takaa läheisyyttä. Ehkä tuo pelko tai malli vaikuttaa joteenkin olemiseesi poikien äitinä ja vuorovaikutukseenne? Vaikka pojat olisivatkin raisumpia, ei se varmaan estä läheisen tunneyhteyden muodostumista ja poikien kokemaa rakkautta sinua kohtaan?
tämä "äidin ja tyttären välinen suhde"? Mitä jos tyttäresi olisikin 200 prosenttisesti erilainen kuin sinä? JOs hän ja sinä olisitte kuin yö ja päivä, niin erilaisia, ettei tässä suhteessa voi olla kovin läheisiä? Jos tyttäresi olisikin täysi poikatyttö, jota kiinnostaa vain poikien jutut, eikä välittäisi mistään keskusteluista?
Ei ole olemassa mitään absoluttista "äidin ja tyttären välistä suhdetta", mitä ei mikään muu ystävyyssuhde pystyisi korvata. Joillain voi olla tällainen kokemus, joillain voi olla kokemus ainutlaatuisesta suhteesta sisareen - mutta ei ole sanottua, että juuri sinä olisit voinut saada tuollaisen suhteen.
Ja jos sinulla olisi tytär, jonmka kanssa et olisi saanut sellaista suhdetta - niin kirjoittaisit tällä palstalla, että elämäsi on tyhjää, koska siitä puuttuu jotain.
Yritä löytää se suhde muista ihmissuhteistasi.