Haluaisin vielä yhden lapsen, mutta pakko ottaa järki käteen.

lasten saanti ei koskaan ole ollut rahasta kiinni. Velkaa on ollut aina liikaa jne. Siltikin olemme pärjänneet.

elämä kantaa. Mutta voi, kun se on surkeeta, että täytyy lopettaa vuosittaiset etelänmatkat tms. toosi tärkeetä. huoh.

Teillä kuitenkin on jo kolme lasta.

Olemme keskivertopalkansaajia. Asuntolainaa riittää vuosiksi eteenpäin yms... Toisaalta riittäisi vuokrakustannuksiakin :D

Tiedän, että suurimmat sijoitukset tulisivat olemaan isomman auton hankinta (toinen auto pitäisi olla tila-auto) ja remontointi (yhden huoneen jako kahdeksi)...



Taidan kuitenkin pitäytyä 3 lapsessa... tai noh, aika näyttää;)

Meillä myös kolme lasta,joista viimeisin(kohta vuoden) on saatu keskelle vaikeaa hometalokiistaa. Nyt se asia onneksi monen vuoden jälkeen ratkennut ja voimme suunnata positiivisemmin mielin tulevaisuuteen. Koko "hometaloköyhyytemme"(kaksi velkaa,hometalosta ja uudesta kodista) ajan lapset ovat olleet rikkautemme ja voimavaramme. Lapset on aina omista asioista tinkien hoidettu viimeisen päälle siisteihin ja kauniisiin vaatteisiin yms., viety kerhoihin,muskareihin,uimaan... Hometaloaika opetti kyllä nöyryyttä. Ja sai myös ihmettelemään, miten jotkut eivät tule toimeen normaaleille tuloilla, joista me maksoimme uutta kotia,hometalolainan korkoja ja kaikki muut menot päälle.





Kaikki riippuu tosiaan siitä, mitä itse pitää tärkeimpänä. Miehen kanssa on todettu, ettei meistä kumpikaan tahdo niinkään sitä ulkoista hyvää, vaan sisäistä onnea. Ehkä vielä siis yksi meille. :-)

Olemme keskivertopalkansaajia. Asuntolainaa riittää vuosiksi eteenpäin yms... Toisaalta riittäisi vuokrakustannuksiakin :D

Tiedän, että suurimmat sijoitukset tulisivat olemaan isomman auton hankinta (toinen auto pitäisi olla tila-auto) ja remontointi (yhden huoneen jako kahdeksi)...

Taidan kuitenkin pitäytyä 3 lapsessa... tai noh, aika näyttää;)

Meillä kyllä taloon mahtuisi, mutta auto menisi vaihtoon. Niitä etelänmatkoja ei olla tähänkään mennessä tehty. Arjessa olemme pärjänneet kivasti kahden palkalla, mutta jo pakolliset kulut ovat sen verran suuret, ja nousevat vaan kuten esim. sähkö, kiinteistövero yms, että pelkästään niinstä selviäminen olisi tiukkaa kotihoidontuella. Ruokaankin rahat ehkä riittäisivät, mutta ei yhtään mihinkään muuhun. Isommillakin lapsilla on tarpeensa. Enkä puhu nyt mistään tietokoneista, viimeistä huutoa olevista kännyköistä jne vaan asianmukaisista vaatteista, urheiluvälineistä koulua varten yms. Realisti vaan olen. Miksi tahallani vetäisin perheen talouden äärimmäisen tiukalle tai vaihtoehtoisesti laittaisin uuden tulokkaan maksumieheksi eli mielestäni liian pienenä hoitoon?

Täsmälleen samat aatokset meillä, varsinkin miehelläni ja kun järjellä ajatelen niin olen samaa mieltä ja ymmärrän sen itsekin täysin.

Meillä siis 2 lasta, kouluiässä olevia, ja asuntolainaa pk-seudulla+autolainaa ja muutenkin elämisen kustannukset nin suuret että ei tod olisi varaa olla 2-3v taas kotona (olin liki 6v putkeen kotona lapsistamme) ja en tod veisi mielelläni alle 3v lasta päiväkotiin koska tiedän alan ihmisenä että niin pienelle ei kodin ulkopuolinen hoito ole hyväksi (erityistapaukset asia erikseen).

PS, emme tee vuosittaisia ulkomaanmatkoja koska siihen ei ole varaa VAIKKA molemmat työssä olemmekin!!

PPS, liian harva ajattelee jo niiden olemassaolevien lasten oikeuksia, esim juuri ne "perkeleestä olevat" ulkomaanmatkat ovat oikeastikin hyväksi lapsille, elämä kun ei ole vain sitä koti-työpaikka-mummola-kaverit-akselia..



N35

sitä mikä kenellekin on ehkä tärkeätä??

Tekstissäsi päätellen sinulleKIN tekisi todella gutaa laajentaa perspektiiviäsi ja elämänkokemustasi vaikkapa juuri niillä ulkomaan matkoilla.

Se sivistää ihmistä, myönnät tai et ja sitä näytät todellakin tarvitsevan.

Jotkut haluavat ja kaipaavat elämäänsä muutakin kuin lisääntymistä ja vanhempana olemista tai kotipiirin ympärillä kökkimistä.

ainakin siihen asti kun täyttäisi 1,5 vuotta. Sen ikäisenä laitoin kuopuksemme päiväkotiin omien opintojeni vuoksi... ja kaikki sujui hyvin!

Nuorempaa en laittaisi... ihan itsekkäistäkin syistä: pikkulapsiaika on niin lyhyt muutenkin! Viihdyn myös lasten kanssa kotona...



Mekään emme ole juurikaan etelän matkoja tehneet, joten ei painaisi vaakakupissa yhtään.

Harrastukset ovat todella kalliita ja entäs sitten kun lapset siirtyvät peruskoulusta lukioon, sitten rahaa vasta kysytäänkin...



T. se kohtalotoveri=)

Rahat riittävät hyvin, kun katsoo, mihin ne laittaa. Kannattaa hyödyntää alet ja kierrätys, joka muuten fiksua ihan muuten vaan!:-) Emme asu pääkaupunkiseudulla, joten ehkä rahat sitten riittävät paremmin. Mistään tarpeellisesta emme tingi, matkustelemme ja harrastamme.

Nimittäin pään sisäinen kapasiteetti muuhunkin kuin kakaroiden puskemiseen...

Miksi haluat lisää? Ikävää niille kolmelle lapselle että he eivät riitä sinulle. Minulle äiti-lapsi-suhteen laatu ja elämänlaatu on tärkeämpää kuin lasten lukumäärä.

Kuinka monelle lapselle riittää henkilökohtaista aikaa vanhemman kanssa? Isovanhemmatkin vanhenevat ja alkavat olla avun tarpeessa. Työelämä syö yhä enemmän vanhempien aikaa ja voimavaroja. Isokin lapsi tarvitsee vanhemman aikaa ja tunnetta siitä, että hän on tärkeä ja hänen asiansa kiinnostavat vanhempia.



Meillä kaksi lasta 4v ja 5v. Yksi lapsi olisi vielä toiveissa.

ajatelleet esim. sijaisperheenä toimimista? Meillä 2 lasta ja kolmannen vielä haluaisin joskus, mutta en välttämättä biologista lasta. Ollaan harkittu tuki- ja sijaisperheeksi ryhtymistä jahka nää omat vauvat vähän kasvaa.

Miksi haluat lisää? Ikävää niille kolmelle lapselle että he eivät riitä sinulle. Minulle äiti-lapsi-suhteen laatu ja elämänlaatu on tärkeämpää kuin lasten lukumäärä.

Itse olen ollut ainoa lapsi ja elin oikein hyvän lapsuuden.

Kuitenkin olen aina toivonut itse useampaa lasta. Nyt minulla on kolme tervettä ja ihanaa lasta, jotka riittävät minulle oikein hyvin. Silti välillä haaveilen neljännestä... itseasiassa aika useinkin=)

Olen vain niin lapsirakas, että olen halunnut useamman lapsen. Jo yksi olisi riittänyt...mutta olen saanut kolme.

En usko, että monikaa äiti ajattelee kaltaisellasi tavalla, että lapset eivät riittäisi tai tyydyttäisi jotain tarpeita ja siksi tekevät lisää lapsia... Mene ja tiedä, itselläni ainakaan ei ole kyse lasteni riittämättömyydestä=)

Nimittäin pään sisäinen kapasiteetti muuhunkin kuin kakaroiden puskemiseen...

meilläkin lapsia haluttu kun molemmilla vanhemmilla 5sisarrusta ja lapsirakkaita!imetys onnistunut lasten kohdalla aina 1v ja mies mahtava isä, jäänyt 3lapsemme kanssa pitämään loput vanhempainvapaat kun itse yrittäjänä palannut aikasemmin töihin!lapset hoidettu kotona 3v ja siten vasta pk!tähän pystytty tekemällä lyhyempiä vuoroja ja myös mummon avustuksella!kyllä kaduttaisi jos ei olisi näitä lapsia hankkitu!asumme uudella maalla ja talo-autolainaa vielä 5v.

elämä kantaa. Mutta voi, kun se on surkeeta, että täytyy lopettaa vuosittaiset etelänmatkat tms. toosi tärkeetä. huoh.

Ei ole idiootille tullut mieleen, että kyse ei välttämättä ole niistä vuosittaisista etelänmatkoista vaan ihan PERUSelintasosta. No eipä näköjään.

Mieluummin yksi lapsi vähemmän, jos niille kolmelle pystyy turvaamaan hyvän elämän kuin se, että hankitaan tietentahtoen huonoon rahatilanteeseen se yksi, jonka kohdalla tietää jo etukäteen, että rahat eivät tule riittämään. Minä ainakin arvostan tuollaista järkevyyttä, tällä palstalla se tuntuu olevan melko vähissä.

Nimittäin pään sisäinen kapasiteetti muuhunkin kuin kakaroiden puskemiseen...

Kuulehan johtajilla(siis oikeasti isoissa johtotehtävissä kansainvälisissä firmoissa) olevilla on tutkitusti enemmän lapsia kuin esim. keskituloisilla. On ehkä vara. Ei se ihan tästä aivokapasiteetista ole kiinni:)) nimimerkki lapsia aika monta ja urat on myös

ja tuo yksi joka kirjoittaa kaiken samaan pötköön jopa pilkkujen ja pisteiden jälkeen, kuuluu samaan vajakkien kastiin.