Lue keskustelun säännöt.
Elämäni kamalin joulu ikinä.
25.12.2010 |
Tunnelma oli tiessään. Tänä jouluna ennakoin tilannetta ja tein muutamia muutoksia aikaisempiin jouluihin.
Kinkun paistoin jo aatonaattona päivällä. Riisipuuron tein myös silloin valmiiksi, jotta aattona ei tarvitse, kuin lämmittää.
Muutokset tein siksi ettei taas olisi tarvinnut valvoa kinkun takia ja nukkua lähinnä pätkissä vekkarin soidessa 30min-1h välein.
Erkkalapsi päätti toisin. Oli hereillä vielä 01.30 yöllä ja sitten lopulta saatiin nukkumaan. Herätti aamulla kello 6 et haluaa riisipuuroa.
Jema ja mula oli herätys kello 8 vasta.
Kihisin kiukusta ja olin äreä koko päivän. Väsymys kasvoi iltaa kohti ja pinna oli kireä. Tiuskin tuolle erkkalapselle. Edelleen vituttaa, kun kaikki meni niin pilalle.
Ja ihan ohimennen vaan niin tuo lapsi vinkui koko eilisen päivän. Ruoka oli väärään aikaan jne... Olin ostanu aivan vääriä lahjoja jne.
Odottaa jo seuraavaa joulua osin.
Kommentit (25)
Joo ja anteeksi etten ole ollut vastaamassa. Menin nukkumaan.
Ja tämä erkkalapsi todellakin erityislapsi. Ikää 12v ja diagnoosit asperger ja ad/hd. On tässä rankan syksyn aikana ollut osastolla kuukauden ja nyt ollut lomalla.
Mutta koskaan ei todellakaan ole ollut tämmöistä joulua. Ja kaikista niistä voin todellakins anoa, että kamalin ikinä.
Tässä on jo vuosia lutvittu ja helpotettu rlämää tavoin jos toisin.
Meillä on rajat. Selkeät säännöt ja rutiinit. Ilman niitä elämä olisi todellakin jatkuvaa helvettiä. Tosin sitä se on aina paikoin.
Tuossa lapsessa riittää haastetta.
Kiitos vaan kaikille vastaajille. Niin hyvässä, kuin pahassa.
Rajansa kaikella. Kaikkea ei aina jaksa ja joskus vaan ne paineet purkautuu ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidat itsekin olla erkkalapsi. Aikuisen ominaisuuksiin kuuluu tunteiden säätelykyky.
Et voi itse kättäytyä kuin erkkalapsi. Tuolla tavalla kun toimit, lapsesi joutuu olemaan ylikokoisen erkkalapsen kasvatuksessa ja armoilla, ja arvaat varmaan, että hänestä todella tulee tuolla menolla erkkalapsi. Tuollainen tilanne on lapselle ahdistava, ja vaikutus ilmenee käytöshäiriöinä.
Nämä kirjoittajat eivät ymmärrä että kyse ei ole vain yhdestä päivästä, ei kukaan väsy vaikka viikon kaksi nukkuisi vain 2 tuntia yössä.
eikä vituta yhtään. Ja vauva syö 2 tunnin välein yötäpäivää, ei vituta sekään. Ja kinkkukin paistettiin vasta aattoaamuna, aikainen lintu madon nappaa :) Tänä aamuna sitten tämä äiti nukkui vauvan kanssa puoli kymmeneen, eikä taaskaan vituta :)
Mukavaa joulua kaikille!! Asiat on kuitenkin aika hyvin, jos on perhe ympärillä, oma koti, ja jouluruokaa pöydässä!
menee nyt tosi off topic, mutta ei lasten saaminen ole se avain onneen ja ikuiseen tyytyväisyyteen. Toki olen onnellinen lapsistani, mutta kyllä ne kaikesta huolimatta ajavat joskus aina jaksamisen äärirajoille.
Vaikka olisi kuinka onnellinen saamistaan lapsista, niin ei se poista sitä, että välillä on todella rankkaa. Vaikka on ne lapset saanut, niin se ei tee minusta kaikkivoipaa (onko tuo oikea sana?)