Miten tutti helpottaa vauva- ja taaperoarkea?

ja silloin tuntui ettei mitenkään pärjää ilman. Kolmas ei huolinut koskaan, neljännellä ja viidennellä oli keskolassa mutta ei ole ollu kotona. Ja olen sitä mieltä että on paljon helpompaa kun ei ole sitä tuttia, nimittäin aina ne on hukassa, aina ne tipahtaa likaiseen maahan/lattialle, aina pitää huolehtia onko ne mukana... Mutta en ole tuttikielteinen ihminen, kaikille näille kolmelle nuorimmallekin on tutit hankittu, mutta jääneet käyttämättä.



Pelkäsin, että lapset rupeaa syömään peukaloaan, josta on sitten vaikeampi vierottaa, mutta ei! Imemisen tarve tyydyttyy näemmä rinnalla. Eikä nämä kumminkaan mitään toivottomia tissiroikkoja ole.

on oppinut nukahtamaan itsekseen ihan parikuukatisesta tutin kanssa. Nyt 13kk ja tutti edelleen auttaa nukahtamisessa, itse sen suuhun yöllä löytää, jos on tipahtanut. Nukahtaa myös ilman tuttia, mutta levottomammin, eli auttaa sekä lasta että äitiä:)

vasta yli 8kk, jolloin vierottui itse rinnasta. Oli niin kiireinen päivisin, ettei malttanut imeä, maidon määrä väheni sitä mukaa, eikä sitten enää pelkkä iltahuikka (josta kyllä piti) riittänyt. Tykkäsi lussuttaa rintaa, mutta halusi juoda pullosta. Siinä vaiheessa rintani eivät enää edes täyttyneet.



Peukkua on imenyt, mutta vain nukahtamistilanteessa ja jos on turvaton olo. Kun oppi ryömimään, sekin jäi päivistä pois, koska ei voi tutkia ja ryömiä, jos peukalo on suussa. Nykyään joskus harvoin illalla imeskelee peukkua, jos hakee unta, ei muuten.



Löysi muuten peukun varmaan jo kohdussa, koska se oli suussa jo ensimmäisenä päivänä, kun syntyi.

tutti ahkerassa käytössä 2kk vanhalla vauvalla. En ole koskaan ajatellut että miksi sitä ei muka voisi käyttää. Sai tutin suuhun jo laitoksella, kun kätilö suositteli. Sanoi että tytöllä on niin kova imemisen tarve että rauhottuu sillä. Ja niin teki.



Kotona nukahtaa helposti tutti suussa ja levottomana rauhoittuu kun saa tutin. Ei ole mikään tissillä roikkuja, eikä sen puoleen sylissä kiehnääjä, viihtyy sitterissä/ leikkimatolla ihan omatoimisesti. Ajattelisin että tämä on osin myös tutin ansiota.



Toki mä haluaisin enemmän pitää sylissä, mutta kun ei viihdy niin ei viihdy. Jos yritän tarjota tissiä vaikka tytöllä ei ole nälkä niin rupeaa vain tappelemaan tissin kanssa ja hermostuu..



Miusta ihan tosi helppo lapsi, joka syö sitten tuttia jos vain se oloa helpottaa.

Nyt on tosin ruvennut menemään nyrkki suuhun enempi ja on selvästi pitkiä aikoja hereillä ilman tutin tarvetta, että saas nähdä miten tämä tuttiaddiktio sitten kehittyy :)

ai annoin muutaman kerran mutta kun ei huolinut ja olin laiska tuputtamaan niin ei oppinut. Tällä tietämyksellä en ostaisi koko tutteja vauvalle. Lapset ovat tosin erilaisia, joten jos joku saa avun tuteista niin hänelle se suotakoon. Ei tutittomuus/tutin syönti ole mikään mitaamisen arvoinen asia.

Eikä koskaan tullut sellaista tilannetta, että olisin ajatellut, että voi että kun nyt olisi se tutti. Omasta puolestani pari-kolmekuinen saa vaikka asua sylissä, sitten kun se siitä lähtee liikkeelle, ei sylissä viihdy juuri lainkaan. On kiva kun ei tarvi antaa tuttia rauhoittamaan, riittää kun koppaa syliin tai vaikka vain koskettaa kädellä. Ettei tarvitse olla jotain elintärkeää turvakapinetta mukana, jota ilman vauvan päivä olisi pilalla ja levoton.



Mutta tää nyt oli vain meidän ajatuksemme, yhteinen.

rinnalla oli toki paljon ekat kuukaudet, mutta eikös sitä äitiyslomalla lasta varten ollakin.? Tissillä roikkuminen väheni aika nopeasti kun liikkuminen alkoi kiinnostaa ja imetys jäikin 8 kk iässä pois kokonaan, siirryttiin pulloon. Ei ole missään vaiheessa syönyt sormia, peukkuakaan ja nukahtaa hyvin omassa sängyssään unilelu kainalossa.