Minua ahdistaa imetys valtavasti jo etukäteen,rv 36 menossa..
Minua ahdistaa ja inhottaa imetys jo etukäteen. Syynä on se, että tiedän siihen kytkeytyvän niin paljon odotuksia ja arvostelua myös muilta.
Esikoisesta imetys "epäonnistui" aika pian eli käytin korviketta rintamaidon ohella ja koko imetys loppuikin vauvan ollessa 5kk. Vielä kun vauva oli 11kk minulta kysyttiin imetänkö ja miksi en. Muistan töykeät viestit keskustelupalstoilla joissa haukuttiin kuinka pilaan lapseni suoliston.
Nyt hirvittää. Olen ostanut imetystyynyn, imetyspaitoja, imetysliivejä ja ties mitä. Haluaisin onnistua. Mutta ahdistaa jo valmiiksi. Inhoan niitä uteluita imetyksestä ja siihen kohdistuvia paineita "hyvä äiti-huono äiti"-juttuja. Ahdistaa. Itse asiassa nyt ahdistaa vielä enemmän kuin ekan kohdalla, siten ettei tee mieli imettää ollenkaan.
Kommentit (9)
mulla kaks ekaa pullovauvoja mutta kolmatta imetinkin sitten 2v asti ja neljättä 1v asti.
oat vaan päivä kerrallaan ja tarjoot aina rintaa, kun vauva vähänkin siltä vaikuttaa, että ottais.
jos nännit tulee kipeiksi niin ota särkylääkettä, kipu häviää kahdessa viikossa.
Ei sitä etukäteen tiedä miten lähtee menemään. Enkä voi ymmärtää miksi annat pieneintäkään arvoa jollekin keskestelupalstalla olleelle mielipiteelle! Se, imetätkö vai etkö, ei kuulu kenellekään. Mitä tulee suoliston pilaamiseen, se kolme viikkoa imettämäni lapsi on nyt 11-v ja terveempää lasta saa hakea. Ei yhtään korvatulehdusta, ei allergoita, ei oikeastaan saa edes nuhaa.
Jos mietin asiaa liikaa, niin epäonnistumisen riski on suurempi. Stressin takia voi asiat mennä pieleen. Ota rauhallisesti. Asiat menee niinkuin on tarkotus mennä. Et voi sille mitään, esim sillon, jos rintamaitosi ei riitä.. Olet hyvä äiti joka tapauksessa, kun HALUAT onnistua ja todennäköisesti teet kaiken seen eteen. Tuota asennetta pitäisi muitten kunnioittaa!
on hyvä neuvo. "Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos". Otat sen asenteen ettei muiden mielipide tässä asiassa paina paskan vertaa.
Se on sinun vauvasi ja se on sinun päätöksesi imetätkö vai et.
Tsemppiä vaan. Itse imetin aika epäonnistuneesti molempia vauvojani. Maitoa ei tullut, syyllistämistä sitäkin enemmän.
Tokan kohdalla en kyllä enää turhaa miettinyt, mitä mun pitäisi pystyä muiden mielestä, vaan tein vain parhaani (eikä se riittänyt). Vastikkeet ovat kuitenkin helppoja käyttää, joten mitäpä tuosta.
Imetystyynyä käytän nykyäänkin vielä tavallisena päänaluksena, kun luen vaikka jotakin. Eli se ei ole koskaan hukkainvestointi...
odotan nyt toista, vasta alussa on. Ekan kans samaan tyyliin kuin sulla, eli koko ajan oli korvike lisänä ja lopetin imetyksen kokonaan 4,5kk iässä, vauva kieltäytyi itse/rintaraivareita/maidon vähyys syynä. Otin paineita sen ekat 3kk, mutta sitten vaan luovutin taistelun ja imetin sen verran kuin oli mahdollista, ja loput korviketta. Pettymys oli suuri, mutta toisaalta taisin luoda paineet ihan itse, enkä kokenut arvostelua juurikaan muualta. Luulen että kun äiti on herkkänä, niin kaikki kuullostaa arvostelulta, vaikei oikeasti sitä olisikaan.
Minusta imetyksen onnistuminen riippuu paljon myös vauvasta, toiset on terhakampia imemään heti alusta, toiset, varsinkin ennenaikaisena syntyneet eivät oikein osaa tai jaksa imeä.
Ensikerralla koitan olla antamatta lisämaitoa pullosta, vaan koitan hörppyyttää vauvaa, mikäli pakko on antaa jotain.
Yritä rentoutua asian suhteen, eli teet vain sen mitä voit ja sillä hyvä. Jos asia on sulle todella tärkeä eikä imetys lähde kunnolla käyntiin, niin koita saada imetystukihenkilö kotiin. Hyvää loppuraskautta ja synnytystä!
imetätkö vai et. Tärkeintä, että vauva ruokitaan jotenkin.
Keskity hyvä ihminen odotuksen iloon ja unohda koko imetys. Ei imetys tee kenestäkään parempaa äitiä.
nimität sitä 5 kk imetystä epäonnistumiseksi? :O Imetit 5 kk, ole ylpeä siitä.
Nyt vähän ryhtiä, nainen! Jos et imetä, siihen kuolee. Jos imetät, siihenkin kuolee!
Minä olen jo päättänyt, että jos vielä joskus toisen saan, niin EN imetä. Ja ihan vaan siksi, että se tuntuu musta vastenmieliseltä. Mutta, huom! Se ei kuulu muille, eikä mun tartte sitä ruveta kellekään perustelemaan.