Kertokaa mulle, että ymmärtäisin, te joiden luonne on
jättää aina asiat viime tippaan? En viittaa mihinkään erityisesti, tuli vain mieleen.
Mistä se johtuu, että ette hoida asioita ajoissa? Onko ajoissa hoitaminen teistä turhaa neuroottisuutta, vai oletteko niin optimisteja että uskotte kuitenkin viime tipassa vielä ehtivän sen kaiken?
Mulle -neuroottisena- on todella vaikea ymmärtää kyseisen ihmistyypin mielenlaatua. Esimerkiksi lapseni isä (ymmärrettävästi olemme eronneet) rupesi TÄNÄÄN kyselemään, mitäköhän lapsi toivois joululahjaksi, ja hän on tänään ja huomennakin vielä töissä koko päivät. Minä tulisin hulluksi jos oman lapsen lahjan hankinta jäisi aattoaamuun: silloinhan voi olla mikä vain tilanne päällä, ettei syystä tai toisesta pääsekään.
Olen itse aina älyttömän ajoissa kaiken suhteen, ei sekään liene ymmärrettävää.
Mutta oisi kiva kuulla, miten te viimetippaiset ajattelette :)
Kommentit (5)
En maksa laskua ennen eräpäivää, koska pelkään, että jos maksan, palveluntuottaja tekee heti jotain, minkä takia en enää haluaisikaan maksaa sitä. En tee töitä etuajassa, koska niihin tulee kuitenkin muutoksia viime hetkellä. En osta joululahjoja varsinkaan lapsille ennen aikojaan, koska ne muuttavat toiveitaan kuitenkin vielä aatonaattona. Jne. Yritän kovasti miellyttää kaikkia, mutta ihmiset vaan on niin epäluotettavia, että ihan jokaisen pillinvihellyksen tahdissa ei jaksa pompata, järki säilyy päässä paremmin kun pomppaa vain sitten viimehetkessä, kun TODELLA tiedetään, minne.
...on lisääntymään päin.
Vasta kun meinaamista on tarpeeksi, voi ryhtyä työhön. Meillä on kaikilla yksilöllinen meinaamiskiintiö, joka määräytyy osin geneettisesti, osin sosiaalisesti ja kulttuurisesti, ja johon kokemukset vaikuttavat.
kun taas itsellä juuri nimenomaan sen luottamuksen puutteen takia hoidan kaikki asiat niin aikaisin kuin voi. Laskut maksan kun kopsahtaa postiluukusta, enkä eräpäivänä, koska en luota, että muistan tai että sitten varmasti on rahaa. Lahjatoiveet hankin heti, koska en luota, että vielä aattona enää mitään on jäljellä toiveista kaupoissa tai jos vaikka olenkin kipeä enkä pääse kauppaan.
Kyllä me ihmiset ollaan erilaisia :)
Meinaamista tietenkin on jokaisella, enkä todellakaan saa kaikkia aikeitani toteutettua vaan joudun alentamaan tasoa. Mutta ne mitkä varmasti teen, teen heti.
Tosin olenkin aina stressaantunut, mutta vielä rasittuneempi olisin, jos joutuisin jännittämään ehtiikö enää
myöhemminkin ehtii ja ihan hyvin vielä :)
Sitä ajattelee, että kyllä sen vielä ehtii. Tai sitten ajattelee, että teenpä sen nyt heti, mutta alkaakin tehdä jotain muuta. Ja sitä asiaa voi ajatella ihan koko ajan, muttei silti tee.
Noi lahjat kyllä ehtii vielä ihan hyvin.