Harkitsen eroa aviomiehestäni toiseen rakastumisen vuoksi..

Kuka teistä saisi lapset? Sekö, joka jätetään, eli sinä jättäisit omasi miehellsi ja hän vaimolleen?

on yhtäaikaa pois toisella vanhemmalla niin saatte säilymään sen hehkun suhteessanne kun saatta viettää aikaa viikon keskenänne.

Pienet lapset on suurin romantiikan tappaja, joten ei kannata hankkia uusia lapsia, ettei arki tule uuteenkin suhteeseen.



nimim. kokemuksen syvällä rintaäänellä

myös lapsistasi, ei vain itsestäsi



kuulostaa kypsymättömältä

Vuokralle vai ostaisitteko uuden asunnon? Mihin entiset puolisot jäisivät lasten kanssa, jos asuisivat siis puoliksi molemmilla vanhemmillaan?

mieheltä jolla on jo parisuhde jossa pettää puolisoaan ja lastensa äitiä. Hän on ymmärtänyt selvästi mistä koko jutussa on kyse.

Uuden suhteen onnistumistodennäköisyys on 5%, jos se on alkanut jomman kumman pettämisestä. 95% todennäköisyydellä siis suunnittelet jotain, joka ei kuitenkaan tule onnistumaan.

Tiiä vaikka asiat lutviutusivat siinä vanhassa liitossa. Yrittäisitte ensin ja jos ei siitä huolimatta onnistu, niin harkitse eroa vasta sitten.Jos se uus sua todella rakastaa, niin silloin on valmis odottamaan.



Ja ootko ihan varma, ettei se sama juttu tule sen uudenkin kanssa alkuhuuman kadottua? Yleensä ne samat virheet tuo mukanaan myös uuteen liittoon, varsinkin kun suoraan hyppää uuteen suhteeseen.

Mua aina säälittää lasten kohtalo. Olen kyllä itekin aikoinaan eronnu, kun lapset oli 1 ja 3 vuotiaita. Muutin sitten vielä 700 km päähän ex miehestä. Lapset reissas lentäen meidän väliä.



Sillon jotenkin koin, että lapset oli mun. Nykyään kyllä ajattelen, että lapset kuuluu molemmille, sekä isälle, että äidille. Aika itsekäs olin silloin 26 vuotiaana.



Nyt elän uutta suhdetta jo 16 vuosi menossa. Joskus tympäsee, mut kaikki on hyvin :) Nyt en jaksais ees aatella eroa. Näin on hyvä.



Mutta jokainen saa tehdä ihan omien ajatusten ja toiveiden mukaan. Onnea, päädyit sitten mihin ratkaisuun tahansa.

Minun mieheni petti ja toivon uuden suhteen epäonnistumist...siksi roikun näissä toivonkipinöissä kiinni :-):

Uuden suhteen onnistumistodennäköisyys on 5%, jos se on alkanut jomman kumman pettämisestä. 95% todennäköisyydellä siis suunnittelet jotain, joka ei kuitenkaan tule onnistumaan.

samalla tavalla voisi lähteä teidän suhteesta sitten joskus myöhemmin uuden rakkauden perään? Kun on nytkin siihen valmis jättää vaimonsa niin voi olla myöhemminkin. Kaikillahan se arki tulee jossain vaiheessa vastaan ja alkuhuuma haalenee.

rakentaa niin kauan kun se ei ole edes eronnutkaan vaikka rakastaa sua palavasti



jos eroat niin eroa siksi että elämä on yksin ilman unelmien miestäkin parempaa kuin nykyisessä liitossa

Et mieti mitään haihatteluja ah ihanasta seksiseurasta ja pitkistä keskusteteluista varatun miehen kanssa, vaan mietit haluatko jatkaa nykyisessä suhteessa vai haluatko mieluummin jatkaa yksin (ja tietty vuorottain lapset sulla).



Jokaisen on tehtävä omat virheensä, mutta älä sinäkin vaan laske sen varaan, että mies tosiaan on valmis jättämään perheensä, kun sä jätät omasi ensin. Paluuta lähtösi jälkeen ei entiseen enää ole. Mä palasin häntä koipien välissä, mutta rikoin jotain lopullisesti :(.



En mä yksin halunnut olla, vaan olisin halunnut jakaa elämän rakkaani, niin no, luulin että oli mulle oikea, kanssa.

mutta mun uusi rakkaus on itse jo eronnut ajat sitten... aviomieheni voisin kyllä jättää vaikka heti, mutta lasten takia epäröin. Uudella miesystävällä elinpiiri yli sadan kilometrin päässä omastani ja elämä siinä mallissa, että mun pitäisi muuttaa sinne... Odottelen tässä ajan kertovan mulle oikean ratkaisun, mä voisin kyllä jatkaa näinkin, mutta uusi rakkauteni tuntuu kovin tuskaiselta?!

Ei ole omaa kokemusta, mutta Dr Philhän tuosta puhuu toistuvasti, joten on varmaan ainakin Jenkeissä tutkittu. Avioerot eivät kovin kaukana ole Jenkkien vastaavista, joten uskon, että hyvin samaan osuu tuo Suomessakin. Luku on myös hyvin tuttu esim. sen suhteen, että kuinka monta prosenttia voi parantua alkoholismista tai vaikka onnistuu laihduttamaan pysyvästi. En ole kuullu peliriippuvaisten lukuja, mutta eipä siinäkään 5% onnistuminen hämmästyttäisi.

exäni oli tavallinen puurtaja. Töitä ja televisiota+mökkeilyä lomalla.

Tämä riitti hänelle.

Nykyinen mieheni antoi minulle ja lapsilleni täysin uuden todellisuuden. Elämme ikäänkuin kuplassa tosimaailmalta. Hän on Peter Pan.

Otin miehekseni turhakkeen, joka osaa elää ja tuo sisältöä maailmaamme. Minä hoidan arjen eli työssäkäynnin ja mahdollistan loitsun ikuisuuden. Nyt takana jo 22 vuotta ihmeellistä elämää. Ajatella että yksi persoona voi aukaista silmät maailmalle. Lapsetkin vaihtoivat exän uuteen muutamassa kuukaudessa.



Talous on mitä on. Tulemme hädin tuskin toimeen rahoillani, mutta elämä on joka päivä seikkailua ja koen että minua halutaan ja meitä rakastetaan joka hengenvetoon. Meinasin tukahtua entisessä liitossa. Minusta exälläni oli toinen jalka haudassa jo seurustelu aikoina. Näen päivittäin jo kuolleita ihmisiä. Heiltä puuttuu sisältö elämään. Mieheni käy joka päivä kadulla soittelemassa haitaria ja kerää pienen kolehdin perheemme pöytään. Hän jaksaa antaa meille paljon enemmän kuin suuren tilin. Bonuksena kesälomat, kun vierailemme Etelä-Amerikassa miehen äidin luona, tuon optimismin alkulähteillä.



Älkää mammat tyytykö tavallisiin miehiin, joilla ei ole tarjota teille mitään. He ovat jo kuolleet pystyyyn ennen eläkeikää. Heille riittää televisioruutu ja olut.



SE EI OLE ELÄMÄÄ. Minä tiedän mikä on elämää olen juonut sitä. Elämä on ikuista.



T: One Love

itse en sietäisi ikuiseksi lapseksi jäänyttä siipeilijää

jos eroat niin eroa siksi että elämä on yksin ilman unelmien miestäkin parempaa kuin nykyisessä liitossa

Ja että lapsetkin voivat hyvin.



Kaikki muu on kai turhaa?

miehen matkaan ja muutaman kanssa on naimisiinkin kerennyt. Sterilisaation purkua jonotetaan ja sitten liitto jo kaatuukin arjen haasteisiin.



Miehen sisko ihan samanlainen.



Lapset oireilevat pahasti.



En tiedä en...joillakin tuntuu onnistuvan, mutta ihan järjelläkin ajateltuna: ihastus, joka alkaa parisuhteen aikana, tarjoaa jotain ihanaa ja uutta. Mutta todellisuus myöhemmin aivan toinen. Arki ja kyllästyminen astuvat siihen uuteen suhteeseenkin kuvaan.



Olen muuten itsekin jättänyt puolison jumalattoman hullaantumisen vuoksi. Ei kannattanut.

miehen erosta. Niin monesti ne ei sitten eroakaan, kun tulee vaikeaa ja vaimo kiristää lapsilla jne. No, tottahan tuo, että naisilla on ikävä tapa kiristää lapsilla, mutta miehet on myös usein saamattomia.



Eli mieti ero ihan omalta kannaltasi. Haluatko erota? Ethän laske mitään tuon toisen varaan?



Muuten ottakaa omat kämpät ehdottomasti ja älkää sotkeko lapsia heti kuvioon. Voitte olla vaikka 24h yhdessä, kun lapset on toisella vanhemmalla, mutta antakaa ensin ajan hiukan kulua ennen kuin lapset tulee mukaan tapaamisiin.



Tuosta yhteenmuutosta haluan kertoa oman mieheni tarinan. Hän teki sen perinteisen munauksen ja vei suoraan tavarat toisen naisen kanssa yhteen. Sanoi, että ero oli ehdottoman oikea ratkaisu ensimmäisestä vaimosta, mutta se yhteenmuutto suoraan, melkein tuntemattoman ihmisen kanssa -> typerää. Viikon jälkeen kuulemma jo ekan kerran katui ja siinä meni vuosia, kun kitkutti todella huonossa suhteessa ylpeyttään ja kummallakin oli paine onnistua, kun kerran oli tuollainen temppu tehty ja jätetty puolisot. Mies sanoo aina, että ilman tuota yhteistä kotia suoraan, suhde olisi lopahtanut muutamassa kuukaudessa, kun toinen oli ihan muuta kuin luuli. Lisäksi lapset kärsivät enemmän kuin oli tarpeen uudesta äitipuolesta ja jatkuvista riidoista.



Meidän tavatessa mies oli jo eronnut tuosta naisesta ja elellyt yksin jonkin aikaa.