Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En ymmärrä naisia jotka eroavat yhden pettämisen vuoksi.

Vierailija
18.12.2010 |

Oma näkökantani asiaan on se, että vaimona suhtautuisin asiaan hyvin harkiten. Ottaisin myös itse kypsän vastuun asiasta, sillä jokaisessa parisuhteen kriisissä on kaksi osapuolta. Jokainen teko on fifty fifty. En kostaisi asiaa lapsille hajottamalla perhettä. Pitää aina muistaa että vaikka mies joka on sinulle aviomies niin on lastesi isä. Mies voi olla hyvä isä vaikka olet hänelle katkera, ja katkeruutesi vuoksi hajotat perheesi. Harkitse uudelleen.

Kommentit (42)

Vierailija
41/42 |
18.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kerro, miten sinä sitten hoidat tilannetta, jos tällainen on teillä ollut?

Eihän pallo pettämisen jälkeen ole pelkästään petetyllä! Kyllähän useimmiten pettäjän suhtautuminen tekoonsa vaikuttaa siihen, antaako puoliso sen anteeksi.

Itse voisin kuvitella antavani pettämisen anteeksi, mutta en tuollaisessa tapauksessa, jossa mies pitää petettyä puoliksi syyllisenä tekoon! Tekoon ei ole syyllinen kuin tasan sinä itse!!!! Ongelmiin voivat olla syynä molemmat tai toinen enemmän kuin toinen, mutta ei tekoon. Kas kun ihmiset yleensä ratkaisevat ne ongelmat muuten kuin pettämällä. Jokaisella on liitossa niitä vastoinkäymisiä, ja uskon kuitenkin (ja tutkimustenkin mukaan) kuitenkin vähemmistö se on, joka pettää.

Näyt ajattelevan, että vaimo on lähinnä lasten äiti ja turhaa ruikuttaa yhdestä pettämisestä. Jos et tajua teon vakavuutta ja loukkaavuutta, on vaikea edetä eteenpäin.

Mitä olet itse tehnyt sen eteen, että vaimo antaisi anteeksi? Ajattele sitä. Odotitko, että vaimo sanoo pari kiukkuista lausetta, tirauttaa viiden minuutin itkut ja sitten nöyränä naisena unohtaa koko homman? Ettäs kehtaakin vielä viikon ja kahden päästä olla kiukkuinen..? Miten sinä olisit suhtautunut vaimosi pettämiseen?

Jos ajattelee kirjoittajaa 21 ja heidän onnistumistaan, niin katso hänen miehensä reaktiota. Puhumista, katumusta, itkua, otti syyn teosta itselleen. Se, joka mokaa, myös työskentelee mokan korjaamiseksi, niin sen pitäisi mennä.

Minun anteeksiantoni ja reaktiooni varmasti vaikutti juuri tuo miehen asenne. Hän ei syytellyt minua eikä suhdettamme vaan kantoi vastuun yksin ja katui. Puhuakin mies on jaksanut aina kun sitä olen halunnut, vaikka yleensä tunteista puhuminen ei miehen lempipuuhiin kuulu. Hyvä varmasti niinkin ettei mies tuolloin heti tapahtuneen jälkeen kertonut, nyt olin kypsä ottamaan asian vastaan sellaisena kun se oikeasti oli, virheenä. Kun vielä aikaa petoksesta oli kulunut noinkin kauan ja väliin mahtunut paljon hyvää perhe-elämää, en ole isoa draamaa pystynyt asiasta nostamaan. Ymmärrän senkin miksi mies ei ole kertonut. Loppujen lopuksi itse pettämistä en pidä enää minään, suurimmat keskustelut käytiin luottamisesta ja siitä kuinka mies on pystynyt asian salaamaan. Luottamuksen palautuminen vie varmasti aikaa, mutta hyvällä teillä ollaan. Ainakin kaiken näiden keskustelujen jälkeen voin olla varma että mies on juuri siellä missä haluaakin olla, sen naisen kanssa jota rakastaa.

Vierailija
42/42 |
18.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta valitettavasti ei varmaan ole.

Aika hurjaa, jos kuulisi miehensä pettäneen ja tämä vain käskisi petettyä "ottamaan kypsän vastuun asiasta". Oman mieheni kanssa pääsisimme yli hänen tai minun pettämisestä, mutta ap:n asenteet omaavan kanssa olisi muitakin syitä ottaa ero.

jos ap:n mielipide on tuo. Eihän kukaan ole sanonut että ap:lle olisi niin tapahtunut, ei edes ap itse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla