Avokki ei ole vaimo eikä puoliso

Tiesitkö, että sekin on nykyään ihan mahdollista eikä ole mikään avioliiton/perheen "tunnus"?

Ja ei tekstisi mukaaan sitten olla ilmeisesti perhekään... :DDD

Avioliiton etuina ilman muuta oli perheen yhteinen sukunimi, perimisoikeus ilman testamenttia ja perintöveroa, ei isyyden tunnustamista, leskeneläke, lähiomainen automaattisesti jne. Halusimme myös nimenomaan olla perhe jo ennen lapsiakin, ja sitä emme kokeneet olevamme erillisine sukuniminemme.

.

jos avopuolisoina eläminen on vain kotileikkiä, niin ajattelitteko, että 15, 20 tai 30 vuotta yhdessä eläneet ja lapsia ja lainaa jne hankkineet ihmiset edelleen kokevat vain leikkivänsä ja kokeilevansa yhteiselämää, eivätkä ole kovin tosissaan? Että sitten ehkä 60 vuoden jälkeen tajutaan, että hei, meenkin ton naapurin ranen kans naimisiin?

Ja ne naimisissa olevat ei sitten koskaan vilkuile sitä naapurin Ranea.

Tuo avopuolisoista ja samaa sukupuolta edustavista puolisoista mediassa käytetty nimitys "elämänkumppani" on mielestäni aivan ihana määritelmä - paljon ihanampi ja kuvaavampi kuin joku aviopuoliso tai vaimo.

asumis- ja omistusjärjestelyissänne. Avioliitto olisi hoitanut saman asian paljon yksinkertaisemmalla operaatiolla, minkä lisäksi olisit saanut vielä lisää turvaa, esim. leskenoikeudet perimistapauksessa ja perheenjäsenten pienemmät perintöverot. Lapsia ei olisi täytynyt käydä erikseen tunnustamassa. Onko sinulla tallella 15 vuoden ajalta kuitit kaikesta merkittävästä, mitä olet hankkinut itse?

Yhdessä aikakauslehdessä oli just juttu avioliitosta ja siinä todettiin jotain sinnepäin, että naimisiinmeno on sitoutumista toiseen monella tasolla - tunteen lisäksi ainakin taloudellisessa, oikeudellisessa ja sosialisessa mielessä. Avioliitto muodostaa yksinkertaisella tavalla perustan yhteiskunnan pienimmälle perusksikölle, perheelle. Jos haluaa hoitaa asiat vaikeammin, se on jokaisen oma asia. Herää kuitenkin kysymys, miksi tehdä asiat vaikeammin, jos haluaa kuitenkin saman lopputuloksen. Tai miksi pitäisi vaatia avoliitoille samat oikeudet ja edut kuin avioliitoille, kun kerran on mahdollisuus saada ne avioliiton kautta. Vaikuttaisi siis kuitenkin, että se "paperi" tosiaan muuttaa jotakin.

Niin ja vaikka avoliitossa olisi sata vuotta niin eihän se sitä miksikään muuta, että avoliittolaiset ovat elämänkumppaneita, mutta eivät mies ja vaimo, palataksemme ap-asiaan ; )

Olen elänyt avoliitossa 15 vuotta, on yhteiset lapset, talot, mökit ja lainat. Vakuutukset on kunnossa ja keskinäiset testamentit tehty. Leskeneläkettä en saa jos mieheni tuosta nyt kupsahtaa, mutta olen myös taloudellisesti riippumaton mieheni varoista.

En ymmärrä, miten se "paperi" muuttaisi asiaa suuntaan tahi toiseen jos talodelliset asiat muuten sovittu - ei se rakkaus, välittäminen tai sitoutuminen ole moisesta kiinni.

Ilmeisesti täällä sitten ovat äänessä "vaimot", jotka ovat taloudellisesti täysin riippuvaisia miehestään tai muuten vaan yrittävät todistella suhteensa vakautta niin itselleen mutta varsinkin muille.

Mikä lie salarakas ja kämppis olinkaan edeltävät kymmenen vuotta, voi voi. Ja entäs lapset sitten(yhteiset siis), nehän oli siis au-lapsia. Mitenhän tästä nyt selviäis...

Au-lapsi tarkoittaa avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta. Lasten isä kävi heidät ilmeisesti tunnustamassa lapsikseen heidän synnyttyään.

Aviovaimo puolestaan voi teknisesti hässätä kenen kanssa tahtoo ja silti lapset ovat virallisesti aviomiehen, ellei toisin tunnusteta.

Niin ja vaikka avoliitossa olisi sata vuotta niin eihän se sitä miksikään muuta, että avoliittolaiset ovat elämänkumppaneita, mutta eivät mies ja vaimo, palataksemme ap-asiaan ; )

ei ole mies ja vaimo, vaan avomies ja avovaimo. Oletko kuullut näistä termeistä? Elämänkumppaniksi voi kutsua sekä avio- että avopuolisoa tai vaikka lemmikkipossua.

- ihan samaa mieltä me tästä ollaan, näköjään. Mies ja vaimo, avomies ja avovaimo.

Niin ja vaikka avoliitossa olisi sata vuotta niin eihän se sitä miksikään muuta, että avoliittolaiset ovat elämänkumppaneita, mutta eivät mies ja vaimo, palataksemme ap-asiaan ; )

ei ole mies ja vaimo, vaan avomies ja avovaimo. Oletko kuullut näistä termeistä? Elämänkumppaniksi voi kutsua sekä avio- että avopuolisoa tai vaikka lemmikkipossua.

- ihan samaa mieltä me tästä ollaan, näköjään. Mies ja vaimo, avomies ja avovaimo.

vissiin kukaan ei ole väittänytkään että nämä termit olisivat samaa tarkoittavia? Toki jotkut naiset ja miehet ovat avoliitossa, koska toinen osapuoli ei halua naimisiin syystä tai toisesta, mutta kyllä se oikeasti on monille ihan yhdentekevää. Avioliitossa eläjä, joka kokee suoranaista ylemmyyttä siksi, että on "päässyt" naimisiin on kyllä todella säälittävä. Ellei elä 1800- luvulla ja ole nainen, miehillehän se avioliitto perinteisesti on pallo jalassa ja on menty naimisiin kun ei jaksa kuunnella sitä nalkutustakaan enää.

- miksi tarvitsisin kuitteja? Kummallakin on omat rahat + yhteinen tili, jonne laitetaan osa tuloista ja sieltä on ostettu pesukoneet ja sohvakalustot yms. käytännön hässäkät. Autoja emme omista (työsuhdeautot).



- lasten tunnustaminen vaatii yhden kahvittelun lastenvalvojan luona



- perintöveroa en maksa, kaikki menee lapsille puolin ja toisin. Molemmilla myös omaisuutta ennen perheen perustamista ja haluamme, että sekin kaikki menee suoraan lapsille -> ei tarvitse avioehtoa



Ja mulle on ihan se ja sama, olenko vaimo, avovaimo tai tuo elämänkumppani - ei se meidän arkea, sitoutumista tai varsinkaan tunteita hetkauta suuntaan tai toiseen.

vanhentunut instituutio. Kymmenen vuoden päästä sillä on enää tuskin mitään merkitystä muuta kuin kirkossa. Maailma muuttuu ja ihmisten pitäisi muuttua sen mukana.

avoliitossa silloin kun tarkoitus on jakaa koko elämä toisen kanssa. Siinä ei vaan ole mitään järkeä taloudellisista, käytännöllisistä tms. näkökohdista... Elämä on niin epävarmaa. Minä tahansa päivänä toinen voi kuolla ja sitten on surun keskellä jäljellä kahden erillisen ihmisen omaisuudet ja muu sotku.

Mikä lie salarakas ja kämppis olinkaan edeltävät kymmenen vuotta, voi voi. Ja entäs lapset sitten(yhteiset siis), nehän oli siis au-lapsia. Mitenhän tästä nyt selviäis...

Au-lapsi tarkoittaa avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta. Lasten isä kävi heidät ilmeisesti tunnustamassa lapsikseen heidän synnyttyään.

Keskinäisellä testamentilla on asia hoidettu! Tiedoksi vaan edelliselle....

eikä avopuolisolla ole lesken oikeutta pitää hallussaan parin yhteistä asuntoa irtaimistoineen, esimerkiksi.

Ja jos on niin ettei mitään testamenttiakaan ole, avoeron tapauksessa onkin aika selvittäminen omaisuuden jaossa, kun kaikista pitäisi olla omistusoikeuden todistavat kuitit tallessa.

Ai niin, mutta eihän perus palsta avo mammalla miehineen olekaan muuta kuin kaupungin vuokrakaksio Jakomäestä ja tuulenhuuhtoma persus... ja niitä kuuluisia sijoitusasuntoja kummankin nimissä. :D

Avo on avo, avioliitto tekee vaimon ja puolison.

Avokki on kumppani, vasta avioliitossa nainen muutuu vaimoksi ja miesystävä mieheksi ja kummastakin tulee toistensa puoliso.

mutta kerrotaanpa täälläkin, että Kielitoimiston sanakirjan mukaan avoliittokumppania kutsutaan avopuolisoksi, avovaimoksi tai avomieheksi, mutta myös vaimoksi tai mieheksi. Avokki-sanaa sanakirja ei tunne. Nais- ja miesystävä-sanat viittaavat laajasti seurustelukumppaniin, myös sellaiseen, joka ei asu samassa asunnossa.

Avo on avo, avioliitto tekee vaimon ja puolison.

Avokki on kumppani, vasta avioliitossa nainen muutuu vaimoksi ja miesystävä mieheksi ja kummastakin tulee toistensa puoliso.

Ainakin meilläpäin tarkoitetaan avokilla avovaimoa. Eli sama asia, eri muodossa. :)

Jonkin sortin lyhennys vain :)

...on vähän samantyylinen tulkinta kuin että amk:sta tulee melkein tiedekorkeakoulu, kun puhutaan korkeakoulututkinnosta ammattikorkeakoulututkinnon sijaan. Itseä ylennetään vaikka väkisin...

terveisin

meidän muija, asuinkumppani, naisystävä ja lasteni äiti :D

Täysin vieraita sanoja AP(elle)lle?