Mikähän avuksi?

Ettei tule väärinkäsityksiä ja "älä tee sitä" viestejä. Mutta totta joka sana.



ap

tälläinen ei ole tervettä. ei saa vihata elämää. se on ainut tärkeä mitä ihmisellä voi olla, myös läheiset

voimia sinulle

Avioero, työpaikan vaihdos, lapset isälle jne.

tälläinen ei ole tervettä. ei saa vihata elämää. se on ainut tärkeä mitä ihmisellä voi olla, myös läheiset

voimia sinulle

Ei ole varaa ammattilaiseen. Lääkärille olen jo puhunut ja määräsi pillereitä. Sanoi itsekin, että terapiaa tarvitsisin, mutta kun lähetettä ei saa, kunta ei maksa. Joten en mene: mieluummin pää lasten pään päällä kuin 100e/viikko äidin kallonkutistajaan.

Vihaa ei kannata padota sisälleen liikaa, jossain vaiheessa sen on päästävä ulos. Se kannattaa käsitellä mahd. pian, sillä muutoin se saattaa käydä ylivoimaiseksi, etkä enää jaksa hallita sitä yksin. Puhuminen auttaa yleensä, ja lisäksi yritä pohtia ja tutkiskella, mitä muita tunteita vihan tunteeseen sisältyy. Millaisia asioita, tilanteita, tapahtumia, elämää. Olemme elämämme "kasautuma", ei kannata kasata itseensä liikaa raskaita harkkoja vaan pyrkiä keräämään kantavia rakenteita. Jaksamista sinulle!

tälläinen ei ole tervettä. ei saa vihata elämää. se on ainut tärkeä mitä ihmisellä voi olla, myös läheiset

voimia sinulle

Ei ole varaa ammattilaiseen. Lääkärille olen jo puhunut ja määräsi pillereitä. Sanoi itsekin, että terapiaa tarvitsisin, mutta kun lähetettä ei saa, kunta ei maksa. Joten en mene: mieluummin pää lasten pään päällä kuin 100e/viikko äidin kallonkutistajaan.

ap

Vihaan sitä. ;)

ap

Kuulostaa siltä, että olet jostakin syystä (tietoisesti tai tiedostamatta) päättänyt vihata. Päättänyt vihata miestäsi, itseäsi, kotianne, töitäsi ja sitä kickboxingia ;)



Mieti, onko nyt sitten kivaa? Kannattaako? Ja katso peiliin; kuka voi tehdä muutoksen?



Helppoa? Ei helvetissä. Nopeaa? Tuskinpa. Kannattavaa? Taatusti.

Kuulostaa siltä, että olet jostakin syystä (tietoisesti tai tiedostamatta) päättänyt vihata. Päättänyt vihata miestäsi, itseäsi, kotianne, töitäsi ja sitä kickboxingia ;)

Mieti, onko nyt sitten kivaa? Kannattaako? Ja katso peiliin; kuka voi tehdä muutoksen?

Helppoa? Ei helvetissä. Nopeaa? Tuskinpa. Kannattavaa? Taatusti.

Olen yrittänyt ja yrittänyt ja yrittänyt. Mikään ei tunnu kivalta. Vaikka kuinka antaisin mahdollisuuden. Se on tämä paska suhde mikä sen alun perin aiheutti, olen siitä varma. Menin selvästi väärän ihmisen kanssa naimisiin. Ero on harkinnassa, ja jotenkin sen ajatteleminen helpottaa, mutta pelkään myös sitä, että jospa vihaan elämääni myös sen jälkeen kun pääsen miehestä eroon. Silloin kaikki on vain minun syytäni. Jospa vihaan vain ensisijaisesti itseäni: kaikki on pilalla, koska minä olen minä.

Juu, kuulostaa oudolta ja korkealentoiselta jopa omissa korvissani. En koe olevani minkään arvoinen. En ehkä ansaitse onnea. Karmeaa ruikuttamista, mikä itsesäälin määrä on tällä ihmishaaskalla!

ap

voisi auttaa. -Entä olsiko missään lähistöllä ilmaista keskusteluapua tarjolla? Srk:illakin on sielunhoitajia..?



Itselläni on ollut mieli maassa kun ei ole oikein ystäviä. Olen miettinyt mistä se johtuu.... toissayönä näin unta ylä-asteaikaisesta ystävästäni, joka ei yhtäkkiä halunnutkaan enää olla kanssani, kun löysi kiinnostavampaa seuraa. No, unessa tapasin hänet uudelleen monen vuoden jälkeen, hän oli upea ja menestynyt, minä olin ihan tavallinen oma itseni...! En tiedä, oli jännä uni ja pisti miettimään, kuinka tuokin ystävän menestys loukkasi minua silloin aikoinaan. Nuoret on nuoria, sen ymmärrän, ja kasvuiässä kaveruus saattaa lopahtaa kun ihmiset muuttuu nopeasti. Mutta mua on jäänyt vaivaamaan, kun en koskaan saanut tietää miksi seurani ei enää yhtäkkiä kiinnostanut... Mutta semmoista, pointtini oli se, että uniakin kannattaa miettiä. ja itsetutkiskelu auttaa löytämään ratkaisuja!



-Mutta kuullostat masentuneelta. Ei ole normaalia vihata elämäänsä, paitsi hetkittäin! koita saada apua ja jos ei muuta niin keskustele vaikka jonkun luotettavan läheisen kanssa asiasta.

voisi auttaa. -Entä olsiko missään lähistöllä ilmaista keskusteluapua tarjolla? Srk:illakin on sielunhoitajia..?

Itselläni on ollut mieli maassa kun ei ole oikein ystäviä. Olen miettinyt mistä se johtuu.... toissayönä näin unta ylä-asteaikaisesta ystävästäni, joka ei yhtäkkiä halunnutkaan enää olla kanssani, kun löysi kiinnostavampaa seuraa. No, unessa tapasin hänet uudelleen monen vuoden jälkeen, hän oli upea ja menestynyt, minä olin ihan tavallinen oma itseni...! En tiedä, oli jännä uni ja pisti miettimään, kuinka tuokin ystävän menestys loukkasi minua silloin aikoinaan. Nuoret on nuoria, sen ymmärrän, ja kasvuiässä kaveruus saattaa lopahtaa kun ihmiset muuttuu nopeasti. Mutta mua on jäänyt vaivaamaan, kun en koskaan saanut tietää miksi seurani ei enää yhtäkkiä kiinnostanut... Mutta semmoista, pointtini oli se, että uniakin kannattaa miettiä. ja itsetutkiskelu auttaa löytämään ratkaisuja!

-Mutta kuullostat masentuneelta. Ei ole normaalia vihata elämäänsä, paitsi hetkittäin! koita saada apua ja jos ei muuta niin keskustele vaikka jonkun luotettavan läheisen kanssa asiasta.

Kirkkoon en kuulu, minulla on ihmeellinen, läheinen ystävä jonka kanssa voin keskustella... ja kyllästyn vain häneenkin. Näen niin outoja unia, että niitstä ei saa tolkkua (tyyliin bussilastillinen mustia kyykäärmeitä painaa nappia väärällä pysäkillä).

Mutta älä syytä itseäsi siitä, että kaveruus lopahti. Ei se sinusta johtunut. Se miten yrität auttaa täysin uppo-outoa ihmistä virtuaalisesti solvaamatta, haukkumatta, syyllistämättä ja jopa jotain henkilökohtaista paljastaen osoittaa, että ainoa menettäjä tuossa pesäerossa on ollut se "ystävä".

ap