Lopettaisitko tällaisen "ystävyyden"?
Meillä on tuttavaperhe, jota olen kutsunut meille usein syömään viikonloppuisin. Meidän kummankin perheessä on vain yksi lapsi. Ovat tulleet joka kerta ,mielellään ja tunnelma on ollut hyvä.
Nyt on alkanut kuitenkin nyppiä tämä kutsujen yksipuolisuus. Olemme mieheni kanssa nähneet joka kerta kovasti vaivaa illallisten järjestämiseen, mutta vastakutsua ei ole koskaan tullut. Perheellä olisi aivan yhtä tilavat puitteet järjestää juhlia kuin meilläkin.
Kommentit (28)
toivoisin ystäväperheen ottavan joskus yhteyttä oma-aloitteisesti tai pyytämään kahveelle. ja kyllä ne kaupan keksit kelpaisivat aivan yhtä hyvin...Kyse on tosiaankin periaattesta, että me aina kutsumme heitä meille, eikä koskaan toisinpäin. Taloudellisesti olemme sunnilleen yhtä varakkaita, joten siitäkään ei pitäisi olla kiinni.
kuin että järkkää kaiken itse. Tolkutonta itsekkyyttä tuo lähinnä on. Tarjoilut voi hankkia valmiina kaupasta jos ei itse halua laittaa. Jotku vaan ei viitsi yhtään nähdä vaivaa.
valmiina kaupasta :) Ap tuskin olisi tuosta yhtään mielissään.
meillä on 5 tytön poppoo, ollaan tavattu jo yli 10 v aina mun luona, 2 vkoa ennen itsenäisyyspäivää.
Joskus joku on jäänyt pois, mutta max 1, koska päivä on pysynyt vakiona jo alusta saakka.
Mä tykkään tästä ja varsinkin viime vuosina on tuliaiset menneet siihen että jokainen tuo usean kympin edestä tuliaisia ja mulla menee kaikkeen max 30 euroa rahaa siis viinit ja avecit.
Mä teen tähän duunia max 5 h, menyytä teen pitkin vuotta, eli jos joskus keksin jonkun jutun, kirjoitan sen heti ylös.
Ja mielummin näin kun ei koko iltaa ollenkaan.
Kyllä ihan jokainn ymmärtää, että kustsutaan puolin ja toisin.
Tuo, että pitäisi siivota 3 päivää, ei osata laittaa ruokaa, kynnys on korkea kun sitä tai tätä on just vaan - itsekkyyttä, ei haluta näfhä vaivaa.
Jos ei itse osaa, niin saa cateringin, siivouksen ja kaiken muunkin ostamalla. Jos haluaisi säästää rahaa, niin opettelisi itse tekemään. Jos ei viitsi - se on sitten sivistyksen puute, siihen ei raha eikä muukaan auta....
joka kutsuu aina sinne kylään. Joskus väkisin vaivautuvat meille, mut yleensä ehdottavat, että tulkaa te tänne. Mun mielestä se on noloa ja loukkaavaa. Nolostuttaa mennä aina sinne, koska perhe on nirso, eikä sinne osaa mitään viedä mukanaankaan. Tavarat ne myy heti huutonetissä pois ja ruokia nyrpistelee.
Kyllä mua myös loukkaa se, miks mun tarjoilut ei kelpaa.
Meilläkin on yksi ystäväperhe, jota kutsutaan meille aina välillä syömään ja istumaan iltaa. Meilläkin on samanikäiset lapset. Ja voi hitsit, ikinä ei olla oltu heillä syömässä! Mutta arvaa mitä? Mua ei haittaa!!! Ei sitten tipan tippaa. Kaikki ei tykkää emännöidä. Minä tykkään. Kutsun meille mielelläni mukavia ystäviä kylään. Ihan ilman toiveita vastakutsuista...
Miksi ihmeessä ystävyys perustuu emännöintiin? Ja sitten ei kelpaa edes kaupan keksi, huh. Kuka haluaa ystäviä joiden kanssa ei voi olla ilman puurtamista?
menee kutsumiset niin, että joitain ystäviä kutsun erittäin mielelläni syömään ja kokkailen itse, toisia kutsun kyläilemään pitemmäksikin aikaa ja toisia taas en, vaikka muuten onkin mukava tehdä asioita yhdessä. Tosin, jos minua on kestitty illallisilla tai muilla kutsuilla eikä itseä huvita kokkailla, vähintään esitän ravintolakutsun jotta voin viettää rentoa yhteistä aikaa ystävieni kanssa.
voin kyllä tuoda kylään kutsujille jotain tarjottavia tullessani ettette joudu näkemään ruokien eteen vaivaa