Voiko peruskoulussa opiskella mitä kieltä vaan jos ryhmä syntyy

Periaatteessa varmaan joo. Käytännössä isoissakin kaupungeissa on monesti työn takana saada riittävästi kiinnostuneita kasaan edes yleisimpien vieraiden kielten ryhmiin, eli joku heprea ei välttämättä keräisi riittävästi kiinnostuneita missään. Toinen asia on pätevän open löytäminen (ja mahdolliseen sijaistarpeeseen varautuminen) ja opetusmateriaalin hankinta, eli kirjoja on tarjolla vain yleisimpiin vieraisiin kieliin.

toinen pakollinen kieli on "vieras kieli", eli periaattessa se voi kai olla mikä vaan, jonka pitkää oppimäärää koulu tarjoaa.



Toisaalta en tiedä, pitäisikö kielen olla sellainen, jonka voi kirjoittaa yo-kirjoituksissa... mikäs valikoima siellä nykyään on?

toinen pakollinen kieli on "vieras kieli", eli periaattessa se voi kai olla mikä vaan, jonka pitkää oppimäärää koulu tarjoaa.

Niin, vastoin yleistä harhaluuloa, englanti ei ole pakollinen aine. Vain ruotsi on pakollinen.

vaan toinen kotimainen. Tämän lisäksi peruskoulussa tulee opiskella väh. yhtä vierasta kieltä kolmannelta luokalta eli ns, A1 kielenä.

ja opettaja on? Tosta viron kielen opetuksesta tuli mieleen, että onko tosiaan näin. Siis tyyliin vaikka kiinaa tai hepreaa?

tarvitaan toki vielä kaupungin halukkuus ja suostumus järjestää opetusta. Käytännössä en usko, että kovin monessa kaupungissa kieltäydyttäisiin järjestämästä opetusta, jos tosiaan haluakkaita oppilaita on paljon ja se ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Enpä ole ainakaan koskaan lukenut mistään, että "30 kolmasluokkalaista olisi halunnut opiskella hepreaa ja opettajakin oli, mutta kaupunki ei suostunut". Sen sijaan aika usein kuulee uutisia, että on annettu vaihtoehdoksi lukea jotain kieltä, mutta lukijoita ei ole löytynyt riittävästi.

Toki harvemmin kaupungit edes kyselevät kiinnostusta heprean tms. opiskeluun, kun olettavat, ettei kiinnostuneita löydy riittävästi kuitenkaan. Toinen ongelma on tietty pätevän opettajan löytyminen, varsinkin jos kunnalla olisi tarjota tälle vain muutama tunti töitä viikossa. Mutta jos nuo tosiaan olisivat kunnossa kohtuullisin kustannuksin, eiköhän melkein kaikkialla onnistuisi.

Me saatiin pienessä koulussa aikaan "normaalin" saksan ryhmän lisäksi venäjän ryhmä. Silloin koulun/kunnan "piti" järjestää opetus jos x-määrä oppilaita jonkun kielen halusi. Olisikohan ollut 10 henkilöä. Ei sillä, ope oli aikas surkea, eikä kieltä juuri opittu. En tiedä, että ryhmästämme kukaan olisi venäjän opiskelua myöhemmin jatkanut.

vaan toinen kotimainen. Tämän lisäksi peruskoulussa tulee opiskella väh. yhtä vierasta kieltä kolmannelta luokalta eli ns, A1 kielenä.

Ei tarvitse lukea vierasta kieltä A1-kielenä. Minulla ainakin oli A1-kieli se toinen kotimainen eli ruotsi. Ylppäreissä kirjoitin kyllä pitkänä lisäksi englannin ja saksan, mutta olisin voinut ruotsin ohella kirjoittaa vaikka pelkän lyhyen ranskan.

Ruotsi ei ole vieras kieli, vaan toinen kotimainen.

No kyllä se todellisuudessa on ihan yhtä vieras kieli kuin muutkin. Tai vieraampikin kuin esim. englanti. Tuo on vaan poliittiista sanahelinää.

Miksi esim. saamen kielet eivät ole "toisia kotimaisia kieliä"? Ne sentään ovat tässä maassa alkuperäisempiä kieliä kuin ruotsi.

Koulun/kunnan tarjomasta kielivalikoimasta voi kielet valita. Pitää huomioida myös tulevaisuus, vaikka aluksi olisikin 15 kyseisestä kielestä kiinnostunutta niin entä myöhemmin, osa muuttaa muualle, harvinaisen kielen opettaja voi muuttaa jne.