Jari Sinkkonen ylisti lestadiolaisperhettä

kaikki muut empaattisesti asettuivat kiusatun asemaan ja puolustivat rohkeasti kiusattua paitsi kaksi lestadiolaista, jotka vaikuttivat varsin itsekeskeisiltä ja empatiakyvyttömiltä. Tietysti voi olla sattumaakin eikä mitenkään ko. uskontoon liittyvää, mutta kuitenkin pisti miettimään...

" Vl hyvin harvoin - vain poikkeuksellisesit - ryhtyy puolustamaan heikompaa. Heidän etiikassaan on jokin sellainen hallitseva piirre johon he kasvaa ..."



Siis vl-yhteisössähän vallitsee "vahvojen etiikka". Kun joku joutuu alakynteetn esim. hoitokokuksissa kun syytetyksi nostettiin täysin syytön riviuskovainen ei kukaan alkanut puolustaa.



Auktoriteetteja, vahvoja ja voimakkaita vastaan ei sovi käydä. Sellainen on lestadiolaisten etiikka. Se on "orjamoraallia".



Heidän keskuudessaan on joitakin joita tämä "moraali" ei ole pilannut mutta heitä on vähemmistö.

Nosto

myös ei vl-kavereita ja he saavat kyläillä toistensa luona. Synttäreille pyydetään yleensä oman luokan väkeä, niin vl:ä kuin ei vl:ä. Olen huomannut vain sen, kun poikani lähestyy murkkuikää, että ei vl kaverien puheissa toistuu jatkuvasti kirosanat, kotona soi musiikki jota me taas emme kuuntele, ja useiden poikien puheet liittyvät alapään juttuihin. Siksi vähän olen korvat höröllään ja mieluummin päästän lapseni kyläilemään kaverille, joka on myös vl. Ymmärrätte varmaan, jos ajattelette omalle kohdallenne asiaa. Eli jos lapsenne on kavereiden seurassa, joiden maailma on aivan toista, mihin oma lapsenne on tottunut tai minkälaisia käytöstapoja haluatte omalle lapsellenne. Taitaa sanonta: 'Seura tekee kaltaisekseen' pitää paikkaansa.



Itse olen kasvanut perheessä, jossa isä ei ollut vl ja äiti oli. Olen saanut viettää mielestäni turvallisen lapsuuden, isä ei käyttänyt lainkaan alkoholia eikä kotonamme kiroiltu jne. Kävin äidin mukana seuroissa. Sisaruksistani puolet eivät ole vl:ä enää, ja edelleen kaikkien kanssa on lämpimät välit. Minulla oli niin vl kuin ei vl kavereita.



Tuttavapiirissämme en ole huomannut kenenkään perhettä turvattomaksi lapsille tai muutenkaan huonoksi kasvuympäristöksi. Minusta tässä vl-yhteisössä on positiivista ainakin se, että lapset useimmiten säästyvät 'lapsina' pidempään kuin ei vl. Tarkoitan tällä, että säästyvät alkoholi-kokeiluilta, liian nuorena seurustelulta (saati sitten sukupuoliyhteyksiltä), huume-kokeiluilta, lorvimasta pe-la iltaisin kaupungilla jne... Ja toki poikkeuksiakin löytyy joukosta kuin joukosta. Vanhemmilla on kuitenkin suuri vastuu, missä alaikäiset lapset viettävät aikaansa. Ja varmasti ei vl perheistäkin löytyy näitä esimerkkejä, joissa lapset pyritään pitämään lapsina mahd pitkään.



Tällaisia ajatuksia nyt tuli mieleeni...

-vl-äiti-

on työpaikkakiusaajamme. Verhoutuu teoissaan uskonkaavun taakse.

iltoja kaduilla, eivät kiroile, ovat hyvätapaisia. Kiitosta tullut koulusta ja muualta.

Ja olen yh, en vl.

ja löytyy näitäkin ei vl vanhempia joiden lapset ovat mainitsemiasi. Mielellään sellaisten lasten kanssa annan lapsienikin leikkiä. -vl-äiti-



Minkä ikäisiä lapsesi muuten ovat?

Onhan se selvää että vanhoillislestadiolaisuus on jokseenkin suljettu yhteisö. Lapsille aloittavat raamattukasvatuksen jo nelivuotiaana. Ja sitten se jatkuu rauhanyhdistyksen järjestämänä aikuisuuteen saakka. Lapsen /nuoren kaikki ystäväpiiri ja läheiset ovat tavallisesti lestadiolaisa. "Epäuskoisia" eli ulkopuolisia kavereita ei pidetä hyvänä seurakna, ja yleensä irrottautuminen "tavallisten" joukosta alkaa muroosiässä.



Epäuskoisen kanssa ei saa seurustella eikä avioitua. Monet ovat töissäkin lestadiolaisten omistamissa yrityksissä.

Oho... no olenkin pitänyt Sinkkosta aina järkimmiehenä.

Perhe on ykkönen, sisaruksia, vanhemmat ei ryyppää tai tönötä tv:tä katsellen. Ollaan yhdessä, varmaan ihan turvallinen ympäristö lapselle. Ja mä olen pakana...

Voin kuvitella että Sinkkonen ei pidä monilapsisuutta automaattisesti huonona vaan hyvänäkin ratkaisuna. Sinkkis ei tunnu kannattavan itsekkyyden ja individualismin maksimoimista ja ehkä hän on kohdannut enemmän pienperheiden itsekkäitä tyranneja kuin sisaruskatraan keskellä kasvaneita minäminäminäjaminähaluun-despootteja, joita vanhemmat palvoo.

muutamia vanhoillislestadiolaisia perheitä. Itse en ole, vaan onnellinen kahden lapsen äiti ja lisää en missään nimessä halua. Kahdessa on jo oma hommansa.



Nämä perheet, jotka tiedän ovat todella harmonisia. Kumpikin vanhemmista osallistuu perhe-elämään ja lapset on hyvin käyttäytyviä. Laittaa vaatteensa naulakkoon kotiin tulessa (s´toisin kuin omani, vaikka kuinka yritän). Sisaruksista saa tukea ja tasavertaisuuden tunnetta kun heitä on useampia. Meillä kun taas on kaksi, he tappelevat huomiosta jo näin pienellä iällä (2 ja 4 vuotiaat).



Olen kateellinen suurperheellisen organisaatiokyvylle ja rauhallisuudelle kun lapsia kasvattavat. Itse menetän hermoni turhan usein ja äänentaso nousee.

Tamperelainen lastenpsykiatri Tuula Tamminen sanoi Helsingin Sanomissa aivan päinvastoin, kun siellä oli juttua Koivuniemen lahkosta.



Eilinen 11.12. juttu HS:ssa oli otsikoitu: Suljettu yhteisö on lapselle suuri riski.



"Mitä suurempi on kuilu ympäröivän yhteiskunnan ja vahvasti eriytyneen alakulttuurin sääntöjen ja olosuhteiden välillä, sitä suurempi riski", Tamminen sanoo.

Tammisen mukaan Koivuniemen tapaisissa yhteisöissä voi olla alistamista ja tiukkoja sääntöjä, jotka eivät lähde lasten tarpeista.



Myös lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula oli samaa mieltä.

Perhe on ykkönen, sisaruksia, vanhemmat ei ryyppää tai tönötä tv:tä katsellen. Ollaan yhdessä, varmaan ihan turvallinen ympäristö lapselle. Ja mä olen pakana...

Mistä ihmeestä sitten johtuu monet pedofilia- ja insestituomiot lestadiolaisille perheenisille?

En ole itse lestadiolainen, mutta minulla on kavereita lestaperheistä. Ei lapsuusajalta, mutta nuoria aikuisia. Aidosti tasapainoisia ja onnellisia ihmisiä vaikuttavat olevan. Tekevät työnsäkin hyvin, mutta silti jaksavat keskittyä perheeseen kun viinapullo ei vie voimia viikonlopuista.



Päihteetön, perhekeskeinen elämä ja tiivis yhteisö perheen tukena.



Kaikissa ryhmittymissä voi mennä asiat pieleen. Lestoissa on varmati pedofiileja ja lastenraiskaajia mutta niin niitä on muissa kristityissä ryhmittymissä, täysin muissa uskonnoissa ja uskonnottomissa yhtälailla.



Eiköhän keskiverto lestaperhe ole parempi paikka kuin keskiverto uraperhe...

Olen tsekin suhtautunut hiukan torjuen, mutta mulla on nyt pomona vanhalestadiolainen ja ihan se on humaani ja fiksu ihminen, joka ei tuomitse ainakan ääneen muita. Jos muut kilistää vaikka eläkemaljoja, se juo Pommacia, ei muuten eroa muista.

Tamperelainen lastenpsykiatri Tuula Tamminen sanoi Helsingin Sanomissa aivan päinvastoin, kun siellä oli juttua Koivuniemen lahkosta.

Eilinen 11.12. juttu HS:ssa oli otsikoitu: Suljettu yhteisö on lapselle suuri riski.

"Mitä suurempi on kuilu ympäröivän yhteiskunnan ja vahvasti eriytyneen alakulttuurin sääntöjen ja olosuhteiden välillä, sitä suurempi riski", Tamminen sanoo.

Tammisen mukaan Koivuniemen tapaisissa yhteisöissä voi olla alistamista ja tiukkoja sääntöjä, jotka eivät lähde lasten tarpeista.

Myös lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula oli samaa mieltä.

Vai pysytäänkö nyt lestoissa?

En muuta osaa sanoa mutta ainakin vanhoillislestadiolaisuus on selvästi kovasti sisäänpäin kääntynyt lahko. pari ystävääni on siitä lukiovaiheessa eronneet ja kertoneet. Kaikki kaverisuhteet on yleensä myös vain lestoja.

perheet, jotka tiedän ovat todella harmonisia. Kumpikin vanhemmista osallistuu perhe-elämään ja lapset on hyvin käyttäytyviä. Laittaa vaatteensa naulakkoon kotiin tulessa

Jännä että myös Koivuniemen lahkon lapsista ja nuorista kerrottiin lehdessä ihan samaa. Huippuhyviä, yritteliäitä ja fiksuja lapsia. Kurinalaisuuteen ja vastuuseen kouliintuminen ei ole sinänsä pahasta.

Mutta että muumit, tleevisio ja elokuvat on syntiä! ja naisten alistaminen arkipävää. Se on kummallekkin yhteistä.

Mistä sitten on tulleet nämä joka luokalla istuvat lestalapset jotka ei muuta kun kiusaavat koulussa ??? Näitä riittää ainakin täällä Keski-Pohjanmaalla...