Mummo postissa tänään:
-päivää, nyt kävi sellanen juttu, että kortti meni ilman postimerkkiä!! Miten nyt pitää toimia?
-eipä tässä enää mikään auta, kortti löytää kyllä perille ilmankin, todennäköisesti ilman ylimääräisiä kuluja.
-no mutta kun sitä ei ole maksettu! siinä oli sellainen leimakin.
-millainen leima?
-leima. En oo nähnyt sitä leimaa.
-mistä tiedätte, että siinä sitten on leima?
-nokun kortin saaja soitti ja kertoi.
-eli kortti on siis mennyt perille?
-kyllä, mutta kun sitä ei ole maksettu, että minkäsverran siitä pitää nyt maksaa?
Voi voi, en jäänyt kuuntelemaan, pyysikö postintäti maksua, mutt kyllä oli mummolla kovat omatunnintuskat maksamattomasta kortista.
Kommentit (11)
kumpa kaikki ihmiset olisivat rehellisiä.
mummo paralle pakko aiheuttaa tuskat ja kertoa, että oli unohtanut postimerkin?
Mun äiti oli kerran laittanu postiin kuoren missä luki vain mun nimi eli "Minnalle". Ei ikinä löytäny perille. :D Onneks ei ollu mitään arvokkaampaa kuoressa. ;)
Kesällä olin pankissa asioimassa ja kuuntelin yhden vanhan naisen asiointia (yli 70-kymppisen luulisin). Mummo tinkasi virkailijalta, miksi eräästä hänen tilistään tulee tiliotteita, vaikka hän on sulkenut tilin. Virkailija yritti selvittää, koska tili olisi mahdollisesti käyty sulkemassa, koska se oli edelleen ihan olemassa oleva. Olisi ilmeisesti käynyt virhe sulkemisprosessissa.
Mummo ilmoitti sulkeneensa tilin itse. Virkailija kertoi, ettei se ole mahdollista.
- Mutta, kun minä leikkaisin sen pankkikortin kahtia ja silti vain niitä tiliotteita vain tulee.
Sen jälkeen virkailija sai selittää vanhukselle ainakin kolmesti, ettei tili lopeta olemassa oloaan pankkikorttia katkaisemalla. Ja taas vanhus aloitti, mutta kun leikkasin sen kortin kahtia.
Saivat kai lopulta tilin suljettua. Eipä tarvinnut korttia enää kahtia leikata.
Kesällä olin pankissa asioimassa ja kuuntelin yhden vanhan naisen asiointia (yli 70-kymppisen luulisin). Mummo tinkasi virkailijalta, miksi eräästä hänen tilistään tulee tiliotteita, vaikka hän on sulkenut tilin. Virkailija yritti selvittää, koska tili olisi mahdollisesti käyty sulkemassa, koska se oli edelleen ihan olemassa oleva. Olisi ilmeisesti käynyt virhe sulkemisprosessissa.
Mummo ilmoitti sulkeneensa tilin itse. Virkailija kertoi, ettei se ole mahdollista.
- Mutta, kun minä leikkaisin sen pankkikortin kahtia ja silti vain niitä tiliotteita vain tulee.
Sen jälkeen virkailija sai selittää vanhukselle ainakin kolmesti, ettei tili lopeta olemassa oloaan pankkikorttia katkaisemalla. Ja taas vanhus aloitti, mutta kun leikkasin sen kortin kahtia.
Saivat kai lopulta tilin suljettua. Eipä tarvinnut korttia enää kahtia leikata.
joskus harvoin tulee vastaan näitä, jotka melkein itkien tunnustavat kysymättä jääneen maksun tai esim. ujostelevat kysyä ns. tyhmiä.
Valitettavasti en saa halata asiakkaita, mutta usein näissä tapauksissa päädytään asian selvittämisen jälkeen niin ihaniin jutteluihin, että herkistytään puolin ja toisin.
Tämähän on se asiakaspalvelun suola.
Kesällä olin pankissa asioimassa ja kuuntelin yhden vanhan naisen asiointia (yli 70-kymppisen luulisin). Mummo tinkasi virkailijalta, miksi eräästä hänen tilistään tulee tiliotteita, vaikka hän on sulkenut tilin. Virkailija yritti selvittää, koska tili olisi mahdollisesti käyty sulkemassa, koska se oli edelleen ihan olemassa oleva. Olisi ilmeisesti käynyt virhe sulkemisprosessissa. Mummo ilmoitti sulkeneensa tilin itse. Virkailija kertoi, ettei se ole mahdollista. - Mutta, kun minä leikkaisin sen pankkikortin kahtia ja silti vain niitä tiliotteita vain tulee. Sen jälkeen virkailija sai selittää vanhukselle ainakin kolmesti, ettei tili lopeta olemassa oloaan pankkikorttia katkaisemalla. Ja taas vanhus aloitti, mutta kun leikkasin sen kortin kahtia. Saivat kai lopulta tilin suljettua. Eipä tarvinnut korttia enää kahtia leikata.
jos mummo oli 70-75 v, niin varmasti on ollut työelämässä tai muuten yhteiskunnassa 90-luvun alkaessa eli 50-55 vuotiaana. Miten on voinut jäädä tällaiset asiat oppimatta.
Kesällä olin pankissa asioimassa ja kuuntelin yhden vanhan naisen asiointia (yli 70-kymppisen luulisin). Mummo tinkasi virkailijalta, miksi eräästä hänen tilistään tulee tiliotteita, vaikka hän on sulkenut tilin. Virkailija yritti selvittää, koska tili olisi mahdollisesti käyty sulkemassa, koska se oli edelleen ihan olemassa oleva. Olisi ilmeisesti käynyt virhe sulkemisprosessissa. Mummo ilmoitti sulkeneensa tilin itse. Virkailija kertoi, ettei se ole mahdollista. - Mutta, kun minä leikkaisin sen pankkikortin kahtia ja silti vain niitä tiliotteita vain tulee. Sen jälkeen virkailija sai selittää vanhukselle ainakin kolmesti, ettei tili lopeta olemassa oloaan pankkikorttia katkaisemalla. Ja taas vanhus aloitti, mutta kun leikkasin sen kortin kahtia. Saivat kai lopulta tilin suljettua. Eipä tarvinnut korttia enää kahtia leikata.
jos mummo oli 70-75 v, niin varmasti on ollut työelämässä tai muuten yhteiskunnassa 90-luvun alkaessa eli 50-55 vuotiaana. Miten on voinut jäädä tällaiset asiat oppimatta.
vanhuksilla vaan valitettavasti tulee välillä muutakin vaivaa vanhetessaan kuin kipeytynyt lonkka. Vaarini kuoli alzheimerin tautiin ja kamalasta sairaudesta huolimatta, kyllä välillä oli hauskoja hetkiä, kun vaari ihan tosissaan selitti ties mitä juttuja.
niin monet dementoituneet (nuorehkotkin) vanhukset asuvat yksin kotona ja huolehtivat kaiken päivää tosissaan ihan paniikissa kaikenlaisista raha-asioista ja tulevat näin usein huijatuksiskin
joskus harvoin tulee vastaan näitä, jotka melkein itkien tunnustavat kysymättä jääneen maksun tai esim. ujostelevat kysyä ns. tyhmiä. Valitettavasti en saa halata asiakkaita, mutta usein näissä tapauksissa päädytään asian selvittämisen jälkeen niin ihaniin jutteluihin, että herkistytään puolin ja toisin. Tämähän on se asiakaspalvelun suola.
Olipa kiva kuulla tama. Olisipa kaikki muutkin asiakaspalvelijat kuin sina. Olet varmaan just oikealla alalla/
mummo teki ihan oikein kun meni selvittämään asiaa kun omatunto kolkutti. Toivottavasti pääsivät hyvään ratkaisuun ;)