Ja taas meidän lapselle on tulossa lahjattomampi joulu kuin kavereilla...

pohjalta. Ei ole tarkoitus, että ollaan veloissa seuraavan vuoden jouluun asti.



Nykyajan muksuillekin pitäisi opettaa, että joulussa on kyse muustakin kuin lahjoista. Jos ei nyt mistään kristillisestä jutusta niin ainakin yhdessäolosta ja kiireettömyydestä =)

Meillä olisi varaa ostaa kalliimpiakin lahjoja, mutta vieroksun tätä kerskakulutusta ja joulun materialismia. Meillä saadaan kirjoja ja lautapelejä (joita pelataan yhdessä kun kerrankin on aikaa). Lisäksi annetaan lahjakortteja vaateliikkeisiin, jotta lapset voivat ostaa itselleen mieluisa vaatteita (ovat siis jo teinejä). Joka joulu olemme asiasta keskustelleet ja vaikka lapset toisaalta haluaisivatkin ties mitä joulun hittituotteita, päivittelevät kuitenkin joiden luokkakavereiden perheiden meininkiä.

Eikä lahjoje hinta ole verrannollinen niiden tunnearvoon. Edullinen lelu voi olla tosi rakas ja toivottu lahja - miksi tarvitsisikaan ostaa mitään kallista vain hinnan vuoksi tai suurta ja näyttävää näön vuoksi!



Rauhallista ja ihanaa joulua teille! :)

Ei joulun perimmäinen tarkoitus pitäisi olla kalliit lahjat, ja mikäli itsellä ideologiaa riittää, sen voi opettaa myös lapsille. Tietenkin jos itse pitää joulun tärkeimpänä sisältönä kalliita lahjoja ja niiden vertailua, voi olla kurja joulu jokaisella.

Ei pitäisi vanhempien itsensä lähteä siihen surkutteluun ja kadehtimiseen. Eivät tosiaan kaikki varakkaatkaan osta kaikkein kalleimpia härveleitä, hittileluja ym. jota itse eivät pidä kehittävänä tai tarpeellisena.

Meiläkin napurila on parempi auto ja työkaverilla paljon hienompi talo ja toiset ramppaa aina etelässä ja me ei ikinä.



Meillä kaikilla on eri tilanne ja sen kanssa eletään. Ja usko pois, ei raha ja lahjat tee kenenkään lapsuutta sen onnellisemmaksi.

Te ette koe niitä i-podia ym tarpeelliseksi /ette niitä halua ostaa, mutta kaverin perheessa asiat on toisin. Säästämällä tuollaisetkin voi hankkia. Jos lapsesikin niitä haluaa voittahan vaikka säästää yhdessä lapsen kanssa niihin. Ehkä sinultakin 1-2€/viikko irtoaisi niihin niin sitten sinunkin lapsellasi olisi ehkä vuoden päästä sellainen?

eivät kylläkään edes pyydä niitä, kun tietävät, ettei mulla ole sellaisiin varaa, ehkä joskus.



Toivelistoilla on yleensä sellaisia, joita pystyn osin toteuttamaankin, kilttejä ovat :)

ja siellä tulee olemaan perhe, jonka lapset saavat ihan älyttömiä määriä kalliita lahjoja. Näillä lapsilla on oikeasti ihan kaikki, mitä lelukuvastoista löytyy. Meidän lapset saavat muutaman toivomansa lelupaketin, pari kirjaa ja pari pehmeää pakettia sekä kummien ja sukulaisten lahjat. Meillä ei edes ole kyse siitä, ettei olisi varaa hankkia enemmänkin, mutta musta siinä ei ole mitään järkeä. En halua opettaa lapselleni, että joulun sanoma on materia. Eikä lapsi edes joulupukille kirjoittaessaan toivonut mitään älyttömiä juttuja eikä lista ollut pitkä, eli oikeastaan saa ne jutut, joita itse toivoikin.



Lähinnä mietin sitä, miten lapsi, joka uskoo vielä pukkiin, mieltää sen, että toinen saa kaksi kertaa niin paljon paketteja kuin hän itse. TOisaalta ovi olla, ettei edes isossa porukassa huomaa asiaa. Mutta silti ei voi mielestäni lähteä sille linjalle, että ostaa siksi, että toisetkin ostaa. Ja joku jo totesikin, että aina jollain on enemmän kuitenkin.