Miten teillä on varaa olla kotihoidontuella kotona?
Nyt siis tarkoitan niitä, joilla miehen tulot eivät ole suuret. Meille syntyy vuoden alussa vauva ja nyt jo hirvittää että onko töihin pakko palata heti äitiysloman päätyttyä, koska tuntuu toivottomalta että jotenkin elelisi tuolla vajaalla 400 eurolla! Nytkin tekee tiukkaa, vaikka molemmat ovat töissä. Ei juurikaan matkustella eikä ostella mitä sattuu, mutta kun nettotulot ovat yhteensä n.3000-3500 niin kaikki menee mitä tulee. Lapsia on kolme, omakotitalo ja kaksi vanhahkoa autoa.
Kommentit (45)
Kummankin lapsen kohdalla. Mutta onneksi kaikki meni oikein hyvin, puolin ja toisin :)
Mienen nettotulot noin 1800e ja mä saan pienintä kotihoidontukea. Siihen päälle vielä lapsilisät kahdesta lapsesta sekä yhdestä minimielarit.
Tosin nyt miehen nettotulot ovat pienemmän lomautuksen takia, vain noin 1000e.
Tuosta pois sitten yhtiövastike ja lainanlyhennys (n. 500e) plus muut laskut. Tietenkin nyt lainasta maksetaan vain korot.
Kyllä me noilla rahoilla ihan mukavasti elellään. Säästöön ei kyllä jää mitään, eikä pahemmin matkustella ulkomaille, mutta kaikki tarvittava kyllä saadaan.
ja aion olla kotona lapsen kanssa vähintään kunnes hän täyttää 2-vuotta. Rahaa laitoin jo raskausaikana sivuun kaiken mahdollisen ja nyt vanhempainrahakaudella teen samoin. Ei sillä rahalla paljoa juhlita, mutta pääasia on, että voin olla kotona lapsen kanssa.
no kyllähän tuo väliin tiukkaa tekee kun tosiaan saa sen vajaan 400 e ite ja mies saa käteen 1200 e.asutaan toki vuokralla,mutta asumismenoihin se suurin osa silti menee.ja meillä on autolaina myös siihen päälle. kuitenkin joka kuukausi on saatu laskut maksettua ja ruokittua koko perhe.Ylinmääräistä ei jää kyllä koskaan. Nyt tekee varsinkin tiukkaa kun eka kotihoidontuki tuli viime kuussa ja olivat kellalla mokanneet (sanoivat että edellinen verokortti käy myös nyt) vaan eipä käynyt ja veroja lähti 60%.se pistää hieman menettämään yöunia,mutta eeiköhän tästä selvitä :)
tiesin, että jos haluan jäädä kotiin, tarvitaan säästöjä. Nyt ei tarvitse miettiä rahaa, saa olla rauhassa lasten kanssa.
Tuo myös kivasti vaihtelua lapsiarkeen.
vielä kotiin.
Miehelläni on kuukaudesta vaihdellen tulot 1800-2100€, siis käteen jäävä osuus.
Säästäväisesti pitää elää ja talous ei kyllä kestä mitään rikkimenneitä kodinkoneita tms. Päätin jääsä vuodeksi kotiin. Se on kuitenkin niin pieni aika, että ei tarvi itselle ostaa mitään isompaa (talvitakkia tai muuta sellaista).
Lehtitilaukset kannattaa miettiä eli turhat pois. Ja ruokamenoissahan voi säästää. Tässä olen itse huono, koska ruoka on melkein ainut asia johon tuhlaamme.
Omat harrastukset pois ja tietenkin ravintolaillat ja muut rahanmenot.
Veronpalutukset auttoivat meitä nyt selviämään joulusta, saadaan lahjoja ja ihan kunnon joulu muutenkin.
Voisitteko luipua toisesta autosta kotona olosi ajaksi? Voisiko sen ainakin laittaa seisontavakuutukseen?
Matkoista on turha haaveilla nyt, mutta mieluummin olen sen vuoden kotona.
Ja kannataa laskea mitä menee 3 lapsen hoitomaksuihin ja bensoihin ja muuhun sellaiseen.
Minä säästän esim. kotona ollessani sähkölaskua, lämmitän puilla enemmän.
(enkä aio lyhennysvapaata ottaa) sekä tietenkin vastikkeen. Omistan myös auton. Suunnittelemalla pystyy aika paljon vaikuttamaan.
ja aion olla kotona lapsen kanssa vähintään kunnes hän täyttää 2-vuotta. Rahaa laitoin jo raskausaikana sivuun kaiken mahdollisen ja nyt vanhempainrahakaudella teen samoin. Ei sillä rahalla paljoa juhlita, mutta pääasia on, että voin olla kotona lapsen kanssa.
Vain välttämätön ostetaan, ja ruuan suhteen pitää miettiä ettei tuhlaa mihinkään turhuuksiin vaan koittaa olla mahdollisimman taloudellinen.
Niin meillä on eletty silloin, kun tulot ovat pudonneet edeltävästä tasosta hoitovapaalla. Ja tosiaan varmaan suurin osa pitää lainanmaksusta vapaata silloin.
Hetkeäkään en kadu, että olemme eläneet noita aikoja "suu säkkiä myöten", ehtii sitä matkustelemaan ja elämään reilummin myöhemminkin, mutta lasten viettämä pikkulapsiaika kotona on ollut lahja kaikille perheenjäsenille.
Laitapa vähän erittelyä tuloista ja menoista.
meillä mies saa sen noin 1600 kuussa käteen ja minä kodinhoidontuella kotona, vuokrakin aika kova, mutta ei meillä tiukkaa tee, ellei nyt maapallon ympäri haluta matkustaa.. Asuntoakin varten säästetään ja kolme lasta meilläkin..
kun on kotiäiti ehtii ruokaa tehdä alusta asti edullisista raaka-aineista. Lisäksi on aikaa koluta kaikki kirpparit ja ommella lastenvaatteet yms. itse. On aikaa poimia metsästä marjat ja sienet...
Töissä käyvä äiti harvoin ehtii ja jaksaa tehdä yllä mainitsemiani asioita. Silloin rahaa menee enemmän.
Alkuks pelotti et miten pärjätään kun mies sai lomautuksenkin töistä. Nyt minä siis kotihoidontuella ja mies ansiosidonnaisella. Kyllä me nelihenkinen perhe hyvin pärjätään yhden auton kanssa ja ihan halvassa vuokra-asunnossa. Onneks tuli mulle iso veronpalautus niin saadaan hyvin joululahjoja ja rillit mulle.
Eipä me matkusteta, eikä muutenkaan tuhlailla turhuuksiin, mut ei tarvii aina olla hiluja laskemassakaan. Säästötilille ei haluta kajota kun säästetään omaa asuntoa varten, siis sinnekin tulee laitettua jokunen kymppi kuussa vaikka töissä ei ollakaan. Käytämme kirppareita ja myymme pieniä vaatteita pois.
minkä ikäisiä muut lapset ovat.
On aivan eri olla hoitovapaa yhden 1-vuotiaan kanssa kuin vaikkapa 3 lapsen kanssa, joista 2 kouluikäisiä.
Mitä isompi lapsi, sitä isommat menot. Vaikka miten tekee itse ja ostaa kirppiksiltä niin silti.
Perheen tulot n. 3000 netto, 3 lasta (saatu 4 vuoden sisään), 2 autoa, 6v vanha omakotitalo, josta n. 180 000 lainaa. Minä hoitanut lapsia kotona koko ajan, hoidan siihen asti kun nuorin 3v. Tähän on yhdessä sitouduttu ja kaikki rahat täysin yhteiset.
Näin pärjätty
-toinen auto seisontavakuutukseen
-KAIKKI turha ostelu pois
-ruokakulut kasvavat helposti valtaviksi, teen paljon itse, sämpylät ja muut. Ei syödä ulkona jne. Ruokaostokset Lidlistä pääosin, ei ostella herkkuja.
-Kaikki lehtitilaukset, jäsenyydet ym. katkolle
-Ei käydä miehen kanssa baareissa tms.
-Joulu- ym. lahjoiksi pyydetään isovanhemmilta lasten suksia luistimia, jopa talvihaalarit ym. siis jos sattuvat toiveita kysymään..
-kirppiksellä myyn säännöllisesti vanhat lasten tavarat ja niillä rahoilla lapsille uusia vaatteita.
Kuitenkin eletään mielestäni mukavasti ja nautitaan elämästä, kesällä mökkeillään isovanhempien mökeille - muuten ei tehdä edes laivareissuja. Töihin palattuani jatketaan niitä harrastuksia. Motivaatio on niin kova tähän kotihoitoon, että ei tee kyllä yhtään tiukkaa elää pari vuotta näin. 
että toinen auto on myynnissä, sitä emme tosiaan tarvitse kun olen kotona (muuten on molempien töiden takia välttämättömiä). Siitä saa vähän rahaa säästöön, vähän olen säästänyt jo muutenkin, vaikka tiukkaa se on tehnyt. Lehtitilaukset olemme yhtä (aamun sanomalehti) lukuunottamatta jo lopettaneet. Kaupassa pyrimme käymään kerran viikossa, ettei tulisi niin paljon turhaa osteltua. Silti tuntuu että laskuja tulee ovista ja ikkunoista ja pelottaa että miten laskut sitten saa maksettua. Isommat lapset ovat jo koululaisia ja esim. harrastusmenoihin kuluu paljon rahaa. En haluaisi kuitenkaan että lapset joutuvat luopumaan harrastuksistaan kotonaoloni takia. Vaatteita laitan myyntiin, kun näemme tämän tulokkaan sukupuolen. Lyhennysvapaita kuukausia voisi harkita lainan suhteen. Muuten en sitten enää tiedä mistä säästäisi. Nyt on onneksi vielä vuosi edessä kohtalaisilla tuloilla, silti stressaan jo nyt asiasta.
Eikä todellakaan matkustella. Ylimääräiset menot on karsittu hyvin vähiin, meille tulee kolme aikakauslehteä (TM, Me Naiset, Koululainen), muuta laskut ovat vakuutuksia, puhelinlaskut, sähkö, vesi,  lämmitys jne. Kampaajalla/parturissa ei käydä, ei harrasteta (lapsilla 1 maksava harrastus/lapsi), eipä käydä ulkonakaan eikä tupakoida. Säästöön ei jää pennin hyrrää. Valintakysymyshän tämä on. Pieni lapsi kaipaa kuitenkin kaikkein eniten rakkautta ja läsnäoloa, ja siksi olen hoitanut aiemmat, ja hoidan tämän kolmannenkin kotona 3-vuotiaaksi.
Meillä nettotulot saman verran kuin teillä, mukaanluettuna lapsilisät.
Jospa kotihoidontuella olisi vain pari kolme kuukautta? Itse ainakin teen niin tulevaisuudessa, jos toinen lapsi tulee. Kunhan lapsi osaa kävellä ja vähän puhua, on mielestäni ihan sopivassa iässä päivähoitoon laitettavaksi - osa.aikainen hoito olis tietty paras aloitus, jos mahd.
On se vaan niin ankeeta laskea euroja koko ajan ja luopua kaikesta "ylimääräisestä" - ja hidastaa omaa urakehitystä. Stressaantuneesta äidistä lapsi kärsii enemmän kuin päivähoidossa olemisesta. Parisuhteesta puhumattakaan. 
meillä mies saa sen noin 1600 kuussa käteen ja minä kodinhoidontuella kotona, vuokrakin aika kova, mutta ei meillä tiukkaa tee, ellei nyt maapallon ympäri haluta matkustaa.. Asuntoakin varten säästetään ja kolme lasta meilläkin..