Mitä haittaa voi olla siitä, että on hiukan humalassa lasten aikana?

http://www.lasinenlapsuus.fi/

Kysyin suoraan heiltä että mitä mieltä ovat siitä, että kun isän kanssa lauantaisin juodaan viiniä?

Ovatko he kokeneet sen pelottavana, ahdistavana?

Tyttö 18v vastasi että Hä? Juottekste muka joskus? Emmä oo huomannu.

Kerroin että juu, viikonloppuisin ollaan illalla viiniä juotu kun perheen kesken ollaaan leffaa katsottu tai pelattu tai syöty. Mutta meillä on viini ollut tavallisessa lasissa niinkuin lapsilla limua. Ei he ole tajunneet, Eikös sellaiseta mene känniin kysyi poika. Mies sitten sanoi että menee toki ja on hänkin humalassa ollut, mutta lapset vaan nauroi että ette te oo ees oikeita humalaisia nähny jos noin väitätte!

Ja todellakin sattaa meillä olla kahden litran valkkaripönttö illaksi.

Lapsen eno ja täti tulivat kylään, ja nautittiin myöhäinen lounas kahden ja kolmen välillä. Ruoan kanssa jokainen aikuinen nautti kaksi lasillista viiniä, joka sopi mainiosti ateriaan. Lapsi näki alkoholin käytön, kenties huomasi keskustelun muuttuneen piirun verran hilpeämmäksi, ja noin neljän tunnin päästä sukulaiset lähtivät autolla kotiin.



Mistä traumat syntyivät ja miten tulevat vaikuttamaan lapseni pärjäämiseen elämässään?

Mutta kirjoitinkin jo, että pelko reaktiokyvyn hidastumisesta ja onnettomuudesta on mielestäni liioiteltu.

Reaktiokykyni alenee myös kun olen väsynyt tai ajatuksissani.



ap

ja mielipiteesi. Kukaan meidät tunteva ei taatusti pidä meitä alkoholisteina. ap

-79

juomatavoista. Suomalaisessa luonteessa istuu tiiviisti ALKOHOLISMI! Mitään muuta ei ole.



Lapset traumatisoituvat liian aikaisesta päiväkotiin viemisestä, purkkiruuasta, imettämättömyydestä, televisiosta, Kuoma-kengistä ja Lassie-puvuista. Löysätkää pipojanne.



Olen nainen, joka meni hoitoon puolivuotiaana, olin mukana aikuisten illanvietoissa ja minua ei ole imetetty.



Normaali ihminen olen. Lasten kanssa rentoa ja elämä mukavaa.

niin ei se kaadu mamman satunnaiseen hiprakkaan. Pullalta tuosuvat tiukkisäidit menkää nyt vähän itseenne.

Ja pidämme sitä ihan hyvänä asianakin. En usko, että lastensuojeluasiasta tulee mitään ongelmaa, koska emme tosiaan ole alkoholisteja ja emme ole niin humalassa. On kuitenkin hyvä, että viranomaistaholta asiaa kontrolloidaan ja seurataan, koska eiväthän he voi tietää automaattisesti että me emme ole alkoholistiperhe. Vastaavassa kontrollissa joku alkoholistiperhe voi "jäädä kiinni" ja se taas on hyvä asia. ap

myös kerran kymmenessä vuodessa itsensä humalaan juova ihminen voi olla vaaraksi lapsille. Alkoholistit ovat sitä paitsi mestareita selittämään itselleen, että eivät ole alkoholisteja. Harva myöntää alkoholismiaan.

Mielipiteitähän tässä kyselin.



ap

sukulaisperheen alkoholisti-isä tuli kaupungilla vastaan ja puhui minulle humalassa. Minua pelotti. Minua pelotti myös nähdä paikallinen puliukko kadunkulmassa. Puliukko huuteli ohikulkijoille. Tuollaisilta kokemuksilta olisin halunnut välttyä.

juomatavoista. Suomalaisessa luonteessa istuu tiiviisti ALKOHOLISMI! Mitään muuta ei ole. Lapset traumatisoituvat liian aikaisesta päiväkotiin viemisestä, purkkiruuasta, imettämättömyydestä, televisiosta, Kuoma-kengistä ja Lassie-puvuista. Löysätkää pipojanne. Olen nainen, joka meni hoitoon puolivuotiaana, olin mukana aikuisten illanvietoissa ja minua ei ole imetetty. Normaali ihminen olen. Lasten kanssa rentoa ja elämä mukavaa.

Koko elämä on pelkkää traumaa:)

http://www.lasinenlapsuus.fi/

kato nuo julisteet...miltä lapsesta tuntuu,oikeesti!!!Jos tietäisin kuka olet tekisin lastensuojeluilmoituksen heti.Jos yksi katsoo läpi sormien se voi mennä ohi seuraavaltakin!!

Lue Annikka Taiton kirjoja tai tuo lasinen lapsuus seminaari mikä oli Mikkelissä.

todellakin se oli inhottavaa. EN sitä silloin näyttänyt. Muistan kuitenkin semmoisen vähän kouraisevan pahan olon sisällä. Ja nyt aikuisena tajusin että koin turvattomuutta silloin.

Meillä toimitaan samoin :) Joskus ruoan kanssa viiniä ja sitten ruoan jälkeenkin voi maistua. Ja lapsi on kotona.



Ja itse olen alkoholistiperheestä.

omia lapsuuskokemuksia normaalista alkoholin juomisesta? Siis sivistyneestä. Lasillisesta tai parista? Huomasitteko vanhemmissanne rajunkin muutoksen?

niitä ihmisiä, joilla on omasta lapsuudesta ikäviä kokemuksia alkoholia käyttäneistä ihmisistä. Suomessa todella monet kärsivät alkoholismista, ja se on fakta. Tämän takia monet ovat lapsena joutuneet joko omassa perheessä tai lähipiirissä kohtaamaan alkoholisoituneita ihmisiä.



Ja tällä en nyt tarkoita, että ap ja miehensä olisivat alkoholisteja tai alkoholin suurkuluttajia, vaan sitä että heti tuomitaan, jos sanoo, että itse on lapsena pelännyt tai ei halua juoda omien lastensa nähden. Outoa.

Ap:lle luettavaa: <a href="http://www.lasinenlapsuus.fi/" alt="http://www.lasinenlapsuus.fi/">http://www.lasinenlapsuus.fi/</a&gt;

Sulla on puurot ja vellit aivan sekaisin.

Suomi on täynnä sekaisin olevaa porukkaa, mutta tämä vielä töissä oleva jengi, 40 - 50 -luvulla syntyneet ovat usein eläneetkin alkkariperheessä. Ja se vasta touhua olikin! Ei ollut lastensuojelulakia vahtimassa erehtyväisiä vanhempia.

Moni teistäkin on tämän ikäluokan lapsia. Tai näiden ihmisten vanhemmat, heidän vanhempansa jne.: ennen annettiin selkäänkin, niin, että silmissä musteni. Mutta tämä ikäluokka eli ennen 70 - 80 -lukua syntyneet, olisivat tappaneet jo itsensä, koska elämä oli niin perseestä??!!! Kyllä tämä nuorempi porukka voi huonommin. Ei mitään epäilystä.

Kylän humalaiset huutelivat rivouksia ohikulkeville tytöille. Humalainen enoni putosi parvekkeelta temppuiltuaan aikansa kaiteella, kaksi kännistä naista repivät toistensa hiuksia ja kirkuivat tätini häissä.

Silti en ole saanut traumoja, tietääkseni???

Ihmiset tekevät selvinpäinkin jopa kauheampia tekoja (sodat, eläinrääkkäys, pedofiilia, murhat, kidutukset jne.)

Jostain muusta täytyy nyt tämä "alkoholipelko" johtua.

sukulaisperheen alkoholisti-isä tuli kaupungilla vastaan ja puhui minulle humalassa. Minua pelotti. Minua pelotti myös nähdä paikallinen puliukko kadunkulmassa. Puliukko huuteli ohikulkijoille. Tuollaisilta kokemuksilta olisin halunnut välttyä.

kukin tyylillään ja koitetaan saada lapsillemme turvallinen lapsuus.

Itselläni melkein absolutisti äiti (traumoja lapsuuden kodista) ja isä joka otti välillä ihan reippaastikin. kuitenkaan ei ollut alkoholisti. kaipa minun hoivaviettini on sitten jo silloin alkanut kun muista itkeneeni sitä kun isä oksenteli vessassa. luulin että kuolee. Nykyäänkin en halua nähdä rakkaitani sammumispisteessä asti...minulle vaan tulee niin PAHA olla toisen puolesta. Mutta tämä siis minun ongelmani eikä johdu varmaankaan traumasta lapsuudesta jolloin ryypätty :)

itse voin muutoman situkan juoda tai drinksun baarissa muuten ei maistu vaikka kuinka "pakotan" itseni.

Minusta kohtuu käyttöä viininkin kanssa olisi teidän tapauksessa lasillinen punaista ja toinen valkoista jos molempia haluatte kerta ottaa.

niin sen alkoholin ja tietynlaisen käyttäytymisen yhdistää automaattisesti. Ei siinä juurikaan auta, että joku muu olisi käyttänyt alkoholia sivistyneesti. Alkoholi=tapahtuu pahoja asioita.

Ja kyllä, jos isä otti viinaa, niin helvetti oli irti. Se kun ei osannut ottaa vähän ja sivistyneesti vaan joi itsensä aina kaatokänniin, jossa oli väkivaltainen. Olen pelännyt koko lapsuuteni ja valvonut öitä miettien, pitäisikö soittaa poliisille. Olen edelleen katkera äidilleni, että ei ottanut eroa vaan pakotti minut kokemaan sen kaiken. Ja ei, itse en ole absolutisti, mutta en myöskään tykkää huidella humalassa.

omia lapsuuskokemuksia normaalista alkoholin juomisesta? Siis sivistyneestä. Lasillisesta tai parista? Huomasitteko vanhemmissanne rajunkin muutoksen?