Miten lapsettomat avoparit uskaltaa ottaa isoja asuntolainoja?

minäkin olen miettinyt. Esim. veljeni, vähän päälle parikymppinen. Hyvä ammatti ja vakkariduuni joo, mutta esim. avopuoliso opiskelee... Lainaa n. 1800000 ja onhan talo kyllä kieltämättä hulppea=)

nelonen pisti sitten vahingossa yhden nollan liikaa=D

Mua ei kyllä ole toisten asuntolainat, lapsellisuudet ja lapsettomuudet tähän asti huolettaneet pätkän vertaa! Ei kannattais sinunkaan ap, niillä päätäsi vaivata.:)

lähes kahden miljoonan euron laina onkin aika paha, mutta jos kohtuullinen, niin ei kai siinä mitään.

Vastikäänhän ei julkaistu tutkimusta, jonka mukaan pikkulasten vanhemmat eroavat herkimmin...

. Lapsettomat avoparit tunnetusti eroaa herkemmin kuin avioliitossa olevat tai pitkään avoliitossa olleet parit joilla on lapsia. Minä en ainakaan uskaltaisi lähteä ostamaan yhteistä asuntoa ennen kuin olemme naimisissa ja vakavasti aikeena olla yhdessä forever.

ÖÖÖ..eikös just taannoin, ehkä peräti männäviikolla ollut juttua että nimenomaan vauvaperheiden vanhemmat eroaa...

omaa jos ei lainaa ota. Me otimme lapsettomana avopariskuntana asuntolainan. Talon ostimme rauhalliselta omakotitaloalueelta. Nyt meillä on vauva ja omaa taloa maksetaan koko ajan pois. Raha-asiat on aina luovittu järkevästi, säästössä on aina suuri summa säästötilillä. Josta ei ronkita penniäkään kuin vaan äärimmäisessä hädässä. Nyt jään lapsen kanssa vielä kotiin nauttimaan kelan hulppeista kotihoidontuista.

Taloa ostaessamme emme edes havitelleet mitään hulppeuksia, juuri sen vuoksi jos vaikka toinen jää työttömäksi tms. Talo on ihan tavallinen tiiliomakotitalo. Tähän meillä on varaa. Kuukausittainen lainanlyhennys järkevä.

. Lapsettomat avoparit tunnetusti eroaa herkemmin kuin avioliitossa olevat tai pitkään avoliitossa olleet parit joilla on lapsia. Minä en ainakaan uskaltaisi lähteä ostamaan yhteistä asuntoa ennen kuin olemme naimisissa ja vakavasti aikeena olla yhdessä forever.

ÖÖÖ..eikös just taannoin, ehkä peräti männäviikolla ollut juttua että nimenomaan vauvaperheiden vanhemmat eroaa...

Ostimme mieheni kanssa 1,5v seurustelun jälkeen yhteisen asunnon. Avoliitossa ennen lapsia elimme monta vuotta. Papin aamen tuli vasta kolmen lapsen ja 14v yhteiselon jälkeen. Tuonkin jälkeen on perheemme kasvanut vielä yhdellä lapsella.



Jos olisimme tuon ajan ennen lapsia ja avioliittoa maksaneet vuokraa olisivat rahat menneet "hukkaan". Nyt olemme maksaneet taloa kokoajan itsellemme.



Ja jos ero tulee ei siinä auta yhteiset vuodet,papit eikä lapset.

miten lapsiperheet uskaltavat ottaa lainaa niin järjettömästi. On kuitenkin vastuu niistä lapsista, eikä heidän kotiaan voi välttämättä tosta vaan myydä. Pitää ajatella kouluja, kavereita, harrastuksia jne.jne.

Ei kai sitä kokoaikaa ajatella, että jos tässä kuiten erotaan. Olis kamalan kuluttavaa tuomonen ajattelu. Ja toisaalta eikö se ole heidän oma asia jos lainan ottavat.

en ymmärrä miksi ihmiset ottavat niin isoja lainoja. Toki niitä monella on varaa maksella jos kaikki hyvin, eli ei työttömyys tai sairaus iske, mutta itseäni moinen ahdistaa. Mutta me olemme erilaisia, vaikka itse olen lapsuuteni omakotitalossa asunut, niin itse en kaipaa sitä punaista mökkiä ja perunamaata. Viihdyn kerrostalossa, elämä on mukavan huoletonta ja kaikki on lähellä (niin kaupas, palvelut kuin myös luonto). Joskus kesällä sitä miettii kuinka kiva oma piha olisi (ja oikeastaan viime kesä oli pitkiin aikoihin kunnon kesä milloin asia tuli mieleen!) mutta tuostakin "ongelmasta" pääsee kun vuokraa esim. kuukaudeksi hyvinvarustellun mökin jostakin, pystyy vaikka töissä käymään sieltä käsin.



Ja sitäkin ihmettelen kun moni sanoo että kaipaa lisää tilaa, mitä se tilankaipuu oikein on? Meillä on tv (jota tosin aika vähän katsotaan) olohuoneen nurkassa, emme kaipaa sille omaa huonetta. Muutenkin maallista omaisuutta on aika vähän, jos vertaan moniin tuttuihin. Meillä ei ole erikseen arki- ja juhlalautasia, ei valtavia matto ja verhopinoja varastossa, ei laatikoittain muovikrääsäleluja, eikä jos jonkinlaista koriste-esitennet pitkin poikin asuntoa. Joten tuntuu että asunnossa on ihan ok tilaa, vaikka monella neliöitä on puolet enemmän :) Olemme ihan onnellisa, ja tämä asuminen mahdollistaa myös sen, että on varaa matkustaa jne. eikä tarvitse oikeastaan koskaan laskea euroja.

miten lapsiperheet uskaltavat ottaa lainaa niin järjettömästi. On kuitenkin vastuu niistä lapsista, eikä heidän kotiaan voi välttämättä tosta vaan myydä.

on maksaa lainansa kun molemmat voi olla töissä. Ainakin tällä palstalla on naisen unelmana se monen vuoden kotiäitiys + iso omakotitalo = aika hankala yhtälö.