Lue keskustelun säännöt.
Mikä on ettei anopille mene jakeluun ettemme halua lapsille suklaakalentereita?!
29.11.2010 |
No niin. Taas ne annettiin 2 v ja 4 v lapsille ne suklaajoulukalenterit. Ilman, että kysyttiin vanhemmilta mitään. Sama taistelu jo 4 vuotta. Anoppi on läski ja haluaa kait meidänkin lapset sellaisiksi? Meillä kun sitä namia ei joka päivä napostella.
Oma äitini sentään tajuaa, kun sanotaan. Tämä touhutäti ei. Ärsyttävintä on, että suoraan annetaan lapsille ja sitten äiti (isä) saa olla se ilkeä joka asiasta naputtaa.
Onko tämä vaan meidän perheen ongelma?
Joulu on vaan kerran vuodessa vaan... Niin on kuten pääsiäinen, vappu, juhannus jne. Ja aina joku samanlainen juttu meneillään.
Kommentit (98)
lapsillesi lahjoja. Varmasti niissäkin on liikaa keinokuituja ja väärät värit, joista voi saada ihottumaa.
Miksi muuten niin monella mummolla palvelutalossa on suklaakalenteri? Vaikka se suklaa vie terveyden ja tuhoaa aivot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli Rakas kiltti Jumala, varjele minua tuollaisilta miniöiltä sitten aikanaan. Ole kiltti ja anna minulle täysipäinen miniä. Aamen.
kun ihmetellä kuinka tiukkapipoista äitiä täällä on. Ei siis voi antaa suklaakalenteria lapselle hampaiden takia. Muistan että omassa lapsuudessa joulukalenteri oli aivan ihana aamun kohokohta.
Ja minulla ei ole siis yhtään reikää hampaissa ja hoikkakin olen. Ja antakaa vaikka pala juustoa jos hammaspeikot vaivaa. Ai niin, mutku juustossa on rasvaa ja lapset voi sitten lihoa...:/
eli Rakas kiltti Jumala, varjele minua tuollaisilta miniöiltä sitten aikanaan. Ole kiltti ja anna minulle täysipäinen miniä. Aamen.
ja vaihtaisin, jos uskoisin johonkin jumalaan ja rukoilisin, nuo miniät sanaan anoppi, ja kiittäisin omastani, joka sentään on tolkun ihminen.
Anoppi on vain kerran elämässään lastenlastesi mummo ja haluaa muistaa heitä jotenki. Lapsesi ovat myös anopin sukulaisia, halusit tai et!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli miniä kuinka nipo tahansa, niin on mielestäni ihan ymmärrettävää harmistua, jos on erikseen sanottu, että lapsille ei anneta suklaakalenteria, ja sellainen kuitenkin tuodaan. Vanhempien toivomuksia pitäisi kuunnella. Oma lapseni ei saanut 2-vuotiaana suklaakalenteria, viime vuonna mummilassa oli suklaakalenteri ja kaveri salaa sitten avasi kaikki luukut ja söi puolet suklaista kerralla! Jäi sitten loput suklaat saamatta ja kalenteri lensi vauhdilla roskiin.
Tänä vuonna - lapsi on nyt 4-vuotias - molemmat mummit toivat suklaakalenterin ja toinen mummi toi myös alle 1-vuotiaallemmekin, ettei tule paha mieli... Kysyin sitten ihan ystävällisesti, että voinko laittaa tämän säästöön ensi vuoteen ja totesi, että voi, mutta saattoi tietysti pahoittaa mielensä. En vain tajua, miten 10 kk vanha söisi suklaata, kun ei vielä ole aloittanut maitotuotteitakaan (tai siis on maistellut pieniä määriä rahkaa). Samalla laitoin sitten säästöön ensi vuotta varten sen toisenkin suklaakalenterin, koska lapsella on jo yksi suklaakalenteri. Jos mummi haluaa välttämättä, että saa syödä senkin, niin sitten sen sallin, mutta muuten olen sitä mieltä, että yksi suklaakalenteri riittää. Lapsillamme on lisäksi kuvakalentereita kummallekin 2 kpl muilta sukulaisilta ja itse ostimme jo lokakuussa lapsen toivoman legokalenterin. Juuri äsken kuskasin legokalenterin vähin äänin varastoon. Jos ei muista sitä, saa senkin ensi vuonna.
Olen ehkä vähän nipo, mutta kohtuus kaikessa. Kohtuus suklaan syömisessä, kohtuus tavaramäärässä, kohtuus siinä, miten paljon aikaa menee avata kalentereiden luukkuja aamuisin. Niin, ja perinne meillä siis on pieni joulupukkijääkaappimagneetti, jonka säkkiin ilmestyy joka joulukuun aamu esim. rusinapaketti tai pipari. Tästä perinteestä en luovu, koska lapsikin sen muistaa hyvin.
Harmittaa vietävästi hyvää tarkoittavat isovanhemmat, jotka eivät voi kysyä, onko lapsella jo joulukalenteria tai kaukaisemmat sukulaiset, jotka tuovat niitä ihania kuvakalentereita tukuttain. Ihanaa, kun muistavat. Mutta saan kai minäkin olla harmistunut, kun en sitä heille sano. Paitsi anopille nyt sanoin tuosta 1-vuotiaan kalenterista ja nyt vähän harmittaa. Olisin voinut pitää mölyt mahassa ja laittaa kalenterin hiljakseen piiloon ja kaikki olisivat olleet tyytyväisiä. Näin sitä oppii.
... anna arvo anopillekin.
Ja totuus on, että lapset pitävät suklaakalenterisata
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja nyt tömähdän ja kovaa maahan.
Eli täällä on kanta, että karkkia saa antaa vaikka joka päivä vaikka onkin kyse vain yhdestä karkista ja "vain" 24 päivästä.
Siis meillä on eskari ja koululainen, enkä todellakaan osta heille suklaakalentereita. Mieluummin maksan reilummin ja ostan tavarakalenterit, joilla voi sitten vielä leikkiäkin. (lego, petshop).
Ja tämä ei ole mistäään läskeistä kyse, vaan hampaista. Joo, tiedän hampaat voi pestä, mutta silti ajatuskin puistattaaa 24 päiväisestä karkin syömisestä.
Ja toisekseen se suklaahan on aivan kamalaa. Mieluummin ostan levyllisen sinistä lauantaiksi ja syökyyt silloin kerralla koko levyn jos haluavat, mutta ei "palanen silloin ja toinen tällöin".
Niin kuin joku mainitsikin, niin varmasti jos ap olisi kertonut ostaneensa itse kalenterit, niin varmasti olisi jo uhkailtu lastensuojeluviranomaisilla.
Eli kannattaa ostaa tavallinen kuvakalenteri.
Yksi pieni suklaa 24 päivän ajan. Huh huh. Iiiiiihan kauheaa :D Itsekin olen pienenä syönyt joka joulukuu suklaakalenterista suklaan. Ja ajatella, joskus niitä kalentereita meni useampikin ;) Reikiä ei ole ikinä ollut hampaissa, ja kokokin on 172/62. Eli en ole edes läski!
Kumpikohan on oikeasti pahempi? Se että annat joka lauantai kokonaisen suklaalevyn per lapsi, kuin yksi pala suklaata 24 päivän ajan. Hmmm. Ja sitten et kai oleta että lapsillasi on samanlainen maku kuin sinulla? :D
Älä oikeasti viitsi, ne reiätkin hampaisiin voi tulla ihan muusta syystä, suuremmalla todennäköisyydellä vanhempien omaa syytä, vaikka eivät karkkia antaisikaan. Toivottavasti et koskaan ole syönyt samalla lusikalla lapsen kanssa tai samaa jäätelöä. Myöskään pusua ei saa suulle antaa. Bakteeri saattaa tarttua lapseen.
Itse ostin kyllä lapsilleni suklaakalenterin, koska yksi sellainen ei ole mielestäni paha. Anoppi on sitä mieltä ettei moista tarvita ja lahjoittaa aina kuvakalenterin kun "se on niin kiva kun saa katsoa ne kuvat." Just joo. Ihan ok, ei se mua haittaa. Mutta mun oma äiti!! Siihen palaa käämit. Se ei todellakaan tajua sitä rajaa, joka on vanhemman ja isovanhemman päätäntävallan välissä. Hän olisi jo ostamassa niitä lelukalentereja, mihin minä kyllä vedän rajan! Joulukuussa on synttärit vielä joulun lisäksi, ei siis todellakaan sellaista tilpehööriä meille kiitos. Tämän olen sanonut suoraan, mutta uhkaa silti ostaa ainakin mummolaan. Siitä vain. Sitten ei joulukuussa enää vierailla mummolassa... Vanhemmilla on oikeus ja VELVOLLISUUS päättä rajoista omalle lapselle. Näitä rajoja tulisi isovanhempienkin noudattaa.. Ja uskokaa pois. Joku joulukalenteri on pisara valtameressä...
Esimerkiksi sellainen on hyvä, että lapsenlasta ei ilman vanhempaa oteta kyläilemään. Tai että lapsenlapsia ei tulla hoitamaan, koska vanhempien asiahan se on lapsistaan huolta pitää. Tai kenellekään ei anneta lahjoja ja joulu vietetään siellä, missä on kivaa eikä siellä, missä laset ja miniät koko ajan natisevat.
Ja sitä paitsi. Meidän lapset on hoidossa todella harvoin isovanhemmilla ja silloinkin vain, jos on pakko. Esim. joku pakollinen meno, mihin ei voi lapsia ottaa mukaan. Hyvin hyvin harvoin sitten niin, että äiti ja isi saa vapaaillan.
Itse asiassa mummut mankuu lapsia enemmänkin hoitoon, mutta koska olen sitä mieltä, että meillä vanhemmilla on vastuu lapsiemme kasvatuksesta, lapset ovat kotona mahdollisimman paljon. =)
Jokaisella meistä on näetkön omat periaatteensa. Eläkäämme niiden mukaan (tai ainakin pyritään elämään, ellei yli-innokkaat isovanhemmat tee kaikkeansa estääkseen sen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ei uskalla ottaa lapsia yökylään, kun kuitenkin tulee tarjonneeksi jotain väärää. Joka kerta kun ehdotetaan, se alkaa selittää, että jos hän antaa sokeria vahingossa, ei hän uskalla niitä ottaa.
Tekosyy, mutta ei sille enää mitään voi, kun aikanaan menin huomauttamaan syöttämisistä.
Jos vastassa olisi nipo-kontrollifriikkiminiä, jolle kelpaa kyllä lastenhoitoapu, mutta ei kelpaa tapani hoitaa lapsia :-).
Hoitaa äiti sitten itse kun osaa paremmin :-).
Oli miniä kuinka nipo tahansa, niin on mielestäni ihan ymmärrettävää harmistua, jos on erikseen sanottu, että lapsille ei anneta suklaakalenteria, ja sellainen kuitenkin tuodaan. Vanhempien toivomuksia pitäisi kuunnella. Oma lapseni ei saanut 2-vuotiaana suklaakalenteria, viime vuonna mummilassa oli suklaakalenteri ja kaveri salaa sitten avasi kaikki luukut ja söi puolet suklaista kerralla! Jäi sitten loput suklaat saamatta ja kalenteri lensi vauhdilla roskiin. Tänä vuonna - lapsi on nyt 4-vuotias - molemmat mummit toivat suklaakalenterin ja toinen mummi toi myös alle 1-vuotiaallemmekin, ettei tule paha mieli... Kysyin sitten ihan ystävällisesti, että voinko laittaa tämän säästöön ensi vuoteen ja totesi, että voi, mutta saattoi tietysti pahoittaa mielensä. En vain tajua, miten 10 kk vanha söisi suklaata, kun ei vielä ole aloittanut maitotuotteitakaan (tai siis on maistellut pieniä määriä rahkaa). Samalla laitoin sitten säästöön ensi vuotta varten sen toisenkin suklaakalenterin, koska lapsella on jo yksi suklaakalenteri. Jos mummi haluaa välttämättä, että saa syödä senkin, niin sitten sen sallin, mutta muuten olen sitä mieltä, että yksi suklaakalenteri riittää. Lapsillamme on lisäksi kuvakalentereita kummallekin 2 kpl muilta sukulaisilta ja itse ostimme jo lokakuussa lapsen toivoman legokalenterin. Juuri äsken kuskasin legokalenterin vähin äänin varastoon. Jos ei muista sitä, saa senkin ensi vuonna. Olen ehkä vähän nipo, mutta kohtuus kaikessa. Kohtuus suklaan syömisessä, kohtuus tavaramäärässä, kohtuus siinä, miten paljon aikaa menee avata kalentereiden luukkuja aamuisin. Niin, ja perinne meillä siis on pieni joulupukkijääkaappimagneetti, jonka säkkiin ilmestyy joka joulukuun aamu esim. rusinapaketti tai pipari. Tästä perinteestä en luovu, koska lapsikin sen muistaa hyvin. Harmittaa vietävästi hyvää tarkoittavat isovanhemmat, jotka eivät voi kysyä, onko lapsella jo joulukalenteria tai kaukaisemmat sukulaiset, jotka tuovat niitä ihania kuvakalentereita tukuttain. Ihanaa, kun muistavat. Mutta saan kai minäkin olla harmistunut, kun en sitä heille sano. Paitsi anopille nyt sanoin tuosta 1-vuotiaan kalenterista ja nyt vähän harmittaa. Olisin voinut pitää mölyt mahassa ja laittaa kalenterin hiljakseen piiloon ja kaikki olisivat olleet tyytyväisiä. Näin sitä oppii.
mutta suklaata ei saa olla, koska se on vaaraksi.
Miksi se puoliski syöty mummolan kalenteri lensi roskiin? Määräätkö mummolassa kaikesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ne ehdottomat karkkipäivät ovat erittäin haitallisia jo pelkästään järkyttävän insuliinipiikin takia. Ja tutkittu on myös sitä, mihin se viikonlopun karkkipussi vaihtuu vanhempana , eikä tulokset ole niin ihania kuin luulisi..
Että löysätäänpäs pipoa, käytetään maalaisjärkeä :)
Oli miniä kuinka nipo tahansa, niin on mielestäni ihan ymmärrettävää harmistua, jos on erikseen sanottu, että lapsille ei anneta suklaakalenteria, ja sellainen kuitenkin tuodaan. Vanhempien toivomuksia pitäisi kuunnella. Oma lapseni ei saanut 2-vuotiaana suklaakalenteria, viime vuonna mummilassa oli suklaakalenteri ja kaveri salaa sitten avasi kaikki luukut ja söi puolet suklaista kerralla! Jäi sitten loput suklaat saamatta ja kalenteri lensi vauhdilla roskiin. Tänä vuonna - lapsi on nyt 4-vuotias - molemmat mummit toivat suklaakalenterin ja toinen mummi toi myös alle 1-vuotiaallemmekin, ettei tule paha mieli... Kysyin sitten ihan ystävällisesti, että voinko laittaa tämän säästöön ensi vuoteen ja totesi, että voi, mutta saattoi tietysti pahoittaa mielensä. En vain tajua, miten 10 kk vanha söisi suklaata, kun ei vielä ole aloittanut maitotuotteitakaan (tai siis on maistellut pieniä määriä rahkaa). Samalla laitoin sitten säästöön ensi vuotta varten sen toisenkin suklaakalenterin, koska lapsella on jo yksi suklaakalenteri. Jos mummi haluaa välttämättä, että saa syödä senkin, niin sitten sen sallin, mutta muuten olen sitä mieltä, että yksi suklaakalenteri riittää. Lapsillamme on lisäksi kuvakalentereita kummallekin 2 kpl muilta sukulaisilta ja itse ostimme jo lokakuussa lapsen toivoman legokalenterin. Juuri äsken kuskasin legokalenterin vähin äänin varastoon. Jos ei muista sitä, saa senkin ensi vuonna. Olen ehkä vähän nipo, mutta kohtuus kaikessa. Kohtuus suklaan syömisessä, kohtuus tavaramäärässä, kohtuus siinä, miten paljon aikaa menee avata kalentereiden luukkuja aamuisin. Niin, ja perinne meillä siis on pieni joulupukkijääkaappimagneetti, jonka säkkiin ilmestyy joka joulukuun aamu esim. rusinapaketti tai pipari. Tästä perinteestä en luovu, koska lapsikin sen muistaa hyvin. Harmittaa vietävästi hyvää tarkoittavat isovanhemmat, jotka eivät voi kysyä, onko lapsella jo joulukalenteria tai kaukaisemmat sukulaiset, jotka tuovat niitä ihania kuvakalentereita tukuttain. Ihanaa, kun muistavat. Mutta saan kai minäkin olla harmistunut, kun en sitä heille sano. Paitsi anopille nyt sanoin tuosta 1-vuotiaan kalenterista ja nyt vähän harmittaa. Olisin voinut pitää mölyt mahassa ja laittaa kalenterin hiljakseen piiloon ja kaikki olisivat olleet tyytyväisiä. Näin sitä oppii.
mutta suklaata ei saa olla, koska se on vaaraksi.Miksi se puoliski syöty mummolan kalenteri lensi roskiin? Määräätkö mummolassa kaikesta?
Se oli lapselle rangaistus, kun meni kielloista huolimatta avaamaan kaikki luukut. Ei siitä kalenterista ollut enää mitään hyötyä, kun ne suklaat oli pitkin lattioita ja puolet syötyinä. Mies sitten heitti sen avatun kalenterin pois, ja mummi keräsi suklaat kulhoon, josta tarjottiin sitten ihan kaikille vieraille. Sai lapsikin sitten jollakin vierailulla sieltä kulhosta yhden ottaa, mutta harmitti varmasti, kun serkut avasivat kalenterin luukkuja, ja itsellä ei ollut enää mitään.
Meidän mummi olisi ehkä voinut kiukun laannuttua tunkea ne suklaat takaisin luukkuihin, jotta lapselle ei tulisi paha mieli, ja ehkä siksi mies halusi heittää sen kalenterin roskiin heti. Kyllä sen lapsen piti siitä jokin opetus saada. :)
Ja siis mummi ei vastustanut kalenterin heittämistä roskiin. Oli ihan yhtä vihainen kuin me vanhemmatkin.
En siis vastusta suklaata noin yleensä vaan siis suurina määrinä. Yksi pipari ja yksi suklaa päivässä ok. Kaksi suklaata ja pipari liioittelua mutta ok, jos mummi välttämättä haluaa. Paitsi että sitten vaihdan sen piparin xylitol-pastilleihin tai tarroihin (myös pieniä esineitä tulee siitä jääkaappimagneettipussista). Kuten jo aiemmin sanoin, kohtuus kaikessa. Reagoin aika voimakkaasti moninkertaisiin juttuihin, koska en itse ole ikinä pysynyt lapsena kohtuudessa ja kärsin lihavuudesta. Ehkä ap:llakin on jokin tällainen tausta ja siksi tulee ylireagoitua. Kaikilla meillä on lastimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ne kalenterisuklaat ovat yleensä pahoja jo nyt niin ei se ainakaan yhtään parane siitä että härskiintyy kaapissa vuoden.
syö itse tai syötä naapurin lapsille.
että mielestäni 1-vuotiaamme ei tarvitse minkäänlaista kalenteria eikä missään nimessä ainakaan mitään syötävää!
ne sun lapset menee pilalle kun ne suklaat syö. Heitä ne nyt helvetti pian roskiin. Laita anopille porttikielto ja mies ulkoruokintaan.
Tänä vuonna - lapsi on nyt 4-vuotias - molemmat mummit toivat suklaakalenterin ja toinen mummi toi myös alle 1-vuotiaallemmekin, ettei tule paha mieli... Kysyin sitten ihan ystävällisesti, että voinko laittaa tämän säästöön ensi vuoteen ja totesi, että voi, mutta saattoi tietysti pahoittaa mielensä. En vain tajua, miten 10 kk vanha söisi suklaata, kun ei vielä ole aloittanut maitotuotteitakaan (tai siis on maistellut pieniä määriä rahkaa). Samalla laitoin sitten säästöön ensi vuotta varten sen toisenkin suklaakalenterin, koska lapsella on jo yksi suklaakalenteri. Jos mummi haluaa välttämättä, että saa syödä senkin, niin sitten sen sallin, mutta muuten olen sitä mieltä, että yksi suklaakalenteri riittää.Olen ehkä vähän nipo, mutta kohtuus kaikessa. Kohtuus suklaan syömisessä, kohtuus tavaramäärässä, kohtuus siinä, miten paljon aikaa menee avata kalentereiden luukkuja aamuisin. Niin, ja perinne meillä siis on pieni joulupukkijääkaappimagneetti, jonka säkkiin ilmestyy joka joulukuun aamu esim. rusinapaketti tai pipari. Tästä perinteestä en luovu, koska lapsikin sen muistaa hyvin.
Ei kannata säästää ensi vuoteen suklaata. Söisit itse tai syököön joku muu.
vai antaako vaimon hoitaa "motkotuksen" yksin ja saada se "pahan ihmisen" leima otsaansa tieten tahtoen.
Tuollaista en enää kestäisi. Onneksi on arkista ja tasaista, eikä kukaan tuo mitään, saati vainoa lapsia tarpeettomilla ilonaiheilla.
suklaalla. Hmm, makunsa kullakin.
vieläpä ihanalla suklaakalentereilla