Onko dokaamisessa järkeä?
Tätä olen nyt miettinyt omalta(kin) kohdalta.
En osaa käyttää alkoholia kuin on/off, vaikka olen aikoinani kuinka koittanut opetella. Siksi en montaa kertaa vuodessa käykään baareissa tai juo yhtään mitään.
Nyt perjantaina tuli oltua pikkujouluissa, koitin olla vähän selvemmin, mutta kukaan en taas kuunnellut ketään ja jutut olivat sitä tasoa, että itselläkin meni sitten överiksi. Aluksi nousuhumalassa oli ihan hauskaa, sitten olo meni turraksi ja muisti lähti. Tuloksena rahaa oli mennyt reilusti, oksentelin eilen koko päivän ja nyt olen vieläkin aivan poikki.
Pitäisiköhän sitä lopettaa sitten kokonaan tämä ns juhliminen. Nuorena(alle kolmekymppisenä) tuli juhlittua aika tavalla.
Kommentit (7)
mun elämässä juhliminen tarkoittaa jotain ihan muuta kuin intoksikaatiota :)
Olen ollut kova baaristelija ja tykkään vieläkin käydä ihmisissä ja tanssimassa. Mutta nykysin tosiaan ahistaa se kun kaikki on niin tyrkkyjä ja humalassa ettei mistään tajuta mitään.
Nykyisin viihdyn paljon paremmin pienissä kotibileissä joissa tunnelma on rauhallisempi ja alkoholin käyttö kohtuullisempaa. Aika-ajoin toki käyn baareissakin, juurikin tanssimassa, mutta en todellakaan jaksaisi sinne enää lähteä koko illaksi.
Mittari oikeastaan tuli lopullisesti täyteen nyt syksyllä. Itsekin olin ihan liian humalassa, hauskaa oli, mutta meno ei ollu muuttunut miksikään. Varatut ukot yritti iskeä eikä millään menny niille tajuntaan että ei kiinnosta.
Minulla on hauskempaa kavereideni kanssa pienellä porukalla kuin baarissa hukassa kaikista.
Mutta jos et saa siitä mitään iloa ja tuloksena on vaan aina morkkis ja kauhea krapula niin ehkä kannattaa lopettaa.
Itsekään en nykyään enää juuri käy bilettämässä, ehkä pari kertaa vuodessa, tyydyn ottamaan kotona saunasiiderit aika ajoin ja menemään nukkumaan.
Kyllä se on jokaisen oma asia ottaako vai ei, ja luulisi aikuisten ihmisten itse tietävän mikä sopii. Tosiaankin, hauskaa voi olla ilman viinaakin. Kuten esim. eilen kun kävin vanhan ystäväni luona iltaa istumassa, ja meillä oli todella hauskaa vaikkei alkoholia otettukaan.
kyllä tunnustautua tuohon jokatai-sakkiin, vaikka joskus luulinkin muuta. On minulla humalassa hauskaa kyllä usemmiten, mutta saan silti kauhean morkkisen ja masennusta. Ei oikein kovin usein viitsi sitten lähteä.
Baarissa voin joskus käydä selvinpäinkin tanssimassa, mutta kyllä se meno on aika kurjanoloista sitten kun näkee ilman keinotodellisuutta.
Jokaisen aikuisen oma asia tuo tietty. 3-4 kertaa vuodessa riittää minulle nykyään.
olla baareissa, se on nyt fakta. Pakko olla itsekin överit. että jaksaa.
aikanani. Lopetin kokonaan, en osaa juoda ja krapulat on niin kovia, ettei jaksanut enää. Tosin olin melkein 40 kun join vikan paukkuni(nyt 44). Rupesi tuntumaan jotenkin säälittävältä kun vanha akka bailasi kuin teinit.