Mies sai uuden sisaren?
Miehen isä kuoli melkein 2 vuotta sitten, mies ja siskonsa ainoat lapset. Perinnönjako meni sopuisasti eikä perunkirjoituksessa ilmennyt mitään. Nyt mieheen otti yhteyttä lähes samanikäinen nainen, joka väitti olevansa miehen sisarpuoli. Nainen ilmoitti, että ei vaadi uutta perinnönjakoa, jos mies ja siskonsa maksavat hänelle 60 000 e. Nämä eivät suostu, joten oikeuteen ollaan kuulemma menossa. Appi ei ole tunnustanut tätä lasta, mutta kuulemma maksanut elatusmaksuja, joista pankkitositteet olemassa, joten se kuulemma riittää todisteeksi.
Miehen täti (siis appiukon sisko) muistelee, että apella oli silloin lähes 30 vuotta sitten jotain säpinää jonkun naisen kanssa, mutta ei sen ihmeempää. Appi kuitenkin osti tämän naisen veljeltä auton, eli voisiko olla, että nyt tätä autokaupparahaa pidetäänkin elatusmaksuna? Joka tapauksessa ihan crazy tilanne, koska nainen asuu samalla paikkakunnalla ja olisi helposti voinut ottaa yhteyttä heti kun appi kuoli.
Kommentit (10)
ja kirkollisissa ilmoituksissa. Joten kenellä on jotain asiaa perinnönjaon suhteen, niin heidän on syytä ottaa yhteyttä siinä vaiheessa kun kuolemasta ilmoitetaan. Jos ei niin tee, niin tilaisuus menee ohi. Perinnönjako on tehty, turha sitä on jälkeenpäin enää itkeä.
Ja tosiaan perunkirjoittaja kyllä tarkistaa ketkä kaikki ovat osallisia perinnönjaossa. Ja tää nainen ei kuulu siihen joukkoon.
Ikävää hänelle, jos hän tosiaan on vainajan lapsi. Mutta kun ei ole tunnustettu lapsi, niin mistä sen totuuden nyt enää jälkikäteen voi tietää.
Eli antaa vetää asian oikeuteen, jos hänestä siltä tuntuu. Eipä tunnu olevan kovin vankalla pohjalla tuo keissi.
Ei liity ap:n tapaukseen vaan vain samaan asiaan. Jos ilmaantuu lapsiehdokas vasta kuoleman jälkeen saadanko mitään isyystestjä enää tehtyä? Ja jos saadaan niin eikö silloin tällä lapsella ole oikeus osaan perinnöstä? Olen ihan muutenvain kiinnostunut kuulemaan miten asia on?
Isyyden vahvistaminen
Kysymys:
Olen avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi. Isäni maksoi minulle aikanaan elatusavut ja auttoi minua taloudellisesti myöhemminkin. Hän kuoli vuosi sitten. Nyt minulle ja myös äidilleni on selvinnyt se, ettei elatusapupäätöksellä olekaan vahvistettu isyyttäni ja en peri isääni laisinkaan. Voinko vielä tehdä jotain asian hyväksi?
Vastaus:
Isyyslaki tuli voimaan 1.10.1976. Silloin avioliiton ulkopuolellakin syntyneille lapsille tuli oikeus saada isyys vahvistettua ja sen myötä oikeus periä isänsä ja isänpuoleiset sukulaisensa. Kaikissa tapauksissa isyyttä ei kuitenkaan voida vahvistaa, vaikka biologisesti isyydestä olisi riittävä näyttö.
Jos olette syntynyt ennen 1.10.1976 Teitä koskee isyyslain voimaanpanolain rajoitussäännös. Sen mukaan isyyden vahvistamista koskeva kanne on pantava vireille 5 vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Lisäksi siinä todetaan, ettei kannetta voi nostaa jos mies on kuollut. Teidän, lakimääräisen edustajanne tai lastenvalvojan olisi siis tullut panna vireille kanne, jolla olisi vaadittu isyyden vahvistamista, 5 vuoden kuluessa lain voimaantulosta lukien eli viimeistään 1.10.1981. Isyyttä ja sen mukana perintöoikeutta ei siis enää ole mahdollista vahvistaa eikä elatusapupäätöksellä ole asiassa mitään merkitystä.
Jos olette syntynyt 1.10.1976 jälkeen Teillä sen sijaan on oikeus nostaa isyyden vahvistamista koskeva kanne minkään määräajan ja ”isän” kuolemankaan tuota mahdollisuutta rajoittamatta.
Korkeimmassa oikeudessa on 17.11.2003 ratkaistu asia, jossa ennen 1.10.1976 syntynyt henkilö oli vaatinut isyyden vahvistamista ”isänsä” kuoleman jälkeen. Perusteena vaatimukselle oli mm. se, että viiden vuoden määräaika asettaa kansalaiset syntymäajan perusteella eriarvoiseen asemaan ja että lakia ei lasten oikeuksia ja ihmisoikeuksia koskevien sopimusten vastaisena tulisi soveltaa sen sanamuodon mukaisesti. Korkein oikeus kuitenkin hylkäsi vaatimuksen perustellen päätöstä oikeusvarmuusnäkökohdilla. Päinvastainen ratkaisuhan avaisi mahdollisuuden puuttua jo 25 vuotta vallinneeseen oikeustilaan. Nähtäväksi jää eteneekö ko. asia vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen?
Eli tuon vastauksen esittämien kohtien perusteella periaatteessa olisi.
Siskon löytyminenhän on onnellinen asia. Minä pomppisin ilosta jos löytäisin elävän sukulaisen. Siiihen 60000 euroa on pieni hinta. Jos pelkäätte että kyseessä on huijaus, niin tietenkin teetätte dna-testit. Mutta jos hän on oikeasti miehenne sisar niin pidätte hänelle juhlat ja toivotatte hänen tervetulleeksi sukuun. Ja tottakai hänelle moraalisesti kuuluu kolmannes miehesi isän jättämästä perinnöstä.
Miehesi on saanut elää lapsuutensa ja nuoruutensa isänsä kanssa ja tuntea hänet, etulyöntiasemassa hänen pitäisi olla aktiivinen luomaan hyvät suhteet uudelleen löydettyyn siskoon.
Siskon löytyminenhän on onnellinen asia. Minä pomppisin ilosta jos löytäisin elävän sukulaisen. Siiihen 60000 euroa on pieni hinta.
Ainakin itselleni tulisi sellainen tunne, että nainen haluaa vain rahaa, mutta sisaruus ei kiinnosta. Jos haluaisi sisarukset, niin kai sitä olisi voinut aiemminkin ottaa yhteyttä.
Hänellähän oli siihen 30 vuotta aikaa. Jos isä on vastuuton paska, niin ei siitä saa lasta syyttää.
Kyllä vaikuttaa siltä että on siskopuoli rahan perässä vain
Pidätkö miehen toistakin siskoa onnenonkijana kun on saanut osituksessa 50 prosenttia?
Avioton lapsi on oikeutettu samaan perintöön kuin aviolapsikin. Nykyään jopa kolmannes lapsista on aviottomia joten siinä ei ole enää mitään stigmaakaan.
Pidätkö miehen toistakin siskoa onnenonkijana kun on saanut osituksessa 50 prosenttia?
Avioton lapsi on oikeutettu samaan perintöön kuin aviolapsikin. Nykyään jopa kolmannes lapsista on aviottomia joten siinä ei ole enää mitään stigmaakaan.
ja vaatia rahaa...
mitään perikään.