Meillä on 3 erityislasta ja ajattelen että olen kaikkeen syyllinen
Eli kaikilla lapsilla on jotain kehitysviivettä, niin puhumisen kuin motoriikankin suhteen. Syytän tästä itseäni, ehkä olen ollut liian etäinen lapsilleni kun he ovat olleet vauvoja, en ole ehkä puhunut lapsille tarpeeksi :-(
Olen saanut kuulla monelta ihmiseltä että olen itsekäs, liian itsevarma ja ylpeä, joten ehkä olen ottanut itselleni ihan liikaa omaa aikaa vauva-aikana ja äiti-lapsisuhde on tästä kärsinyt. Hajoan tähän syyllisyyteen ihan täysillä, parempi olisi jos mua ei olisi täällä.
Kommentit (7)
Tuskin yksin noi ympäristötekijät ovat syynä kaikkien lapsiesi viallisuuteen. Huono geeniperimä voi olla vikasi, mutta geeneillehän et ole voinut mitään.
Kandee miettiä, kannattaako enää lapsia tehdä. Että et lähde sitä tervettä lasta tehtailemaan.
kun lapsella on kehitysviivettä. Vaikka kuinka juttelee vauvalle ja loruttelee niin kaikille siitä ei ole puheen kehitykseen vaikutusta.
Kiistatonta kuitenkin on, että jos lapsella on hyvä valmius oppia kieltä niin siihen auttaa vanhemman kanssa vuorovaikutus. Oma lapseni oppi puhumaan todella aikaisin ja kyllä todella juttelimme ja tarinoimme hänelle hurjan paljon.... monia kavereitamme tämä naurattin kun "ei se vauva tajua".
Mutta älä ap syytä turhaan itseäsi! Moni vanhempi haluaa vapaa-aikaa ilman lasta ja ura on tärkeä. Itse jatkoin opintoja lapseni ollessa pieni, oli todellakin pakko. Kyllähän jonkun mielstä sekin oli ihan hirveää kun raahasin 1 v. päiväkotiin ja kävin aina joskus baareissa vloppuisin. Hui!
Jotta huonolla kohtelulla olisi seurauksena psykomotorisen kehityksen viive.
Todennäköisempää on, että kyseessä on joku periytyvä tekijä. Tai sinulla on hoitamaton diagnosoimaton sairaus, joka on vaikuttanut vauvojen kehittymiseen.
jotka tulee miehesikin suvusta. geenejä emme voi vielä (!) SENTÄÄN VALITA.
PS MENE TUKIRYHMÄÄN JA PERHETERAPIAAN - ET OLE YKSIN.
LEIJONAEMOT.ORG
PERHEKLUBI.NET
T. 2 e-lasta , 1 tavislapsi äiti
Mieti miten ne äidit hajoaa syylisyyden tunteeseen, varsinkin jos ovat yrittäneet parhaansa ja silti psykologien, psykiatrien lausunnot on hirveää luettavaa siitä kuinka huono äiti olet ja kuinka kaikki on syytäsi.
Tai entäs ne äidit joilta otetaan lapset huostaan, vaikka itse on toiminut mielestään oikein lasten kanssa.
Niin, että asiat voisi olla huonomminkin. Sinä itse vain syytät itseäsi, ei kukaan muu.
Miten niin olisi parempi jos sua ei olisi täällä? Luuletko, että lapsillasi olisi sitten hyvä olla? Ei varmasti olisi.
Toisella lievä kehitysvamma ja vaikea dysfasia ja kuopuksella dysfasia puheenymmärtämisessä ja olen aina ollut sitä mieltä, että nuorimmainen on ADD lapsi ja nyt poika tutkitaan neuropsykiatrisella klinikalla.
Nuorempi on hankalampi, vakka onkin osaava.
En ole koskaan syyttänyt iotseäni, mutta katsoin, että kolnmatta lasta ei meille tule näiden asioiden vuoksi.
En halua kolmatta erityislasta.
Kaikki me erehdytään, nyt vaan tehdään asialle mitä voidaan, ja kyllä sille varmasti paljon voi, kun lapset ovat vielä pieniä.