Kertokaa mulle, millainen perhe pystyy ostamaan yli 4 h:n asunnon Helsingin keskustasta??

vaikka ei hyvä tuloisia ollakkaan niin ei me silti asunnosta tingitä. ensimmäinen jonka voi laittaa tuottamaan on se itse asunto. Remontoimalla ja puunaamalla.

Ostettiin 219 000 eurolla ja tän hetkinen arvo n. 330 000. Täydellinen pesuhuone remontti tehty, ikkunat ja ovet vaihdettu ja laminaatti vaihdettu kaikkiin 5 huoneeseen. Remonttiin meni 35 000 euroa ja kaikki loppu on tuottoa.



2 arvioitsijaa käynyt. Toinen sano 330 000 ja toinen sano että 350 000 eurolla voi lähteä myymään.



Päätettiin ottaa halvempi tarjous koska halutaan asunnosta eroon mahdollisimman pian ja välittäjänä tunnetumpi ja suositumpi.

[/quote]

Pitäisikö tästä viestistä ymmärtää että on jotenkin upeaa tai ihailtavaa jos on muuttanut 15-vuotiaana yhteen itseään 6 vuotta vanhemman miehen kanssa ja hankkinut kolme lasta 27 v. mennessä ja nyt sitten asutte omistusasunnossa. Hienoa että kaikki on mennyt hyvin, mutta en näe mikä on pointtisi. Pitäisikö tästä oppia jotain? Eiköhän meistä aika usea kuitenkin halua elää lapsuuden ja nuoruuden ilman suurempia taakkoja. Itse leikin 14 vielä lasten leikkejä, eikä olisi tullut mieleenkään että haluan muuttaa yhteen jonkun kundin kanssa ja sitten 18 vuotiaana ostella omakotitaloja ja leikkiä kotia. Lisäksi haluan kysyä kirjoittajalta, mitä tällä tarinalla on tekemistä Helsingin keskustan arvoasuntojen kanssa? On ihan eri asia omistaa kämppä muualla Suomessa, Helsingin keskustassa liikutaan aivan eri hinnoista.

[/quote]

Meitä on näköjään moneen junaan. Itse ihastelin kuinka hienosti kerrottu ja miten nuorena pystyy itse hallitsemaan elämäänsä. Onhan tuola mainittu helsinki johon kirjoittaja pyrkii tai on tähtäimessä kun saa seuraavan asunnon myytyä laillisesti ilman veroja. Eikä 14 ole enää mikään lapsi joka leikkii lasten leikkejä. Nuori aikuinen joka päättää suurimmasta osasta asioitaan itse ja tässä otettu todella iso riski nuorena. En tiedä oletko kateellinen vai lapsenmielinen. Me ollaan yksi asunto rakennettu ja oli niin rankkaa vaikka oli vain yksi lapsi. Pitää nostaa hattua että siihen urakkaan rupeaa kerta toisen jälkeen.

Yksinkertainen vastaus.

sitä varten

Ensimmäisen vakituisen työpaikkani sain 36-vuotiaana. Nyt viisihenkinen keskituloinen perheemme asuu vuokralla Espoossa, omasta asunnosta ei voi edes haaveilla missään pk-seudulla. Muutaman kymppitonnin säästömme ovat yhtä tyhjän kanssa kun perheasuntojen hinnat pyörivät 300 000 e kieppeillä.

Jos saamme ennakkoperintöä (ainoa mahdollisuutemme!) ja otamme lisäksi velkaa, on mahdollisuus ostaa kaksio eläkepäiviksi. Silloin sitä tarvitaan, koska se eläke on todennäköisesti vain jotain killinkejä.

älliä ja pitkäjänteisyyttä ja myöskin kukkaronnyörit kiinni saavat siitä myöhemmin palkkion. Ruokaa voi kokata itsekin, kasvojaan voi hoitaa ilman kosmetologeja, kaikkea kamaa ei ole pakko hankkia heti-mulle-nyt. Silti voi elää ihmisarvoista ja mukavaa elämää, vaikka säästää. Miten vaikeaa on sellaisen ihmisen tämä käsittää, jonka koko tili menee sileäksi shoppailuun, ulkonasyömisiin ja nk. itsensähemmotteluun. Sisäisen tyhjän aukon ikuiseen paikkailuun. Kukin tavallaan.

me ollaan ostettu 2v sitten 4h+k+s pohjois helsingistä. Mitään mahiksia ei oo isompaan. Tosin meilläö vaan mies töissä, ollaan 6h perhe.