Mieheni riiteli teinipoikamme kanssa eilen illalla huonoin tuloksin.
Poika tuli päivälliselle pesemättä käsiään. Mieheni komensi pojan yläkertaan käsien pesulle. Normaalisti poika tottelee, nyt pojan tyttöystävä oli mukana, ja hän vain istuuntui paikalleen.
Mieheni lausuu aina ruokarukouksen. Tälläkertaa poikamme sanoi kohteliaasti että hän jättää rukouksen väliin. Olemme keskustelleet poikani kanssa asiasta aijemmin. Minusta on ihan ok että hän alkaa pohtimaan itse asioita.
Mieheni ei kuitenkaan ottanut asiaa villaisesti. Tapansa mukaan hän hymähtää ja murjottaa lopun iltaa keinutuolissaan levyjään kuunnellen. Nyt hän kuitenkin menetti pahasti malttinsa.
Hän pyysi poikaa käsien pesulle ja rukoilemaan ruokarukouksen koko perheelle ja vieraallemme. Ruokaa ei tarjoilla mikäli sitä ei ole siunattu.
Poikamme nousi pöydästä ja alkoi pistämään takkia päälleen. Kehoitti tyttystävääkin pukeutumaan. He lähtevät mäkkäriin syömään. Mieheni suivaantui täysin, hän pyyhkäisi kädellään puolipöytää tyhjäksi ja kiljaisi ilmaan:
- "Tämäkö on palkka? Tämäkö on palkkani? Voi, voi voi voi minkä sinä menit tekemään"!
Poikani näytti isälleen up yours ja fuck yourselff merkkiä suunnaten kohti etuovea.
Etuovesta ette mene! Mieheni kiljui täyttä kurkkua kasvot punaisina. Hän otti rivakasti askelia edes taas ja toisteli itseään. Etuovesta ette mene! Istuin hiljaa ja itkin keittiönpöydän päässä. En ollut huomannut kyyneliä. Katselin kauhulla pilalle mennyttä päivällistä. Olin leiponut mokkapalojakin jälkiruuaksi kahvin kanssa.
Mieheni seisoi etuoven edessä estellen nuorta paria. "Etuovesta ette mene. Nyt sinä poika tottelet isääsi! Istut pöytään ja syöt lounaan. Minä olen perheenpää, et petä minua nyt!"
Poika uhkasi soittaa poliisit, jos isä ei häntä ja tyttöystävää päästäisi ulos asunnosta.
No mene! Mieheni ottaa rivelyksisät poikaani ja repii hänet takista ulos takaovesta. Heittää mopokypärän mukaan. Takaisin ei ole tulemista.
Poika ei ole tullut takaisin vieläkään :( minulla on murhe ja itken. Oli kamala olla koko päivä töissä itkun kurkussa. Mies murjottaa olohuoneessa eikä puhu sanaakaan. Poika on ilmeisemmin tyttöystävällään. Mitenhän joulunkin käy?
Kommentit (78)
kasvatustyö saattaa olla vielä kesken mutta kannattaa miettiä onko teillä resursseja sitä hoitaa vai kannattaisko vähän ulkoistaa
Ihan sen takia ettei muut saisi kärsiä yleistyksestä. Pilkkaa tehdään jo muutenkin tarpeeksi.
Minä käyn heittämässä pojan läppärin ja vähän vaatteita, koulukirjat, levyjä parin korttelin päähän. Ei halua tulla kotiin.
Vaikka kuinka haluaisin puuttua riitaan niin ei minusta löydy sisua, käydä miestäni vastaan. Hän on kuitenkin mieheni ja riita on poikani ja mieheni välinen.Se nyt tästä vielä puuttuisi että olisimme kaikki riidoissa toistemme kanssa :(
T: ap
Miehesi on käyttÿtynyt ala-arvoisesti ja täysin lapsellisesti, ja sinä vaan annat asian olla. Jos oma mieheni kohtelisi lastani (olkoonkin, että olisi myös hänen lapsensa) noin törkeästi, en vaan VOISI olla ottamatta kantaa asiaan.
kasvatustyö saattaa olla vielä kesken mutta kannattaa miettiä onko teillä resursseja sitä hoitaa vai kannattaisko vähän ulkoistaa
Minusta tuo perheen isä kaipaisi vielä kasvtusta. Pojan käytöksessä ei mielestäni ollut mitään moittimisen sijaa. Vaikka hän ei ehkä pessyt käsiään ennen pöytään käymistä, ei asia ole sellainen, että siitä teini-ikäisen pojan tyttöystävän edessä aletaan huomauttaa ja esittää jotain valtapeliä. Ap:n mies on käyttäytynyt mielestäni sikamaisen huonosti, eikä tuollainen käytös ole kasvattamista nähnytkään.
aikuinen pese käsiään ennen syöntiä. Vai menettekö ravintolassakin tai kylässä aina vessaan käsienpesulle ennen syöntiä. Ei se kuulu hyviin tapoihin.
niin ravintolassa, kotona, kuin kylässäkin.
Miksi hygienia ei kuulu hyviin tapoihin?
mieheltäsi! Kyllä sinull aon oikeus j avelvollisuuksin sanoa mielipiteesi asiasta!
ei saa oll aniin tossukka, että hyväksyy mieheltään noin lapsellista käytöstä, varsinkaan jo mies ei koe tehneensä mitään väärin. Eri asia o se, jos tulistuu, mutta tajuaa pyytää anteeksi.
Miehesi on narsisti ja niin kauan kuin "siedät" sen tilanne ei muuksi muutu!
Että poika itse tai sinä tekisitte rikosilmoituksen tai hakisitte miehelle apua tuo ei ole nimittäin normaalia käytöstä, ap mitä Raamattu sanoo poikaansa väkivaltaisesta kajoamisesta tms.?
Tunnistan merkit selvästi. Tai sitten provo, jonka ap hakee samaa fiilistä kuin näissä perheissä.
äiti voi olla puolustamatta lastaan?
Toivottavasti tyttöystävän vanhemmat laittavat asioita kuntoon sitten omalla tavallaan. Ilmoituksia lastensuojeluun ja muuta sellaista. Kun omat vanhemmat eivät suostu sopimaan.
Rukoilisitte että poika olisi aamulla ilmestynyt kotiin ja miehen oman takin kaulukset ja auton turvavyö olisi syöpynyt poikki?
Pirkka-Pekka Petelius murkkuna ja Kari Heiskanen isänä. Nauroin ihan vedet silmissä :-)
aiJJJJot kirjoittaa kirjan, opettele panemaan ne sanat oikeaan järjestykseen peräkkäin, ellei tarkoitus ole aikaansaada vaikutelmaa, että perhe elää 1800-luvulla..
Paitsi ei ehkä buddhistiperheestä.
Onneksi poikanne on jo niin iso, että voi muuttaa omilleen opiskelemaan. Itse en ole koskaan suomessa pessyt käsiä ennen ruokailua. Merkityksetön tapa suomessa, missä muu hygienia on kohdallaan.
Jehovan todistaja perhe kyseessä.
Tunnistan merkit selvästi.
Äidin tärkein tehtävä on suojella lastaan. Et tehnyt sitä, vaan olemalla hiljaa annoit ymmärtää että hyväksyit miehesi sikailun.
Poikasi käyttäytyi kuten normaali murrosikäinen. Miehesi ei käyttäytynyt aikuisen tavoin, vaan paljon huonommin kuin poikansa. Mutta sinä annoit kaiken tapahtua, vain itseäsi ja kattaustasi säälien. Huonoa äitiyttä!
Ensimmäiseksi pyydät pojalta anteeksi, sitten sanot miehelle suorat sanat ja katsot ettei lapsi jää tulevaisuudessa ilman tukeasi.
Olet varmasti lukenut paljon ja jos olet kiinnostunut kirjoittamisesta, voisit mennä vaikka työväenopistoon kirjoittaja-kurssille. Olet mukavasti välittänyt perheen tunnelmia meille, ensimmäisen viestin mitenhän joulunkin käy-lopetus toi ihan kylmät väreet selkäpiihin, että ihanko vuoden suurin perhejuhlakin olisi uhattuna.
Melkein sanoin suorat sanat miehelleni, mutta käännyin pois päin kastelemaan kukkia. Vaikka kastelin ne jo eilen.
Mistä saisin rohkeutta. Olen rukoillut, ja minä itkin poikani nähden tuodessani hänen tavaroitaan. Hän kyllä ymmärtää etten uskalla asettua miestäni vastaan. En minä pahuuttani sitä tee tai ole tekemättä.
Miksei kaikki vaan voisi elää rauhassa. On niin kamalaa katsoa, kun isä ja poika tuhoaa välinsä.
Täällä on taas niin painostava tunnelma. Isäntä lukee sanomalehtiä ja tupakoi nojatuolillaan. Ahdistaa aina kuulla sivun käännöstä lähtevä rapina.
:( Kyllä minä vielä hälle sanon.
T:ap
Ihan sen takia ettei muut saisi kärsiä yleistyksestä. Pilkkaa tehdään jo muutenkin tarpeeksi.
Minä käyn heittämässä pojan läppärin ja vähän vaatteita, koulukirjat, levyjä parin korttelin päähän. Ei halua tulla kotiin.
Vaikka kuinka haluaisin puuttua riitaan niin ei minusta löydy sisua, käydä miestäni vastaan. Hän on kuitenkin mieheni ja riita on poikani ja mieheni välinen.
Se nyt tästä vielä puuttuisi että olisimme kaikki riidoissa toistemme kanssa :(
T: ap