Lellitäänkö kuopus lasta enemmän kuin muita?

Omakohtainen kokemus - sekä laaja seuranta ystäväpiireissä.



Heitä myös rakastetaan kovasti, joten ei sieltä välttämättä mitään pilallekasvatettuja tule. Maailman sitä paitsi opettaa aika hyvin... Enemmin tai myöhemmin.



Minua opetti myöhemmin.



T. Kuopus (joka teki itse iltatähden)



ps. Jos teiniäitiys tuntuu menevän suvussa, menee myös mummoäitiys. Mummoni oli mummoäiti, äitini oli mummoäiti ja sitten minä ( :

Meillä eka ei ole mitenkään johtajamainen. Toinen on tahtoihminen ja eka on paljon oppinut antamaan periksi. Lisäksi eka on aspergerpoika. Meillä kyllä tokakin on saanut paljon huomiota. Noi väitteet ovat minusta kliseitä. Perheet ovat erilaisia ja riippuu ihan vanhemmista, kuinka kullekin antavat huomiota. Varmaan ovat vielä ties kuinka monta vuosikymmentä vanhoja kliseitä, nykyajan vanhemmat ovat jo tiedostavampia. Kahdella ekalla on vajaan 2v. ikäero ja paljon ovat yhdessä kasvaneet ja toka myös auttanut ekaa kehittymään ja toisin päinkin. En pidä kolmannen asemaan lellittynä, koska en lelli ketään. Mitä sinänsä lellimisellä tarkoitetaan? Meillä toka on se, joka tietää, mitä haluaa siis tavaraa ja osaa pyytää ja on siten saanutkin ehkä muita enemmän, vaikka kovasti yritän tasapuolisuudesta pitää kiinni. Kuitenkaan toka ei ole ottanut mitään johtajan asemaa lapsillamme, sellainen tietty esikoisen isommuus puuttuu häneltä (mitä siis kuvittelen, että esikoinen voisi olla (isompana esimerkki)). KOlmannen kohdalla on lähinnä se, että voi vaikuttaa siltä, että äiti on kolmannen puolella, mutta eipä häntä voi jättää noitten isompien armoille. Isompien on vaikea ymmärtää, että tällä hetkellä kolmevuotiaalle maailma on erilainen. Hän on vasta oppimassa pelaamaan pelejä ja kuten isommille aikoinaan, niitä pitäisi joskus vähän helpottaa hänelle ja tällaista on vaikea ymmärtää. Muitakin esimerkkejä olisi. Pitää vaan sitten vanhempana ymmärtää itse kunkin lapsen kasvatus, myös se milloinen pienimmältä voi jo vaatia jotain ja milloin otettava huomioon, että on paljon toisia nuorempi.



Lapsuudenperheessäni tuo väittämä enemmän piti paikkaansa. Isoveljeni on johtajatyyppi, en tiedä jäikö isosiskoni vähemmälle huomiolle, kateutta minua kohtaan kyllä on aina joskus tullut. Minä sain äidiltä joskus jotain hyvää leivän päälle kouluun lähtiessä, sisko taas ei syönyt aamiaista kouluun lähtiessä. Oliko tuo sitten lellittelyä? Mutta kyllä huomaan, että koska olen kolmas, annan helposti toisten hoitaa hommat, koska aina muut ovat jo innokkaita tekemään kaikkea eli itse menen siinä sivussa vähän autellen. Tätä pidän ihan sen tuomana, että olen kolmas lapsi. Mutta kyllä johtaminenkin on jotenkin onnistunut, vaikka ei minua kiinnosta. Töissä olin ennen lapsia siinäkin roolissa vähän aikaa

Itse olin kuopus, eikä minua lellitty - eikä kylä isosiskoanikaan. Minulle kävi hyvin selväksi, että olin ei-toivottuna jankohtana syntynyt ja ei-toivottua sukupuolta.



Jos itse ehkä lellinkin kuopusta, se on enimmäkseen sitä, että nuoremmalta vaaditaan vähemmän, mutta kyllä vaatimukset iän myötä lisääntyvä ja ovat samanlaisia kuin muillekin. Äitinä kyllä pingotan sitä vähemmän, mitä enemmän lapsia on ja mitä enemmän kokemusta - ehkä siis lellin kaikkia nykyään enemmän kuin lellisin vaikkapa ainokaista. Elämä on lyhyt ja hauras, siitä kannattaa nauttia.