G: Voisitko kuvitella alkavasi sijaissynnyttäjäksi?

Ja ilmeisesti uudessa laissa tuo tullaan kieltämään.

Olen miettinyt usein tätä asiaa ja mieheltänikin kysynyt, mitä hän olisi asiasta mieltä. Vastaus on ollut, että nooooh, katsotaan...



Olen 27-vuotias kahden lapsen äiti. Omia lapsia emme halua enää lisää, tuntuu, että näissä kahdessa sairastelevassa on ihan tarpeeksi jo hoitamista. Mutta haluaisin niiiiin vielä kokea ihna vain sen raskauden ja synnytyksen. Ja siinä samalla voisi auttaa jotakin lapsetonta paria, me kun olemme saaneet omat lapsemme niin helposti.



Sijaissynnyttäminen olisi ajankohtaista kyllä vasta muutaman vuoden kuluttua, kunhan omat lapset ovat isompia.

siinä vaiheessa, kun oma lapsiluku on täynnä. Tykkään olla raskaana ja synnyttää, mutta kovin montaa uhamäikäistä en jaksaisi kasvattaa, joten tältä pohjalta uskoisin, ettei olisi suurikaan ongelma.

raskaudessa ja synnytyksessä on riskinsä ja minulla on kaksi lasta. He ovat minulle tärkeimpiä.



Munasoluja voisin luovuttaa.

Raskauden vielä voisin kuvitella käyväni läpi mutta synnytyksen - ei kiitos.

Amerikassa se on joillekin ihan ansaitsemiskeino, jolla elättävät perheensä.



Minä ryhtyisin sijaissynnyttäjäksi ilman palkkioita, kunhan kaikki raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuneet kulut korvattaisiin.



t.5

Nämä kaks kertaa on ollu jo niin hirveitä. Mieheni odottaisi ja synnyttäisi seuraavan kunhan se systeemi keksittäisiin! :)



Entäs raskaus- ja synnytyskomplikaatiot? Haluaisitteko nekin?

Tosin omat raskauteni eivät ota onnistuakseen. Saatan tarvita

sijaissynnyttäjää itse.

Jos sijaissynnyttäjäksi päättää ryhtyä on luonnollisestikin oltava valmis ottamaan vastaan kaiken, mitä raskauden mukana tulee.



t.5













" Entäs raskaus- ja synnytyskomplikaatiot? Haluaisitteko nekin? "

Ilmeisesti pariskunta voisi maksaa pimeänä jotain niin halutessaan.



Ja en, todellakaan alkaisi repimään p***ni ja olemaan valaana rahasta.

Tarvitsen sinua.

On totta, että tulevassa lakiesityksessä sijaissynnyttäminen aiotaan kieltää, maksusta tai ilman. Kyseistä lakia on kuitenkin riepoteltu vuosia, eli sen eteneminen voi vielä pitkittyä. Minä olen valmis heti, jos sinäkin.

Vaihtoehtoisesti voimme hoitaa asian ulkomailla. Suomessakin on hoidettu pareja muista pohjoismaista, koska sijaissynnyttäminen on ollut kiellettyä.

Ota yhteys, kerron tilanteestani lisää. passiflora@suomi24.fi

Minulla on lapsiluku 4 täynnä, mutta en siltikään voisi kuvitella itseäni synnyttämään toiselle.

Minulla raskaudet ja synnytykset ovat olleet helppoja. Lisäksi siinä tilanteessa asennoituisin alusta asti niin, että kantamani lapsi ei ole minun, joten siihen ei syntyisi samanlaista sidettä kuin jos kantaisin omaa lasta. Voisin toimia sijaiskohtuna sekä silkasta auttamishalusta jollekin läheiselle, tai sopivaa korvausta vastaan (käytännön kulut kustannettu ja pieni korvaus terveysriskistä) vieraalle.

Kunpa voisinkin auttaa sinua tai jotakuta muuta saamaan vauvan nyt heti. Minun tapauksessani aikaa kuluu ainakin 3 vuotta, ellei viisikin, ennenkuin sijaissynnytys voisi olla ajankohtainen.



Lapset ovat pieniä, opiskeluni kesken, mies juuri aloittanut yrittäjä, muuttokin edessä 1-2 vuoden sisällä.



Toivotan onnea onnesi etsimisessä :)



t.5

Tuttavapariskunta ei koskaan voi saada biologisia lapsiaan ihan omin avuin. (naisella on paha sokeritauti) Olen vakavasti harkinnut asiaa ja olisin melkein valmis sitoutumaan hommaan nyt heti. En vain tiedä miten asian esittäisin heille. Ovat nyt adoptiojonossa.

Mulla tällä hetkellä epävarmaa pystynkö saamaan lisää lapsia saamieni syöpähoitojen vuoksi, tärkeintä olisi saada oma lapsi.

Entä sitten päivät sairaalassa, hetikö vauva annettaisiin pois. Entä maidontulo ja hormonit, voisi olla aika ikävä olo ilman vauvaa kun keho on kuitenkin siihen valmistautunut koko pitkän odotusajan. Äidiksi ikään kuin kasvaa jo raskausaikana, siitä kenen soluilla se on alkunsa saanut ei ole niin tärkeää.



Sain itse avun lapsettomuuteeni luovuttajan munasoluilla, joten tietysti olisi hienoa, jos pystyisi auttamaan lapsettomuudesta kärsiviä, kun tiedän mitä on kaivata vauvaa ja aina pettyä.

kielteisesti..

Kolmen lapsen äitinä tiedän, että kiinnyn valtavasti vauvaan jo odotusaikana. Rakkaus lapseen on niin voimakas jo ennen syntymää, että tiedän, etten voisi antaa häntä pois.

En usko, että kiintyisin vauvaan mitenkään erityisesti, varsinkin, kun alusta asti on selvää, että toisen lasta vain kannan. En tuntenut omien lastenikaan raskausaikoina mitään ylitsevuotavaista ja pakahduttavaa kiintymystä. Vasta lapsen syntymnä jälkeen, hoidon myötä tunteet kasvoivat suuriksi.



Synnytyksen jälkeen luultavasti lapsi viedään heti kohta pois ja äiti saa maidonerityksen estolääkettä. En uskoisi sylini tuntuvan tyhjältä, päinvastoin, olisin loputtoman onnellinen, että lapsi on saanut rakastavat vanhemmat ja vanhemmat kauan kaivatun lapsen...ja kaikista paras: minä saan vain levätä, eikä edessä olisi valvomisrumbaa ollenkaan :)



t.5