Poika 7 v häiriköi koulussa, mitä voi tehdä?

ja pidin kotona sellaisen ripityksen että oksat pois. Sanoin että poika joutuu erityisluokalle jos ei opi olemaan tunnilla paikallaan ja hiljaa. Lisäksi lupasin palkinnon joka viikonloppu kun opettajalta ei ollut viikon aikana tullut valituksia. Tilanne helpotti joulun jälkeen.

Yks tuttu sanoi, että hoiti tilanteen niin, että lupasi miniläppärin, jos kaikki häiriköinti loppuu. Se tepsi. Toisaalta uhkaus erityisluokalla voi olla ihan toteutuva juttukin, eli poika tietäisi jo etukäteen, että niinkin voi käydä.

pitäisi hänelle tiukan puhuttelun. Koulussa ja muutenkaan elämässä ei ole aina kyse siitä mitä ITSE haluaa. Koulussa on säännöt ja koulussa käyttäydytään sääntöjen mukaan. Luokalla on monia muitakin oppilaita, eikä siellä ole mahdollista kenenkään sooloilla. Jokaiselle on samat säännöt.

Oma lapseni osasi lukea ja laskea hyvin kun meni kouluun. Missään vaiheessa hän ei silti valittanut että koulussa olisi tylsää tai ettei jaksaisi istua paikallaan. Ei -koska olen tehnyt selväksi ettei ole vaihtoehtoa. Luokassa istutaan hiljaa ja tehdään niinkuin opettaja sanoo. Opettaja on luokassa ehdoton pomo, auktoriteetti. Minä en ole vaatinut opettajalta myöskään lapselle lisätehtäviä tai muuta viihdykettä. On tärkeää, että lapsi oppii olemaan hiljaa paikoillaan myös silloin kun ei juuri sillä hetkellä ole mitään tekemistä. Lapselta ei pidä kysyä, mitä hän haluaisi tehdä tunnilla. Vanhemman pitää tehdä selväksi, että hän on opettajan kanssa samaa mieltä. Lapsen kanssa ei neuvotella.

että jos eivät osaa olla kunnolla koulussa häiritsemättä tunnin kulkua, tulen itse paikalle vahtimaan heitä. Otan vapaata töistä, mikä puolestaan tarkoittaa kaiken ylimääräisen karsimista, esimerkiksi lasten viikkorahojen ja muiden ekstra-juttujen karsimista.



En pidä tapanani uhkailla turhaan, vaan kaikki, millä uhkaan, toteutuu myös, jos tilanne niin vaatii.



Vielä ei ole tarvinnut kouluun mennä, mutta mistäs sitä tietää, josko joskus tulee se tilanne eteen. Opetus Suomessa on julkista, joten lupa tunnille on mennä, vaikka opettaja ei siitä niin innostuisikaan.

Koska kokeet menivät hyvin, koulu ei järjestänyt pojalle apua. Otin opettajan ehdotuksesta yhteyttä perheneuvolaan (entinen kasvatusneuvola) ja käytiin siellä koko kevät pariskuntana ja poika oli aina sillä aikaa psykologin kanssa.



Siellä selvisi että pojalla ei todennäköisesti ollut levottomuuteen neurologista syytä eli vaikkapa ADHD:ta vaikka aika paljon siihe viittavia oireita oli. Keskittymiskykyä oli kuitenkin niissä tilanteissa hyvin.



Suosittelen teillekin tuota perheneuvolaa, sinne ei tarvita mitään lähetettä, vaan soitatte sinne ja kerrot huolesi. Te vanhemmat saatte jutella sosiaalityöntekijän kanssa, ja poikanne pääsee ammattilaisen arvioon siitä, tarvitseeko jotain erityistä tukea koulunkäyntiinsä tms.



Meidänkin poika on hyvin lahjakas ja vaikka on luokkansa nuorin, tekee tehtävät kaikkein nopeimmin ja saa kokeista kymppejä. Ikävystyy helposti ja alkaa silloin kiemurrella ja vaellella luokassa. opettaja on nyt pyrkinyt antamaan pojalle lisätehtäviä mikä auttaa tilannetta.



Perheneuvolasta emme saaneet mitään ihmeellisempiä neuvoja kuin että poika tarvitsee enemmän jakamatonta huomiota yms. mutta aloimme palkita häntä hyvästä käytöksestä koulussa hänelle mieluisilla sarjakuvakirjoilla. Eli aina kun kului viikko tai kaksi ilman häiritsevää käytöstä, sai palkinnon. Nyt poika on rauhoittunut paljon. Osansa tekee myös iän karttuminen.



Monelle pojalle koulun säännöt ja rauhallisuusvaatimus tuottaa aluksi vähän vaikeuksia. 7-vuotias on vielä aika pieni ja on vielä aikaa opetella käyttäytymistä ja sääntöjen noudattamista. Olen yrittänyt olla kiinnostunut pojan koulunkäynnistä ja pitänyt paljon yhteyttä opettajan kanssa. Olen kehunut poikaa paljon ja järjestänyt hänelle raisuja harrastuksia, jotta koulussa ei tarvitse purkaa energiaansa. Kaikki tämä yhdessä ajan kulumisen kanssa on helpottanut merkittävästi tilannetta.



Lähde siitä, että pojassasi ei ole mitään vikaa. Lasta on suhteellisen helppo ohjata oikeille urille, kun löytää ne langat joista vetää. Vanhemmuuttakaan ei osaa luonnostaan vaan siinä on aina uutta opittavaa lapsen kasvaessa. Nyt on uusien haasteiden aika. Kyllä sinä selviät niistä, on lupa pyytää myös vähän apuakin.

Tiukat puhuttelut on meilläkin pidetty, juuri tuohon kolmosen tyyliin. Mutta tämän asian kanssa vaikuttaa olevan niin kuin muissakin asioissa tämän pojan kohdalla: sääntö pätee täsmälleen niin kauan, kuin sitä ollaan valvomassa. Eikä todellakaan olla annettu muita vaihtoehtoja kuin totella opettajaa - ei tarvitse, poika kyllä keksii ne muut vaihtoehdot itse...



Ap osasi itse myös lukea ja laskea ekalla, eikä silti häiriköinyt, vaikka tylsää olikin... Poika on tässä suhteessa äitiään kapinahenkisempi, vaikka kuinka ripittäisi.

laitan palautteen kotiin päivittäin. Vanhemmat sitten kannustavat tai rankaisevat koulun palautteen mukaan.

Kyseinen oppilas menettää pleikkarioikeuksiaan jos tulee huonoa palautetta kotiin ja vastaavasti voi tienata hyvistä palautteista tietokoneaikaa.

Saitteko mitään apua kasvatusneuvolasta?

Tunge se apina takaisin vitt##si.