Miksi joidenkin mielestä on ihan kamalaa, jos vanhemmat, joilla erityislapsia haluaa lisää lapsia?
Tuli tämä taas mieleen tuosta ketjusta, jossa ap kyseli tekiskö osakeskeytyksen vai ei. Siellä monet kauhistelivat/ihmettelivät, ensin, että eikö ole osattu ehkäisystä huolehtia, vaikka kyseinen ap jo aloituksessa sanoi, että raskaus oli haluttu ja toivottu. Ja ne, jotka ymmärsivät, että raskaus oli toivottu niin sitten taas paheksuivat/ihmettelivät, että miksi vanhemmat, joilla 2erityislasta haluavat lisää lapsia.
Tämän ap:n erityislapsista toinen tais olla adhd+asperger ja toinen onnettomuudessa vammautunut.
Tähän samaan ihmettelyyn olen törmännyt myös oikeassa elämässä. Yhdellä tutullani on kaksi erityislasta ja kolme tervettä ja he yrittävät kuudetta lasta ja monet ihmettelevät, että miksi kun heillä on jo erityislapsia. Minä taas ihmettelen näitä ihmettelijöitä, että miksi ei saisi haluta lisää lapsia, jos on erityislapsi/erityislapsia? Ainakin tämä tuntemani perhe on punninnut omat voimavaransa ja tästä tämä äiti on kanssani keskustellutkin ja kertonut, että ovat tulleet tulokseen, että jaksavat vielä ainakin yhden joko terveen tai erityislapsen.
Kommentit (8)
Niin maapallon kuin yhteiskunnankin kannalta. Miksi pitää rasittaa molempia pelkästään itsekkäistä syistä? Joillakin erityislapsen syy on perintötekijöissä ja kuitenkin halutaan lisää lapsia silläkin uhalla, että uusi tulokas on erityislapsi. Ja erityislapsistahan on aina ylimääräisiä kustannuksia yhteiskunnalle. Ja esimerkiksi kuusi lasta (vähempikin) on todella itsekäsästä maapalloa ajatellen. Tästä en jaksa enempää selittää. Jokainen tajuaa ilman selitystäkin...
Ei nähdä sitä että erityislapsikin on ihminen, ja aivan ainutlaatuinen sellainen. Hänelläkin on oikeus elää hyvää elämää. Eikä se tarkoita että kaikki lapset olisivat erityislapsia. Minulla on sekä terve että erityislapsi, ja lisää haluan. Jos se katkeroittaa jonkun mielen niin voi voi.
Yksi lapsistani on erityislapsi. Hänen erityisyytensä on niin vähäistä, että ulkopuoliset eivät sitä huomaa. Silti lapsen jatkuvaan kuntoutukseen täällä kotona ja asioiden hoitamiseen menee paljon aikaa ja energiaa. Vaikka molemmat teemme vain osa-aikaista työtä, aika tuntuu silti loppuvan. En ymmärrä, miten lapsen hyvästä hoidosta voi huolehtia, jos lapsia on monta.
Yllä mainitusta syystä ihmettelen, jos joku haluaa useita lapsia, vaikka on erityislapsia. Ääneen en sitä tietenkään kenellekään sano, koska se ei ole minun asiani.
Tähän ei tarvinne todeta muuta kuin että meillä on hyvä tukiverkko, ei siis tarvitse pärjätä yksin vaan saamme apua sukulaisilta ja ystäviltä. Lisäksi myös kaupungilta saamme apua ja kyllä meillä riittää aikaa kaikille lapsille tarpeeksi, vaikka onkin kaksi erityislasta.
En minä itsekään sitä ymmärrä, että jos valitetaan, ettei jakseta nykyistenkään lasten kanssa, että sitten tehdään lisää, mutta me olemme jaksaneet melko hyvin näiden kanssa, aika ajoin kyllä todella raskasta ja ennen kun jätimme ehkäisyn pois pohdimme, että jaksammeko vielä yhden vauvan ja vastaus oli kyllä.
Yksi lapsistani on erityislapsi. Hänen erityisyytensä on niin vähäistä, että ulkopuoliset eivät sitä huomaa. Silti lapsen jatkuvaan kuntoutukseen täällä kotona ja asioiden hoitamiseen menee paljon aikaa ja energiaa. Vaikka molemmat teemme vain osa-aikaista työtä, aika tuntuu silti loppuvan. En ymmärrä, miten lapsen hyvästä hoidosta voi huolehtia, jos lapsia on monta.
Yllä mainitusta syystä ihmettelen, jos joku haluaa useita lapsia, vaikka on erityislapsia. Ääneen en sitä tietenkään kenellekään sano, koska se ei ole minun asiani.
Nää on ihan kamalan vaikeita kysymyksiä. Mutta periaatteessa mä olen sitä mieltä, että jos on odotettavissa että lapsesta tulee vaikeasti vammainen niin vanhempien pitäisi hillitä halujaan saada lisää lapsia. Ap puhuu vain siitä että vanhemmat haluaa, eli ajattelevat itseään. Entä lapsi ja hänen elämänlaatunsa ja oikeutensa?
Ennakoimattomat neurologiset ongelmat, onnettomuudessa vammautumiset jne ovat sitten eri asia.
Yhdellä lievä kehitysvamma, mutta se ei ole perinnöllinen eikä siitä olisi voinut tietää etukäteen.
ap
Nää on ihan kamalan vaikeita kysymyksiä. Mutta periaatteessa mä olen sitä mieltä, että jos on odotettavissa että lapsesta tulee vaikeasti vammainen niin vanhempien pitäisi hillitä halujaan saada lisää lapsia. Ap puhuu vain siitä että vanhemmat haluaa, eli ajattelevat itseään. Entä lapsi ja hänen elämänlaatunsa ja oikeutensa?
Ennakoimattomat neurologiset ongelmat, onnettomuudessa vammautumiset jne ovat sitten eri asia.
on täysin mahdollista saada tervekin lapsi.
Lisäksi en (itse asperger-lapsen äitinä) koe, että ainakaan as olisi mitenkään kauhea kohtalo. Toki vaatii terapioita ja tukitoimia koulussa, mutta googlettakaapa huviksenne, keillä kaikilla on ollut as tai ainakin epäillään olleen... esim. Albert Einsteinilla.
Kannattaa muistaa, että hyvinvointiyhteiskunnan palveluita käytämme me KAIKKI. Joku neurologisen erityisyytensä vuoksi enemmän, toinen kenties muista syistä. Joku työtön ja tuilla elävä maksaa varmasti yhteiskunnalle enemmän kuin as-poikani. Pitäisikö sen työttömän tappaa itsensä ollakseen aiheuttamatta kustannuksia? No juuEI.
Ollaan äkkiä aika liukkailla rodunjalostukseen johtavilla jäillä, jos aletaan sanoa, keillä on oikeus yrittää lapsia. Muistanette, että esim. diabeetikoita pakkosteriloitiin Suomessa vielä 1960-luvulle saakka!
-as-lapsen surullinen äiti-
kun valitetaan, etten nykyistenkään lasten kanssa pärjätä ja silti väännetään uusia.