Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

että mua ärsyttää ihmiset, jotka luulee et just heidän verorahoilla maksetaan kaikki..

Vierailija
20.11.2010 |

aivan jokainen maksaa veroja. ja suurinosa niistä menee kansanedustajien palkkoihin yms.

Kommentit (77)

Vierailija
61/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistä sinun mielestäsi pitäisi ottaa pois? Millä tavalla sosiaaliturva on liian suuri?



Tiedäthän muuten sen, että Suomi ei ole verotukseltaan lainkaan Euroopan huippua, eikä varsinkaan pohjoismaisittain katsottuna.

Vierailija
62/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä takia lähihoitaja ei ole lukenut lääkäriksi? Hän ei siis ole itse vastuussa omasta elämästään eikä palkkatasostaan?

Kuinka monta vuotta lääkäriksi opiskellaan? montako vuotta opiskelija elää asumis- ja opintotuilla? käyttää kunnallisia palveluita? nostaa ehkä sossun rahoja? Silläkin tulevalla lääkärillä on ollut oma elämänvaiheensa, jolloin hän on pienituloinen ja kaipaa yhteiskunnan tukea. Ei hän muuten lääkäriksi pystyisikään opiskelemaan.

Opiskeluun menee noin kuusi vuotta ja opintotukina + asumislisinä maksetaan noin 500 euroa/kk - 9kk per vuosi = 27 000 euroa. Eli siis opiskelu kokonaisuudessaan maksaa 71 000 euroa. Tavallisen terveyskeskuslääkärin kuukausipalkka ilman lisiä on 4500 euroa. Opiskelu on maksettu siis kokonaisuudessaan neljän vuoden kuluttua valmistumisesta. Tämän jälkeen työvuosia on edessä about 30.

Summasi on virheellinen, tukien summa on noin 600e/kk, terv. opiskelija. Tähän laskelmaan tulisi laskea myös peruskoulukulut, plus muut yhteiskunnan tarjoamat etuudet, kuten opiskelijaterveydenhuolto, hammashoito, terveyskeskuspalvelut ja kesäisin mahdollisesti nostettava toimeentulotuki, jos ei ole kesätöitä. Oikea summa on tuota huomattavasti korkeampi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerrothan mistä tuo tuki koostuu?

Vierailija
64/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä takia lähihoitaja ei ole lukenut lääkäriksi? Hän ei siis ole itse vastuussa omasta elämästään eikä palkkatasostaan?

Kuinka monta vuotta lääkäriksi opiskellaan? montako vuotta opiskelija elää asumis- ja opintotuilla? käyttää kunnallisia palveluita? nostaa ehkä sossun rahoja? Silläkin tulevalla lääkärillä on ollut oma elämänvaiheensa, jolloin hän on pienituloinen ja kaipaa yhteiskunnan tukea. Ei hän muuten lääkäriksi pystyisikään opiskelemaan.

Opiskeluun menee noin kuusi vuotta ja opintotukina + asumislisinä maksetaan noin 500 euroa/kk - 9kk per vuosi = 27 000 euroa. Eli siis opiskelu kokonaisuudessaan maksaa 71 000 euroa. Tavallisen terveyskeskuslääkärin kuukausipalkka ilman lisiä on 4500 euroa. Opiskelu on maksettu siis kokonaisuudessaan neljän vuoden kuluttua valmistumisesta. Tämän jälkeen työvuosia on edessä about 30.

Tiedätkö paljonko KOULUTUS maksaa yhteiskunnalle? LÄäkäreiden koulutus on kaikkein kalleinta.

Vierailija
65/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsenäisesti asuvalla korkeakouluopiskelijan opintoraha on 1.8.2008 alkaen 298 euroa.

Suomessa opiskelevan asumislisä on näiden ehtojen mukaan 26,90 – 201,60 euroa kuukaudessa.



Muiden opiskelijaetujen määrä on mitätön suhteessa työssäkäyviin.





Vierailija
66/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa yhteiskunta maksaa pääosin kaikkien opiskelun. On totta, että osalle aloista opiskelu on kalliimpaa ja osalle halvempaa. Osan ammateista yhteiskunnalle tuottama hyöty on myös suurempi kuin toisissa ammateissa.



On kuitenkin älytöntä väittää, että suurituloisen koulutus olisi välttämättä maksanut yhteiskunnalle juurikaan enempääkuin pienituloisen koulutus. Ja vaikka olisikin, niin suurituloinen myös maksaa tuloistaan suuremman määrän veroja ja näin todennäköisesti maksaa koulutuksensa takaisin yhteiskunnalle NOPEAMMIN kuin pienituloinen.



Erityisesti lääkäreiden kohdalla kannattaa huomata se, että vaikka lääkärin koulutus on koulutuksena suhteellisen kallista, niin ensinnäkin lähes kaikki lääkikseen otetut myös valmistuvat lääkäreiksi ja suurin osa minimiajassa. Ikiopiskelijoita ja opintojaan venyttäviä ei lääkiksessä juurikaan ole, mikä laskee kustannuksia. Lääkärin tuottama hyöty yhteiskunalle valmistumisensa jälkeen on myös huomattavan suuri moniin muihin aloihin verrattuna, lääkäreitä siis kannattaa kouluttaa.



Vastavalmistuneen lääkärin peruspalkka on terveyskeskuksessa 2458,99 tai 2620,61 euroa kuukaudessa riippuen siitä, onko väestövastuu vai ei. Sairaalassa vastavalmistuneen lääkärin peruspalkka on 2940,81 euroa kuukaudessa. http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/release/show_release~Id~FAD2474D…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerrothan mistä tuo tuki koostuu?

Aivan, opintotuki on siis tosiaankin se viitisensataa, tarkoitin lisätä viestiini myös ateriatukien viitteellisen määrän, joka pohjautui nyt kyllä ihan omaan perstuntumaan/kk. Se jäi kuitenkin mainitsematta.

Olisi kiintoisaa jatkaa keskustelua, mutta on mentävä hassaamaan verorahoja juuri auratuilla teillä ajelemiseen citymaasturillani, jonka veroja ja vakuutuksia makselen vain ja ainoastaan rikkailta saamieni veroeurojen avulla, hihii.

Vierailija
68/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin väärässä koulutuksen hinnasta.

Se onkin noin 80 000 euroa per lääkäri.



Eli siis kokonaisuudessaan menot yhteiskunnalle noin 110 000 euroa.



Mutta lääkäri maksaa veroina elämänsä aikana noin 3-4 hoitsun verran = reilusti yli puoli miljoonaa euroa. Ja suurimmasta osasta hoitsuja ei ikinä voisi tulla lääkäriä esim. koulutukseen kuuluvan vaativan matematiikan takia. Jo peruslääkelaskut ovat 90% hoitsuista liian vaikeita.



Miten monta litraa tislattua vettä pitää lisätä litran 30% suolaliuokseen, jotta sen vahvuus olisi 20%?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


En ole missään vaiheessa väittänyt etten käyttäisi julkisia palveluja tai verorahoja, tottakai käytän. Olen väittänyt, että olen nettomaksaja, maksan siis HUOMATTAVASTI ENEMMÄN, kuin mitä rahoja käytän. Tämä on ihan silkkaa faktaa, joka on mistä tahansa tilastoista tarkistettavissa, enkä jaksa asiasta enää kiistellä jos ette sitä muka edelleenkään ymmärrä. Maksuhalukkuuteni kuitenkin saattaa loppua jossain vaiheessa, jos verotus edelleen kiristyy ja tulo- ja varallisuustasollani on saavutettavissa huomattavasti parempi elintaso jossain muualla.



Mitä tulee sosiaaliturvaan, niin mielestäni perustoimeentulo on liian suuri, se ei ole enää PERUStoimeentulo. Sosiaaliturvan varassa eläville kustannetaan sosiaalituella monia sellaisia asioita, joita pieni- tai edes keski- ja suurituloiset itse kulutuksensa maksavat eivät hankkisi (esim. kaikki mahdolliset hankinnat uutena). Usein kyseessä on erittäin huono talouden hallinta, tietojen ja taitojen puute ja ns. uusavuttomuus, mihin asiaan pitäisi perehtyä enemmän jo peruskoulutuksessa ja antaa näissä asioissa neuvontaa sen sijaan että kustannetaan leväperäistä taloudenpitoa. Perustoimentulon ylimitoitetusta määrästä kertoo mm. se, että monet pakolaisina maahan tulleet pystyvät säästämään tuistaan merkittäviä määriä ja kustantamaan sillä sukunsa elämän vielä lähtömaassaankin.



Ylipäänsä tämän maan systeemi perustuu liikaa siihen, että vaativat ja hankalat asiakkaat saavat sosiaali- ja terveyspuolella ihan mitä tahansa, kun tarpeeksi viitsivät valittaa ja vaatia. Hiljaisille, nöyrille, työteliäille ja kiireisille ei heru mitään, koska heillä ei ole aikaa ja energiaa tapella eivätkä he edes kehtaa heittäytyä riittävän röyhkeiksi. Systeemi kaipaisi kovasti järkeistystä ja selkeitä sääntöjä ja kriteereitä liiallisen paapomisen ja hellämielisyyden sijaan.

Vierailija
70/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotka suunnilleen koko elämänsä käyttävät hyväkseen yhteiskunnan palveluita ja tukitoimia, eivät viitsi/halua tehdä työtä ja kuvittelevat vielä että se raha ei ole muilta pois. Sehän tulee valtiolta eli rahapajasta.



tuo aiempi vastaus työnteon tärkeydestä olisi voinut olla kirjoittamani.



Pelottavan moni tänäpäivänä katsoo "oikeudekseen" olla tekemättä työtä, koska se ei ole hauskaa ja oman mielen mukaista. Eikä kouluttautuminenkaan huvita.

Elintapa työttömiltä pitäisi ehdottomasti ottaa tuet pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kannata yhteiskunnan epätasa-arvoa, en haluaisi että suomalainen yhteiskunta enää enempää jakautuu hyvinvoiviin ja syrjäytyneisiin. Verovarat on tärkeää kohdistaa terveydenhuoltoon, koulutukseen ja infrastruktuurin parantamiseen. Myös kohdistetut tuet ovat oikeudenmukainen tapa kohdistaa varoja sinne missä niitä tarvitaan. Mutta systeemin väärinkäyttöä ja siitä johtuvaa passivoitumista kukaan tuskin voi kieltää? En myöskään jaksa voivotella taloutemme maksamia suoria tai välillisiä veroja. Halutessamme voisimme hyvinkin helposti siirtää verotuksemme muualle monen muun varakkaan tai rikkaan tavoin. Mutta jos verotusta vielä entisestään kiristetään ja suunta on nimenomaan se, että työnteosta ja yrittäjyydestä rangaistaan, ja jatkuvalla syötöllä saa lukea sitä kuin suurta epätasa-arvoa on, että suurilla ansiotuloilla (verojen jälkeen) tai sijoitetun omaisuuden tuotoista jää enemmän käteen kuin vähemmän tienaavalla tai työttömällä, menee pitkällä aikavälillä motivaatio maksaa niitä veroja. ;)

Vierailija
72/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

siinä mielessä perverssi, että ihminen voi maksaa paljonkin veroja ja olla silti täysin hyödytön kuluerä, jos halutaan noin kamalaa termiä toisesta ihmisestä käyttää. Minusta edelleen se työ on se pointti! Työssäkäynti on tärkeintä ja ainoa keino pitää pystyssä tätä yhteiskuntaa.



Jos pelkät veroeurot laskettaisiin, niin esimerkiksi äitini maksaa joka kuukausi yli 1000 Euroa veroja. Enemmän siis kuin vaikka joku hoituri keskinmäärin. Silti äitini on eläkeläinen. Hän saa yhteiskunnalta ensin yli 3000 Euroa eläkettä, josta palauttaa 1000 Euroa!



Missä vaiheessa Suomessa on unohdettu, että työväestö pitää tätä yhteiskuntaa pystyssä? Me maksamme lastemme neuvolat ja koulut. Me maksamme velan eläkkeinä vanhoille, mutta kaikki lähtee silti siitä työstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Liikaa varmasti verojen maksamisesta valitetaan, yhtä paljon näkyy ilmassa olevan valitusta myös siitä kuinka pieniä yhteiskunnan jakamat tuet ovat ja kuinka paljon enemmän rikkaiden tai hyvätuloisten pitäisi maksaa milloin mistäkin palvelusta. Siinä vaiheessa kun maksaa vuositasolla veroja summan, jossa on riittävän monta nollaa perässä, voi varmaan myös kyseenalaistaa sitä ajatuksenjuoksua, että on velvollisuus hyväosaisen maksaa paljon veroja, mutta ei kuitenkaan vähempiosaisten mielestä olisi oikeutettu nauttimaan samoista verovaroilla kustannetuista palveluista tai etuuksista. Onko kohtuus sitä, että kaikille jää oman panoksen laadusta tai kattavuudesta riippumatta yhtä paljon varoja? Sekin on aika kestämätön yhtälö valtiontalouden tulevaisuuden kannalta.

Vierailija
74/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin väärässä koulutuksen hinnasta.

Se onkin noin 80 000 euroa per lääkäri.

Eli siis kokonaisuudessaan menot yhteiskunnalle noin 110 000 euroa.

Mutta lääkäri maksaa veroina elämänsä aikana noin 3-4 hoitsun verran = reilusti yli puoli miljoonaa euroa. Ja suurimmasta osasta hoitsuja ei ikinä voisi tulla lääkäriä esim. koulutukseen kuuluvan vaativan matematiikan takia. Jo peruslääkelaskut ovat 90% hoitsuista liian vaikeita.

Miten monta litraa tislattua vettä pitää lisätä litran 30% suolaliuokseen, jotta sen vahvuus olisi 20%?


peruslääkelaskut ei ole suoritettu virheittä eli eivät voi olla liian vaikeita yhdellekään valmiille hoitsulle.

Naapuri lääkäri jäi eläkkeelle viisi vuotta sitten, kuitenkin verotettavat tulot olivat viime vuonna 150 000 euroa, ihan sama mikä oli vero prosentti, lehdessä ei ole yhdenkään eläkkeelle jääneen hoitsun tuloja listassa jossa on eniten tienaavat, kuva voi olla kun on kerännyt posliinipossuja 800 kappaletta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin väärässä koulutuksen hinnasta.

Se onkin noin 80 000 euroa per lääkäri.

Eli siis kokonaisuudessaan menot yhteiskunnalle noin 110 000 euroa.

Mutta lääkäri maksaa veroina elämänsä aikana noin 3-4 hoitsun verran = reilusti yli puoli miljoonaa euroa. Ja suurimmasta osasta hoitsuja ei ikinä voisi tulla lääkäriä esim. koulutukseen kuuluvan vaativan matematiikan takia. Jo peruslääkelaskut ovat 90% hoitsuista liian vaikeita.

Miten monta litraa tislattua vettä pitää lisätä litran 30% suolaliuokseen, jotta sen vahvuus olisi 20%?


peruslääkelaskut ei ole suoritettu virheittä eli eivät voi olla liian vaikeita yhdellekään valmiille hoitsulle.

Naapuri lääkäri jäi eläkkeelle viisi vuotta sitten, kuitenkin verotettavat tulot olivat viime vuonna 150 000 euroa, ihan sama mikä oli vero prosentti, lehdessä ei ole yhdenkään eläkkeelle jääneen hoitsun tuloja listassa jossa on eniten tienaavat, kuva voi olla kun on kerännyt posliinipossuja 800 kappaletta.

Hoitsut eivät ole ansainneet enemmän palkkaa.

Heitä on ylimäärin, koulutus on lyhyt eikä suurempaa älliä tarvita

Vierailija
76/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

1. Suomessa verotusta ei ole kiristetty pariin vuosikymmeneen, päinvastoin.



2.Perustoimeentulolla voi tarkoittaa niin montaa asiaa. Jos tarkoitat toimentulotukea, niin kerrohan mikä olisi oikea toimentulotuen taso? Tiedätkö paljonko se nykyään on? Ansiosidonnainen on sitten asia erikseen.

Vierailija
77/77 |
20.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maisterin+tutkinto+maksaa+44+000+eur…

Jos osaat, voit laskea miten pitkään kestää maksaa koulutus takaisin.

Ai maksetuilla veroilla? No se kestää pidempään mutta onhan työstä yhteiskunnnalle muutakin hyötyä kuin pelkät verot. Varsinkin julkisen sektorin töissä.

Otetaan nyt esimerkiksi minä. Maisteri, oletetaan että koulutukseni on maksanut tuon 44000 e. Teen työtä reilu 2700 euron kuukausipalkalla. Tästä maksan vielä verot jotka menevät takaisin julkiselle sektorille eli palkanmaksajalleni. Tuotan tilaaja-tuottajasysteemissä julkiselle sektorille palvelua, jonka hinta olisi yksityisen sektorin laskutuksen perusteella 800-1000 euroa päivä, keskimäärin 16 päivää kuukaudessa. Sanotaan pyöreästi 15 000. Koska yhteiskunta tarvitsee tätä palvelua ja saa sen minulta n. 12300 euroa halvemmalla kuin saisi vapailta markkinoilta koulutukseni on tullut maksetuksi takaisin vajaassa neljässä kuukaudessa, ja vielä lyhyemmässä ajassa jos huomioidaan että palkastani palautuu osa veroina palkanmaksajalle takaisin.