Minkä ikäisen antaisit lukea Kaari Utrion kirjoja tai Sinuhe Egyptilaisen?

En rajoita lasteni lukemista eli ihan sen ikäisenä saavat lukea, kun kiinnostusta ja jaksamista löytyy.

Sua ei siis haittaa seksi tai väkivalta osuudetkaan? 8-9v saa vapaasti lukea?

En oo toi jolta kysyt, mutta mua ei haittais yksittäiset seksi- tai väkivaltaosuudet. Sen sijaan mua haittaisi yleinen asennemaailma, esim väkivallalla mässäily, antisemitismi, sodan ihannointi, tai tämä tyttökirjoijen perinteinen kaava, missä viaton tyttö saa olemisensa täyttymyksen kun löytää parikseen vanhan ja vaarallisen, kokeneen miehen. Ääliömäisyydet, siis. Ja esim utrioissa mua riepoo juuri tämä. Sinuhessa riepoo se pessimistisyys, että mitään ei kannata yrittää, koska lopulta kaikki kuitenkin muuttuu paskaksi. Alakouluikäistä ei pitäisi sille vielä altistaa ja kyllä se voi teinillekin olla aika vaarallista, jos on vähänkään synkistelyyn taipuvainen. Toisaalta monet opettajat panevat lukemaan just sinuhea ja muita synkistelykirjoja yläkoulussa, koska teiniangstissa ne menevät läpi. SÄäli minusta. Juuri teineille pitäisi luettaa jotain sellaista, missä elämä kuitenkn on elämisen arvoista.

hänen kokemusmaailmaansa rajoitetaan liikaa?

Minusta nimenomaan kirjallisuus on oiva väline tuoda lasten/nuorten tietoisuuteen muitakin asioita, kuin mikä koskettaa heidän arkielämäänsä. Sitä kautta on mahdollisuus oppia myös erilaisista epäsuvaitsevaisista näkemyksistä ja vanhanaikaisista käsityksistä ja peilata monia asioita omaan elämään. Kirjallisuus on paljon vaarattomampi tapa käsitellä monia uhkaaviakin asioita kuin vaikkapa tv ja tietokone ja pelit, koska ihmisen - oli hän sitten lapsi, nuori tai aikuinen - täytyy olla asiasta riittävän kiinnostunut jaksaakseen lukea tällaisia asioita käsittelevää tekstiä. En kerta kaikkiaan ymmärrä miksi esim. yli 10-vuotiaalta pitäisi rajoitta kirjojen lukemista. Poislukien tietysti aikuisten rehellisen eroottinen kirjallisuus ja "kirvesmurha-veriroiske-splätterimässäilykirjat". Mutta oikeasta kaunokirjallisuudesta puhuttaessa paras rajoitin lienee se, mitä lapsi jaksaa lukea.

t. äiti, jonka 11-v lukee parhaillaan Sinuhea

ja antaisin kyllä omankin lapseni lukea heti kun jaksaa kiinnostaa.

Itse muistan olleeni 14-vuotiaana aivan haltioissani Utrion Vaskilinnusta ja innostuin sen ansiosta tosi paljon historiasta! Suosittelen siis teineille!

Ja mäkin innostuin siksi historiasta.

Luin itse Sinuhen 11-vuotiaana enkä saanut siitä mitään traumoja.

luin 12 vuotiaana. Ihana kirja.

Utriota ja Pohjolan-Pirholaa meni siinä ohessa. Erittäin seksuaalisia hippikirjoja luin 13-14 -vuotiaana, Sinuheen tutustuin vasta parikymppisenä. Mistään ei jäänyt traumoja. No joo, eräs vanha täti osti minulle 13-vuotislahjaksi jonkin Tytti Parraksen kirjan, jossa naitiin joka toisella sivulla. Se oli silti jotenkin outo ja ei-innostava, eikä täti todellakaan tiennyt, mitä osti...

En oo toi jolta kysyt, mutta mua ei haittais yksittäiset seksi- tai väkivaltaosuudet. Sen sijaan mua haittaisi yleinen asennemaailma, esim väkivallalla mässäily, antisemitismi, sodan ihannointi, tai tämä tyttökirjoijen perinteinen kaava, missä viaton tyttö saa olemisensa täyttymyksen kun löytää parikseen vanhan ja vaarallisen, kokeneen miehen. Ääliömäisyydet, siis. Ja esim utrioissa mua riepoo juuri tämä.

Mä näen Utrioissa vain sen romanssin :-). On paljon houkuttelevampaa, että nuoren naisen (johon nuori lukija ehkä sisäistyy) rakkauden kohde on kokenut ja menestynyt mies, eikä mikään kikkeliään etsivä sähläri. Sori, en voi uskoa että jopa sovinistisina mahdollisesti nähdyt miesnaissuhteet mitenkään vaikuttaisivat nuoren neidin todellisiin haavekuviin. Kyllä oikeassakin elämässä ne Utrion miehet veisivät suurimmalta osalta naisista jalat alta. Utriot ovat viihdettä, hyvänen aika :-). Ja olihan sentään Henrietta, pitkä ja komea nainen, jota eivät kanojen hömpötykset jaksaneet kiinnostaa. Ja josta tulikin miehelleen tasaveroinen partneri ja ystävä. Kyllä Utriot mun mielestä ovat teinitytöille vähintään yhtä hyvää luettavaa kuin Himoshoppaajat ja Bridget Jonesit.

-Nella

sama jatkuu meillä.



Utrioita alk. 11 v Ruusulaakso, saman ikäisenä Sonja O - sitä oli jo naapurit äidilleni paheksuneet.



Sinuhen luin varmaan pian ton jälkeen ekan kerran. Ei oo jääny traumoja, kun oon kerran uskaltanu adoptoidakin...



Ja Utrioista vielä: Saattaa siinä nuoret ja kokemattomat joutua naimisiin, mutta lopussa kyllä on aina fiksu ja aikuinen nainen ja saman tasoinen mies yhdessä.

Minusta kirjoissa on juuri hyvä se että omalla mielikuvituksella tehdään kirja.

Se että katselisi samat elokuvissa on toiden luoma maailma.

Viimeinen mohikaani oli minusta todella hyvä kirja mutta elokuva väkivallalla mässäilevä.

Olen aina lukenut paljon ja siki jää moni elokuva katsomatta koska elokuvassa harvoin päästään samaan tasoon kuin kirjassa

Uskomaton klassikko.

Kovin nuori (tyyliin 7-8v.) tuskin jaksaa lukea sen paremmin Utriota kuin Waltariakaan.



Ja mikään ei ole niin houkuttelevaa kuin vanhemman kieltämän kirjan lukeminen. Luin Untinen-Auelia 12-vuotiaana, kun äiti kielsi ;)