Lue keskustelun säännöt.
Mä en kestä enää yhtä ainutta dinosaurusta!!!!!
19.11.2010 |
AAAARGH!!!!
Oikeesti poksahtaa kohta pää. Ihan yks hevon hailee, ollaanko kotona vai ulkona, reissussa vai puistossa. Poika kun aamulla herää, se alkaa selvittämään, kyselemään ja jaarittelemaan dinosauruksista. Se ei vaikene, vaikka käskettäisiin. Puheenaihetta on liki mahdoton muuttaa. Hetken tauko ja puhetulva alkaa uudestaan. Mä alan olla kurkkuani myöten täynnä dinosauruksia. Jukoliste aamusta iltaan. Päivästä toiseen. Viikosta toiseen.
Jos piirretään, piirretään dinoja. Jos luetaan, kelpaa vain dinosauruskirjat. Jos ei tehdä mitän, se puhuu dinosauruksista. Hiekkalaatikolla / lumihangessa se kaivaa niitä dinosauruksiaan.....
Tulen ihan just hulluksi. APUA!
Kommentit (33)
Kaksi siskoa ei muuten saa koskaan sanoa mitään.
Mä en muuten voi puhua ikinä mieheni kanssa.
Mä en muuten voi puhua koskaan puhelimessa.
Poika ei muuten söisi tai joisi tai nukkuisi ehkä ikinä.
Paitsi, ettei se silti välttämättä lopeta kuin sekunniksi.
Itse ei vielä osaa piirtää esim. mallista dinoja, joten mun pitäs piirtää (jätkä tekee niistä sitten tikun nokassa keikkuvia paperinukkeja ja niitä esityksiä on katseltu meinaan tuntitolkulla)
Siinä vaiheessa kun mä itse tunnistan pari tusinaa dinosaurusta ja poika vielä muutaman enemmän, alkaa olla niinkus kiintiö täynnä :P
Mä laitan ruokaa ja kuuntelen esitelmää dinosauruksista, silitän vaatteita ja vastailen kysymyksiin (kuten miksi stegosaurus on kasvinsyöjä ja miksi pterosaurus on lihansyöjä tai kuinka suuri se brachiosaurus nyt taas olikaan), käyn vessassa ja oven takaa kuulen, että pachysefalosauruksella oli luukypärä, jolla se voi puskea teropodeja ja pohdin oliko kaikilla sauropodeilla piikkejä nahassaan...
Joo, joskus meinaa vaan riittää... *huoh*
Pitäs varmaan opettaa poitsu lukemaan, niin vois laittaa sen joskus sohvalle sen dinokirjansa kanssa, jos vaikka olis hetken rauha?
ap
Ps: Dinosaurusaiheisista lastenohjelmista, elokuvista ja Internetmateriaaleista en nyt viitsi edes mainita mitään. Täällä moisesta saa kivisateen niskaansa... ;)
Kuvittelen pienen ihmisen, joka kulkee perässä ja höpöttää kaiken aikaa aiheesta silmät palaen. Minusta - näin ulkopuolisena - tuo on hellyyttävää. Ja minä olen se kamala 11, jonka pojalla oli Pokemon-vaihe. Ja se kesti ja kesti ja kesti ja kesti. Osasi onneksi lukea, joten se auttoi. Teilläkin tilanne varmasti helpottuu, kun lapsi oppi lukemaan. Taivas aukeaa hänelle kaiken sen kirjatiedon muodossa ( :
Hauskaa matkaa dinopojan kanssa.
Kauheakamalasädekehä11
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut kaipa se tuosta helppaa... Muutenkin olen ihan kurkkua myöten täynnä lastenohjelmia!!! Onneksi poika tykkää katsoa meidän kanssa mm. urheilua ja jääkiekkoa yms, muuten leviäis pää...
Aikuisten ohjelmia ei juuri tule katsottua, pojan valvoessa ei tietenkään ja pojan nukkuessa ei tahdo jaksaa mitään Simpsoineita vakavampaa...
Kaksi siskoa ei muuten saa koskaan sanoa mitään. Mä en muuten voi puhua ikinä mieheni kanssa. Mä en muuten voi puhua koskaan puhelimessa. Poika ei muuten söisi tai joisi tai nukkuisi ehkä ikinä. Paitsi, ettei se silti välttämättä lopeta kuin sekunniksi. Itse ei vielä osaa piirtää esim. mallista dinoja, joten mun pitäs piirtää (jätkä tekee niistä sitten tikun nokassa keikkuvia paperinukkeja ja niitä esityksiä on katseltu meinaan tuntitolkulla) Siinä vaiheessa kun mä itse tunnistan pari tusinaa dinosaurusta ja poika vielä muutaman enemmän, alkaa olla niinkus kiintiö täynnä :P Mä laitan ruokaa ja kuuntelen esitelmää dinosauruksista, silitän vaatteita ja vastailen kysymyksiin (kuten miksi stegosaurus on kasvinsyöjä ja miksi pterosaurus on lihansyöjä tai kuinka suuri se brachiosaurus nyt taas olikaan), käyn vessassa ja oven takaa kuulen, että pachysefalosauruksella oli luukypärä, jolla se voi puskea teropodeja ja pohdin oliko kaikilla sauropodeilla piikkejä nahassaan... Joo, joskus meinaa vaan riittää... *huoh* Pitäs varmaan opettaa poitsu lukemaan, niin vois laittaa sen joskus sohvalle sen dinokirjansa kanssa, jos vaikka olis hetken rauha? ap Ps: Dinosaurusaiheisista lastenohjelmista, elokuvista ja Internetmateriaaleista en nyt viitsi edes mainita mitään. Täällä moisesta saa kivisateen niskaansa... ;)
Ap:lle sellanen hieman alentuva, hyväntahtoinen sympatiantarjoamisele - alentuva siksi, koska eihän tuo VOI olla mitään muuta kuin hellyttävää! :D
Okei, perustelit ihan asiallisesti sen, miksi vähän ärsyttää, mut silti... :D
Ihana dinopoika siellä. ?
Kaksi siskoa ei muuten saa koskaan sanoa mitään.
Mä en muuten voi puhua ikinä mieheni kanssa.
Mä en muuten voi puhua koskaan puhelimessa.
Poika ei muuten söisi tai joisi tai nukkuisi ehkä ikinä.
Paitsi, ettei se silti välttämättä lopeta kuin sekunniksi.
Itse ei vielä osaa piirtää esim. mallista dinoja, joten mun pitäs piirtää (jätkä tekee niistä sitten tikun nokassa keikkuvia paperinukkeja ja niitä esityksiä on katseltu meinaan tuntitolkulla)
Siinä vaiheessa kun mä itse tunnistan pari tusinaa dinosaurusta ja poika vielä muutaman enemmän, alkaa olla niinkus kiintiö täynnä :P
Mä laitan ruokaa ja kuuntelen esitelmää dinosauruksista, silitän vaatteita ja vastailen kysymyksiin (kuten miksi stegosaurus on kasvinsyöjä ja miksi pterosaurus on lihansyöjä tai kuinka suuri se brachiosaurus nyt taas olikaan), käyn vessassa ja oven takaa kuulen, että pachysefalosauruksella oli luukypärä, jolla se voi puskea teropodeja ja pohdin oliko kaikilla sauropodeilla piikkejä nahassaan...
Joo, joskus meinaa vaan riittää... *huoh*
Pitäs varmaan opettaa poitsu lukemaan, niin vois laittaa sen joskus sohvalle sen dinokirjansa kanssa, jos vaikka olis hetken rauha?
ap
Ps: Dinosaurusaiheisista lastenohjelmista, elokuvista ja Internetmateriaaleista en nyt viitsi edes mainita mitään. Täällä moisesta saa kivisateen niskaansa... ;)
joten koulukaan ei tule apuun ihan vielä ;)
6v iässä alkoi helpottamaan. Kun lapsi meni eskariin josta sai toisen dinomaanikon kaverikseen. Yhdessä sitten touhuilivat ja höpöttivät, eikä poika piinannut enää mua noilla jutuilla koko aikaa :)
T. dinopojan äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikansa sitä kesti, ehkä vuoden, ja sitten helpotti. Sen jälkeen kyllä taisi tilalle tulla jotain muuta, mutta ei ihan yhtä intohimoisesti :-) Koita jaksaa!!
näytä sille jurassic park
Oli laittanut just lapset nukkumaan, mutta jotain tärkiää asiaa vielä tuli...
Poika näki vilaukselta alkupuolelta siitä leffasta. Olihan meinaan työ ja tuska saada nukkumaan, vaikka kanava vaihtui välittömästi ja jätkän kiikutin takaisin sänkyynsä. Mutku sieltä tulee dinoelokuva!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiinnostunut dinoista kuin ap Sinun poikasi.
Minulla on useita lapsia ja nyt jo lastenlapsiakin, eikä kukaan ole jäänyt paitsi dinoasioista, jos vain kiinnostusta on riittänyt.
Lapseni olen vienyt aikoinaan Heurekaan ja Messukeskukseen katsomaan näyttelyjä. Oli mm. Kiinasta tulleita dinosaurusten luurankoja...Monistetun todisteuksenkin saimme jossa luki että olemme silittäneet dinosauruksen nahkaa. Heurekasa oli myös liikehteleviä dinoja jotka ääntelivät, oli kopio pesästä jossa munia jne.
Jaksaisin keskustella ja puuhata dinoista poikasi kanssa, uskoisin.
Meillä lapset eivät ole niinkään satujen kanssa tekemisissä, vaan "oikeasti totta" ja vuosien mittaan olen keränyt dokumentteja, joissa näytetään kaivauksista ja kuinka löytyy luurankoja jne. Maa aikojen kanssa on kyllä ollut lemppari.
En esim. halunut pienille lapsille muovisia dinoja niin ettei ole oikeat mittasuhteet, vaan hankin niitä vähän kalliimmalla oikean käsityksen antavista mittasuhteista. Kuvilla voi näyttää eri kokoisia, kuin myös että jos olisi ollut ihmisiä olemassa dinojen aikaan, mikä ero on minkäkin kanssa...
Olen ollut päiväkodissa vuosia työssä, ja jos olen huomannut jollain/joillain lapsilla kiinnostusta dinoista esim. kirjojen kautta, olen mielenkiinnolla mukana lasten jutuissa.
Olen ihan omasta mielenkiinnostanikin sekä auttaakseni lapsia hahmottamaan eri maailmankausia, valmistanut n.22m pitkän lattialle levitettävän "rullan" jossa eri maailmankaudet siihen liittyvine kuvineen ovat jaksoina aivan alusta alkaen. Suhteessa 1cm vastaa rullassa 3milj. vuotta, osassa rullaa tulee dinojakin kuvina...aika ison kasan olen leikannut Tieteen kuvalehdistä ym.
Olen ostanut fossiileja, mm. trilobiitin sekä kertonut lapsille ostaneeni sen. Annan kiiinnostuneiden päiväkotilasten ottaa sen katseltavakseen ja tutkiakseen.
Muistan aina sen kerran, kun istuin lasten kanssa keskustelemassa fossiileista. Olin kertonut kaudesta jolloin trilobiitit elivät, näyttänyt rullasta, kuinka silloin ei ollut esim. ihmisiä vielä ...-Paitsi sä, keskeytti yksi ihana pieni poika. No, minullahan oli se trilobiitti, joka eli silloin kauan, kauan sitten...
Sain lapseltani joululahjaksi jokunen joulu sitten kauniin pienen rasian, sisällä oli fossiili; pieni pala dinon selkänikamaa. Lapseni osais ostaa ihan mieleisen lahjan.
Vierailija kirjoitti:
Alkoi 5-vuotiaana eikä loppua näy.... Nyt ko. poika on teini-iässä ja hulluus pahenee alati.
Eiköhän nyt ole jo lopettanut dinosauruksista puhumisen? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No vie hänet Visulahden Dinosauriaan .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten koulukaan ei tule apuun ihan vielä ;)