Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö ei-kivan kaverin/naapurin kanssa leikkiä?
19.11.2010 |
Oli vaikeaa keksiä otsikkoa. Asia kuitenkin on tämä. Asumme lähes maaseudulla. Lähellä kotiamme asuu poikamme (1. luokalla) luokkakaveri. Yhteistuumin eskarivuonna päätimme "naapurin" (0,5 km päässä) pojan vanhempien kanssa että poikiemme olisi hyvä tutustua ja saada näin kätevästi leikkikaveri ihan läheltä.
Pojat olivat aluksi asiasta innoissaan ja sovimme kyläilyjä puolin ja toisin silloin tällöin. Pian kuitenkin kävi selväksi että lasten kiinnostuksen kohteet ja taidot ovat aivan ääripäätä. Se mitä toinen tekee mieluiten on asia mitä toinen ei osaa tehdä ollenkaan ja päinvastoin. Toki jotakin tekemistä löytyy, eli yleistä ympäriinsäjuoksemista.
Nyt sitten olisi taas meidän vuoro pyytää tuota poikaa meille. Aikaa edellisestä käynnistä on vierähtänyt jo tovi.
Antaisimmeko vaan "kaveruuden" hiipua? Kummallakin pojalla on luokassa muita kavereita. Koulussa poikamme eivät koskaan leiki yhdessä.
Tuntuu vaikealta vain jättää poikaa pyytämättä meille tai toisaalta sanoa suoraan hänen vanhemmilleen että eiköhän nämä kyläilyt riitä jos pojat itse eivät niitä lisää pyydä. Olemme siis aina etukäteen sopineet milloin sopii tulla kylään. Kaikki muut kaverit asuvat niin kaukana, että lapsia pitää kuskata autolla, siksi lähellä asuva kaveri olisi kätevä. Mutta kun ei synkkaa niin ei synkkaa...
Kommentit (9)
kun kerta ei vaan sovi hyvin yhteen. Mutta itse haluaisin kyllä, että minulle tullaan kertomaan, miksi ei enää kutsua kuulu. Muuten ihmettelisin, että mitä pahaa olen tehnyt tai mistä ne kaverin vanhemmat on nyt loukkaantunut..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kerta ei vaan sovi hyvin yhteen. Mutta itse haluaisin kyllä, että minulle tullaan kertomaan, miksi ei enää kutsua kuulu. Muuten ihmettelisin, että mitä pahaa olen tehnyt tai mistä ne kaverin vanhemmat on nyt loukkaantunut..
jos kerran asutte vielä naapureina niin tuohan olisi ihan hyvä ratkaisu, kyläilyä harvakseltaan. Vuorokerroin kyläilyä kun ei tarvitse ihan joka viikko tehdä? Lapsen on ihan hyvä myös oppia tulemaan toimeen sellaisten kanssa, joiden kanssa ei leikit mene ihan yksi yhteen.
Lisäksi asenne "no ei kutsuta kun ette ole hyviä kavereitä etkä tykkää" on aika karsea opettaa lapselle. Eli jos kyse ei ole kiusaamisesta vaan ihan siitä, että lapset ovat erilaisia niin en alkaisi katkaisemalla katkaisemaan välejä, ne kyllä hiipuvat luonnollisesti itsestään ajan kanssa.
Eli jos kyse ei ole kiusaamisesta vaan ihan siitä, että lapset ovat erilaisia niin en alkaisi katkaisemalla katkaisemaan välejä, ne kyllä hiipuvat luonnollisesti itsestään ajan kanssa.
Eipä niitä välejä tarvitse katkaisemalla katkaista, vaan päinvastoin on kyse siitä, pitääkö välejä keinotekoisesti ylläpitää jos pojilta itseltään ei tule minkäänlaista aloitetta.
Kiitos kaikista vastauksista. Ajatukseni eivät kylläkään selvinneet. Joku tykkäisi että vain annetaan asian olla, eli jätetään kutsumatta, joku taas että toisen pojan vanhempien kanssa suoraan puhuttaisiin että eipä taida kannattaa jatkaa kyläilyjä kun se ei erityisen mieleistä ole selvästi kummallekaan ja joku sanoo että kutsumista pitäisi jatkaa.
Etenkin, jos välimatka noinkin lyhyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi mitään, jos ei kiinnosta. Yritti munkin poika yhden pojan kanssa, mutta ei, niin ei.
Ovat joskus yhdessä, mutta vain joskus.
Mun poika on eskarilainen ja sille tosi tärkeetä, että tykkää kavereistaan.
Jos se lähtee siitä, että vanhemmat järjestävät asiaa, eikä se ota ns "tulta", niin ketä se enää palvelee?
Jos pojat haluavat toisaan tavata ja olla akvereita, niin ihan varmasti sen teille vanhemmille ilmaisevat.
Kysyisinkin, että miksi sinusta kaveruutta pitäisi väkisin yrittää, varsinkin jos kerran molemmilla on niitä kaverieta muutenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyisinkin, että miksi sinusta kaveruutta pitäisi väkisin yrittää, varsinkin jos kerran molemmilla on niitä kaverieta muutenkin?
Alun perin ideana oli tutustuttaa pojat toisiinsa, jotta voisivat kätevästi leikkiä keskenään. Olisi ollut kivaa jos pojista olisi tullut oikein hyvät kaverit. Eipä heistä vuoden yrityksen aikana ole kavereita tullut, enkä yhtään ihmettele. Niin erilaisia pojat ovat.
Nyt se syy kyläilyjen järjestämiseen minulla on lähinnä se, että tiedä miten tilanteesta pääsisi parhaiten irti. Ajattelen, että mitähän ne toisen pojan vanhemmat ajattelevat kun emme kutsu heidän poikaansa kylään vaikka olisi meidän vuoromme. En kuitenkaan uskalla ottaa asiaa suoraan puheeksi.
Matka todellakaan ei ole pitkä, mutta eipä pojilla ole minkäänlaista kiinnostusta tulla toisen pihaan itsenäisesti. Tietenkin matkan taittavat yksin kunhan ajasta sovitaan.
Eli ette vain enää kutsu tätä kaveria teille vanhempien päätöksellä. Eriasia sitten jos oma lapsenne kutsuu.