Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa muuttaa Helsinkiin, minä en
16.11.2010 |
Mies on menossa työhaastatteluun Helsinkiin ja olisi nyt innoissaan muuttamassa sinne. Minä en haluaisi muuttaa lainkaan.
Hyvä puoli olisi Helsingissä tietysti se, että molemmilla olisi siellä paremmat työnsaantimahdollisuudet. Mulla ei ole nyt töitä ja miehenkin työ vaakalaudalla täällä Turussa nyt, kun telakallakin menee huonosti. Ja Helsingissä olisi tietty parempi kulttuuritarjonta ja shoppailumahdollisuudet. Mulla asuu myös paljon sukulaisia pääkaupunkiseudulla.
Mutta mutta... Kaikki ystävät, molempien vanhemmat asuu Turussa. Harrastukset jäisi - mullakin on vuosien aikana yhteen hitsautuneet harrastusporukat, joihin kontakti sitten kyllä menisi. Ja ennenkaikkea, asuminen epäilyttää.
Me asutaan nyt 120 neliöisessä, vain 4 vuotta vanhassa rivarissa 15 minuutin bussimatkan päässä Turun keskustasta. Mökille ajaa tästä 1,5 tunnissa. Meillä on merinäköala ja kaikki palvelut 10 minuutin kävelymatkan sisällä kirjastoa, kauppaa, uimahallia myöten.
En halua mitään yli 30 minuutin työmatkoja. Tähän mennessä kummallakin on työmatkat on olleet 15-20 minuuttia. Haluan päästä kuntoilemaan ja harrastamanaa kätevästi, ilman, että liikkumiseen paikasta toiseen menee kamalasti aikaa. Haluan tilavan, uudehkon kodin. Ei taida ihan tulla täyttymään nämä toiveet Helsingissä, ellei voi sijoittaa miljoonaa asuntoon, kun hintoja katselee...
Kommentit (28)
niin että miehellä on siedettävän pituinen työmatka (juna kuljettaa nopeasti keskustasta keskustaan) ja silloin nuo sinunkin toiveesi voivat toteutua (paitsi harrastusporukka tietysti vaihtuu).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten arvelet? Jos vaan työhomma jotenkin järjestyy nykyisessä paikassa, niin ei kannata muuttaa. Niin paljon hyviä puolia on nykyisessä verrattuna juuri tuohon, että asuminen on järkyttävän kallista Helsigissä. Luulisi Turussakin töitä olevan?
Vai missä? 15 minuutin bussimatkan päässä keskustasta merenrannalla sijaitsee mm. Iivisniemi ja Hyljelahti, jonka hintataso hyvinkin kohtuullinen. All 15 minuutin metromatkan päässä toisessa suunnassa on mm. Vuosaari. Nythän AP:lla on 15 minuutin bussimatka keskustaan.
oku sopiva paikkakunta, josta voisi kulkea junalla kumpaankin suuntaan?
Yksi tuttu pariskunta muutti Helsingistä Hämeenlinnaan, koska vaimo sai työtä Tampereelta ja mies Helsingin keskustasta. Kumpikin kulkee junalla omaan suuntaansa, toinen puolisen tuntia ja toinen tunnin. Kuulostaa raskaalta, mutta kuulemma toimii heillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on, niin ehkä yksi paikka vuodessa tms.
Mies ei voi kulkea töihin millään julkisilla, koska tarvitsee työssä omaa autoaan. Eikä hänen mahdollinen työpaikkansa sijaitsisi keskustassa vaan jossain laitamilla.
Jos itse saan Helsingistä työtä, niin todennäköisimmin ihan ydinkeskustassa sijaitsevista firmoista.
Nykyinen kotimme maksoi 270 000 euroa. En todellakaan ole valmis vaihtamaan tilavaa asuntoa johonkin kaksioon. Mutta en myöskään halua asua missään kovin syrjässä pääkaupunkiseudulla, koska sitten siirtymiseen menee kamalasti aikaa.
ja sinne on pakko mennä autolla, on viisainta etsiä kotia sieltä samalta suunnalta. Autoilu pk-seudulla päivittäisissä aamuruuhkissa on nimittäin yhtä h****ttiä.
Mikä se laitama sitten on? Vuosaari? Sieltä pääsisit itse metrolla kätevästi vartissa töihin eikä asunnotkaan ole niin kalliita kuin keskustassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että mielestäni elämänlaatua ei ole se, että käy Turusta tai Hämeenlinnasta tai jostain muualta kauempaa Helsingissä töissä.
Junamatkaan Turusta Helsinkiin saa varata 2 tuntia. Useimmiten junat vielä myöhässä. Kotoa 20 minuuttia rautatieasemalle varattava aikaa, että taatusti ehtii. Ja sitten kävelet rautatieasemalta töihin 20 minuuttia....
Eli n. 3 tuntia menisi työmatkaan joka päivä yhteen suuntaan. Yhteensä 5-6 tuntia joka päivä käyttäisi aikaa työmatkaan - mitä järkeä siinä on? Kuka haluaa elää niin? Viettää enemmän valveillaoloaikaa junassa kuin kotona?
Ap
Tuttavani asui kaksi vuotta Vuosaaressa muutama vuosi sitten. Niitä juttuja kun kuunteli, niin no thanks. Serkkuni asuu Kalliossa, ihan värikkäitä tarinoita hänelläkin, mutta ei ole minun paikkani.
Itse voisi kuvitella asuvani Punavuoressa tai niillä seutuvilla. Asunnon minimikoko 100 neliötä. Saa olla aikamoinen kuukausipalkka, että tuollaisen voi ostaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...kaikilla ei ole mahdollisuutta valita. Joskus on tehtävä myös uhrauksia. Olisitteko molemmat mieluummin työttöminä Turussa?
että mielestäni elämänlaatua ei ole se, että käy Turusta tai Hämeenlinnasta tai jostain muualta kauempaa Helsingissä töissä. Junamatkaan Turusta Helsinkiin saa varata 2 tuntia. Useimmiten junat vielä myöhässä. Kotoa 20 minuuttia rautatieasemalle varattava aikaa, että taatusti ehtii. Ja sitten kävelet rautatieasemalta töihin 20 minuuttia.... Eli n. 3 tuntia menisi työmatkaan joka päivä yhteen suuntaan. Yhteensä 5-6 tuntia joka päivä käyttäisi aikaa työmatkaan - mitä järkeä siinä on? Kuka haluaa elää niin? Viettää enemmän valveillaoloaikaa junassa kuin kotona? Ap
Työttömänä kituuttamista Turussa ja työssä Helsingissä. Kumpi kuulostaa paremmalta?
Mä valitsisin jälkimmäisen. Työ on kuitenkin aika tärkeä juttu ihmiselle. Kaiken muun, siis ystävät, harrastukset yms. pystyy hankkimaan uudessa kaupungissakin kun on aktiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin on niitä tuttuja, joiden mielestä missään muualla ei voi asua kuin vaikkapa Lauttasaaressa. Eivät vain voi kuvitella itseään muualle. Aina ei kuitenkaan kannata tukeutua mielikuviin vaan etsiä rohkeasti myös muita vaihtoehtoja kuin se ensin mieleen tuleva.
Itse muuten asuin Punavuoressa 10 vuotta. En haluaisi enää takaisin, kun olen muuta päässyt maistamaan.
Tuttavani asui kaksi vuotta Vuosaaressa muutama vuosi sitten. Niitä juttuja kun kuunteli, niin no thanks. Serkkuni asuu Kalliossa, ihan värikkäitä tarinoita hänelläkin, mutta ei ole minun paikkani. Itse voisi kuvitella asuvani Punavuoressa tai niillä seutuvilla. Asunnon minimikoko 100 neliötä. Saa olla aikamoinen kuukausipalkka, että tuollaisen voi ostaa. Ap
mutta ei Punavuoresta. Siellä ei ole helppoa saada autolle myöskään parkkipaikkaa, eli talvisin kaivelisitte autoa ensin kinoksista aura-auton jäljiltä puolisen tuntia ennen kuin lähtisitte ruuhkassa kohti itää... ei sekään mitään elämänlaatua ole.
Tuttavani asui kaksi vuotta Vuosaaressa muutama vuosi sitten. Niitä juttuja kun kuunteli, niin no thanks. Serkkuni asuu Kalliossa, ihan värikkäitä tarinoita hänelläkin, mutta ei ole minun paikkani. Itse voisi kuvitella asuvani Punavuoressa tai niillä seutuvilla. Asunnon minimikoko 100 neliötä. Saa olla aikamoinen kuukausipalkka, että tuollaisen voi ostaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moi!
Opiskelimme molemmat Turussa, joka on maineestaan hulimatta aivan loistava paikka, etenkin kesällä takuulla Suomen paras. No jouduimme muuttamaan pk-seudulle työn perässä ja 7 vuotta kestimme sitä. Pakkomuuttaneet ihmiset ovat ankeita, kylmiä ja niin stadilaisia, joka paikkaan kestää mennä ja tulla, harrastukset maksavat maltaita ja jos esim Golfia pelaa niin matkoihin menee se tunti vähintään ellei kaksi kun Turussa pääsi tyyliin 5 kentälle 40 minuutissa. No muutimme töiden takia ulkomaille eikä meitä ainakaan Helsinkiin enää saa millään vaikka nyt asumme miljoonakaupungissa niin täälläkin hommat toimii paremmin. PK-sueudun nukkumalähiötyyli on myös aika surullista, maassa jossa on tilaa vaikka kuinka ihmiset asuu kuin sllit purkissa. Nyt asumme miljoonakaupungissa eikä täällä ole käytännössä kerrostaloja lainkaan, siis asumiseen tarkoitettuja. Niin ja sitä helsinkiläisten turkuvittuilua saatte sitten kuunnella koko ajan, jos ete sitä niin ne vittuilee jostain muusta asiasta, se on siellä verissä.
...ja työ on toki tärkeää.
Mutta jos sitten ei ole kuin se työ. Jos on asuntona joku luukku, jossa ei viihdy (olen kyllä asunut kaksiossa monta vuotta, viimeiset vuodet se oli kamalaa ja ahdistavaa), joka ei ole koti. Jossa ei oikein voi ruokaakaan valmistaa. Mitä elämää se on?
Jos päivästä suurin osa vapaa-aikaa menee työmatkoihin tai harrastusmatkoihin, niin onko se mielekästä?
Jos kaikki kontaktit saa luoda uudestaan, mitä on kotipaikkakunnalla olemassa - onnistuuko se enää yli 30-vuotiaana? Miten saan Helsingissä esim. uudet lukioajalta jo tutut kaverit?
Jos harrastaa sellaista juttua, jota ei voi harrastaa Helsingissä, niin mites sen toteutan sitten? Kyseessä minulle tosi rakas kotiseutuharrastus, ollut jo lähes 20 vuotta. Tutut harrastuspiirit sen puitteissa jne. Samamlaisiin piireihin en Helsingissä pääsisi sisälle varmaan koskaan, koska en ole sieltä päin kotoisin.
ELi onko se työ sitten niin tärkeää, että sen eteen kannattaa uhrata kaikki?
Ehkä sitten, jos joku lupaisi minulle ja miehelle kummallekin 6000 euron kuukausipalkan ja joustavat työajat.
Eikä olla kaduttu hetkeäkään. Mäkin sain sit töitä tosi helposti, ollaan löydetty mukavia ihmisiä ystäviksi töistä, harrastuksista ja naapureista. Harrastusmahdollisuudet ovat loistavat, palvelut on _kaikki_ bussimatkan päässä, julkinen liikenne on loistavaa, luontoa riittää ja tapahtumia, mauseoita, teatteria yms. löytyy joka tilanteeseen. Ihmiset ovat ystävällisiä, avuliaita ja mukavia. Toki joka paikassa on omat varjopuolensa, mutta meidän tilanteessa ainakin hyvät puolet voittaa huonot 6-0.
Oliskohan viihtyminen ja kotiutuminen omasta asenteesta kiinni?
Ensinnäkin metrmatka kestää Vuosaaresta keskustaan 20 minuuttia. Vuoroväli on noin 8 minuuttia. Etäisyys metrosta vaikuttaa siihen kauanko kävely metrolle kestää. Käytännössä matkaan saa varata 40 minuuttia. Jos työpaikka ei ole ihan rautatieaseman vieressä niin myös keskustassa liikkumiseen menee aikaa. Minulla duunimatka kesti julkisilla käytännössä aina yli tunnin.
t. metromatkan päässä keskustasta asunut
Alle 15 minuutin metromatkan päässä toisessa suunnassa on mm. Vuosaari. Nythän AP:lla on 15 minuutin bussimatka keskustaan.
Mutta jos koti on ankea pikku kaksio, jossa on olohuoneen nurkassa keittokomero, niin ei se siitä asenteella sen isommaksi muutu.
Ja tuskin oikein sellaiseenkaan on varaa, jos kantakaupungista Helsingissä haluaa asunnon.
Harrastukset joutuisin sitten miettimään ihan uudelleen. Koska Helsinki ei ole kotiseutuni, ei siellä tuota kotiseututoimintaa oikein ole järkevä harrastaa.
Ja jos joku kettuilisi minulle turkulaisuudesta, kettuilisin sille niin paljon takaisin, että syntyisi varmaan ilmiriita. Olen joskus helsinkiläisten kanssa tällaisiin tilanteisiin joutunut. :D
sinä elätät itsesi, jos sinulla eikä miehellä ole nykyisessä paikassa töitä? Mitä oikein teet päivisin? Jos haluat elämäntapatyöttömäksi niin ei sossun tuillakaan kauheasti harrasteta.
Jos haluat asua isossa uudessa asunnossa merinäköalalla lähellä keskustaa niin se on kyllä mahdotonta. Helsingin asuntojen hintataso on ihan eri sfääreissä kuin Turussa. Meillä kaksio ihan kantakaupungissa maksoi 360 000. Mutta tykätään asua näin.