Kuinka usein hermoilet töitten takia niin paljon ettet

mutta meillä onkin työsuojeluvaltuutettu todennut, että henkilökunta on pahasti alimitoitettu + paljon isoja organisaatiomuutoksia lyhyessä ajassa. Meillä ei sitten pysykään väki töissä, kierto on hurja. Itse nyt 2 vuotta tuolla ja meinaan etsiä uuden paikan, muuten lähtee kohta tukka päästä.

T:työuupumuksen takia aikoinaan sairaslomalla monet viikot viettänyt

miettimään, että yöllä en asioille voi mitään, joten hermoilen niitä vasta seuraavana päivänä.

t. ap jolla on kohta palaveri aaaaarghhhhhhhhhh

Itse olen projektipäällikkö it-alalla ja valitettavasti teen asiakasprojekteja eri asiakkaille; täysin väärä homma mulle. Joten asiakaspalaverit ym ovat tuskaa, vaikka öisin en enää niitä mieti.



t.4

Itse olen projektipäällikkö it-alalla ja valitettavasti teen asiakasprojekteja eri asiakkaille; täysin väärä homma mulle. Joten asiakaspalaverit ym ovat tuskaa, vaikka öisin en enää niitä mieti. t.4

Ongelma on se että en oikeasti ole hyvä työssäni, mutta en halua vaihtaakaan koska jollain perverssillä tavalla juuri nämä asiat ovat intohimoni. Vähän niin kuin surkea näppäilijä rakastaisi valokuvausta ja haluaisi saada elantonsa valokuvaajana. ap

Se on vain työtä.

kaupan myyjä

mutta noin pahasti ei mikään ole toistaiseksi saanut hermostumaan! Uskon, että omat taipumukset vaikuttavat myös siihen, minkälaisiin tehtäviin urallaan hakeutuu ja etenee. Olen itse johtotehtävissä ** ja tässä hommassa vaaditaan aikamoista paineensietokykyä ja nopeaa reagointia.



Toki välillä yöunet hieman häiriintyvät, ja työasiat pyörivät mielessä, mutta onneksi harvoin!



**ja P.S. tämä av.llä roikkuminen on henkinen tupakkataukoni :-)

huomenna joudun kouluttamaan englanniksi ja sen vuoksi tänä aamuna heräsin jo klo 5.30. Näin asiasta painajaista, sillä en ole edes puhunut englantia kolmeen vuoteen.



Joskus on maha kuralla myös, mutta tosi harvoin. Ja usein tuntuu, että olen pihalla, mutta en hermoa.

Itsekin olen it-alalla ja tunnen intohimoa työtäni kohtaan, minkä takia jaksan painaa pitkääkin päivää stressaantumatta. Rakastan työtäni, vaikka aina kaikki ei menekään ihan putkeen ja töitä on valtavasti.

Itse olen projektipäällikkö it-alalla ja valitettavasti teen asiakasprojekteja eri asiakkaille; täysin väärä homma mulle. Joten asiakaspalaverit ym ovat tuskaa, vaikka öisin en enää niitä mieti. t.4

Ongelma on se että en oikeasti ole hyvä työssäni, mutta en halua vaihtaakaan koska jollain perverssillä tavalla juuri nämä asiat ovat intohimoni. Vähän niin kuin surkea näppäilijä rakastaisi valokuvausta ja haluaisi saada elantonsa valokuvaajana. ap

Minulla oli tuollaista, kun olin esimiestehtävässä ja vastuussa toistenkin töistä ja aikatauluista, ja virheet ja myöhästymiset maksoivat firmalle rahaa. Tajusin kuitenkin siirtyä sivuun ja nyt minulla on enää unettomuutta silloin, kun työtaakka on raskain.

olen sairaanhoitaja ja kun työpaikan ovi sulkeutuu takana, en mieti työasioita sen jälkeen. Nuorempana tuli pohdittua kotonakin, mutta nyt 20 vuoden jälkeen osaan jättää asiat työpaikalle